Hiljaisten alueiden asukaskyselyn tulokset
Hiljaisten alueiden asukaskyselyn tulokset
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti merkitä tiedoksi Helsingin hiljaisten alueiden asukaskyselyn tulokset ja kannusti kaupunkiympäristön toimialaa toteuttamaan ILME-ohjelman toimenpiteitä pikaisesti sekä lisäämään kunnianhimoa tavoitteissa ja toimissa melun vähentämiseksi ja miellyttävien ääniympäristöjen lisäämiseksi Helsingissä.
Helsingin asukkaista 39 % altistuu tie- ja katuliikenteen yli 55 dB:n päiväaikaiselle keskiäänitasolle. Häiritseviksi ääniksi koetaan erityisesti liikenteen äänet, kuten autojen kaahailu, nastarenkaiden rohina sekä kaukaakin kantautuva liikenteen taustahäly. Vastauksissa korostui, että hiljaisia ja rauhallisia paikkoja löytyy Helsingistä, mutta niitä toivotaan lisää. Vastauksissa painotettiin myös liikennemelun häiritsevyyttä ja sen kantautumista ympäri Helsinkiä.
Melu vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä heikentää alueiden viihtyisyyttä. Melu kulkee usein käsi kädessä ilmansaasteiden kanssa, sillä molempien pääasiallinen lähde on liikenne. Melu ja ilmansaasteet voivat voimistaa toistensa haitallisia terveysvaikutuksia. Ääniympäristön laatua voidaan parantaa melun lähteisiin puuttumalla, mutta myös lisäämällä ja vaalimalla miellyttäväksi koettuja ääniä, kuten vesiaiheita ja kasvillisuutta.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat projektisuunnittelija Vilhelmiina Hynninen ja ympäristöasiantuntija Anne Leppänen. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Vastaehdotus:
Sameli Sivonen: Muutetaan päätösehdotus kuulumaan seuraavasti: Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää merkitä tiedoksi Helsingin hiljaisten alueiden asukaskyselyn tulokset ja kannustaa kaupunkiympäristön toimialaa toteuttamaan ILME-ohjelman toimenpiteitä pikaisesti sekä lisäämään kunnianhimoa tavoitteissa ja toimissa melun vähentämiseksi ja miellyttävien ääniympäristöjen lisäämiseksi Helsingissä.
Helsingin asukkaista 39 % altistuu tie- ja katuliikenteen yli 55 dB:n päiväaikaiselle keskiäänitasolle. Häiritseviksi ääniksi koetaan erityisesti liikenteen äänet, kuten autojen kaahailu, nastarenkaiden rohina sekä kaukaakin kantautuva liikenteen taustahäly. Vastauksissa korostui, että hiljaisia ja rauhallisia paikkoja löytyy Helsingistä, mutta niitä toivotaan lisää. Vastauksissa painotettiin myös liikennemelun häiritsevyyttä ja sen kantautumista ympäri Helsinkiä.
Melu vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä heikentää alueiden viihtyisyyttä. Melu kulkee usein käsi kädessä ilmansaasteiden kanssa, sillä molempien pääasiallinen lähde on liikenne. Melu ja ilmansaasteet voivat voimistaa toistensa haitallisia terveysvaikutuksia. Ääniympäristön laatua voidaan parantaa melun lähteisiin puuttumalla, mutta myös lisäämällä ja vaalimalla miellyttäväksi koettuja ääniä, kuten vesiaiheita ja kasvillisuutta.
Kannattaja: Kim Lehto
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti yksimielisesti hyväksyä Sameli Sivosen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää merkitä tiedoksi Helsingin hiljaisten alueiden asukaskyselyn tulokset.
Kyselyn taustaa
Miellyttävän ääniympäristön ja hiljaisuuden tiedetään edistävän monin tavoin ihmisten hyvinvointia. Hiljaisten alueiden merkitystä ja niiden sijainnin selvittämistä on nostettu esiin niin ympäristölainsäädännössä kuin Helsingin kaupungin meluntorjunnan tavoitteissakin. EU:n ympäristömeludirektiivi korostaa, että mikäli ääniympäristön laatu on hyvä, on se tärkeää säilyttää ennallaan.
Valtioneuvoston asetuksen (1107/2021) mukaan hiljaisella alueella tarkoitetaan väestökeskittymässä aluetta, jossa minkään melulähteen aiheuttama melutaso ei ylitä päivällä 50 dB eikä yöllä 45 dB. Hiljainen ääniympäristö ei kuitenkaan tarkoita äänettömyyttä, vaan ennemminkin rauhallista, miellyttävää äänimaisemaa. Kokemus hiljaisesta tai rauhallisesta ääniympäristöstä ei perustu pelkästään mitattuun äänitasoon. Merkityksellistä on myös se, mitä muilla aisteilla miellyttäviksi koettuja tekijöitä ympäristöstä löytyy. Tämän vuoksi Helsingin kaupungin ympäristöpalveluissa toteutettiin keväällä 2025 karttapohjainen asukaskysely ääniympäristöltään hiljaisista ja rauhallisista paikoista.
Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, mitkä paikat koetaan hiljaisiksi tai ääniympäristöltään rauhallisiksi ja miellyttäviksi Helsingissä sekä sitä, mitkä tekijät vaikuttavat ääniympäristökokemukseen. Saatuja tuloksia verrattiin vuonna 2022 tehdyn meluselvityksen mukaisiin liikennemeluvyöhykkeisiin. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa ääniympäristöltään hiljaisista ja rauhallisista paikoista suunnittelun tueksi sekä siten edesauttaa tavoitetta kaupungin ääniympäristön paranemisesta. Lisäämällä tietoa ääniympäristöltään hiljaisiksi tai rauhallisiksi koetuista alueista halutaan myös kannustaa kaupunkilaisia hyödyntämään niiden tarjoamaa virkistäytymismahdollisuutta.
Kysely ja sen tulokset täydentävät viiden vuoden välein tehtävää kaupunginlaajuista meluselvitystä, joka tehdään seuraavan kerran vuonna 2027. Työ on myös osa Helsingin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelman (ILME) mukaisia toimenpiteitä.
Kyselyn keskeiset tulokset
Kyselyyn saatiin 530 vastausta. Valtaosa vastaajista pitää hiljaisia alueita erittäin tärkeinä asuinympäristössään. Kysymys hiljaisten tai rauhallisten alueiden määrästä Helsingissä hajautti vastaajia, mutta useimmat kokivat, että ääniympäristöltään hiljaisia ja rauhallisia alueita ei ole Helsingissä tarpeeksi. Ääniympäristöltään miellyttäviksi koettuja paikkoja merkittiin kartalle yhteensä 1133, joista 506 merkittiin rakennettuun ympäristöön ja 627 luontokohteisiin. Paikkamerkinnät sijoittuvat laajasti eri puolille kaupunkia molemmissa kategorioissa.
Rakennetussa ympäristössä paikat sijoittuivat useimmiten kantakaupunkiin ja vesistöjen äärelle, kuten Etelä-Helsinkiin, Töölönlahdelle sekä Suomenlinnaan. Hiljaisia paikkoja merkittiin myös asuinalueille, kuten Herttoniemeen, Kumpulaan sekä Kannelmäkeen. Vesistöjen läheisyydessä eniten merkintöjä tehtiin merenrannoille ja Vantaanjoen varrelle, mutta myös pienemmät purot, lammet, kaupunkikanavat ja satamat keräsivät merkintöjä. Merkintöjä tehtiin niin laajemmille puistoalueille, kuten Töölönlahdelle ja Lapinlahteen, kuin pienemille viheralueille ja puistikoihin. Miellyttäviä ääniympäristöjä löydettiin lisäksi kaupungin kasvitieteellisistä puutarhoista, vanhojen kartanoiden pihapiireistä sekä siirtolapuutarha-alueilta. Hiljaisiksi ja rauhallisiksi paikoiksi koettiin myös hautausmaat, vanhat puutaloalueet sekä erilaiset rakennusten sisäpihat ja aukiot.
Luontokohteissa hiljaisuutta löydettiin erityisesti metsäisiltä ja laajoilta puistoalueilta sekä vesistöjen läheisyydestä. Paljon merkintöjä tehtiin erityisesti Vanhankaupunginselän lähialueille, Keskuspuistoon, Lauttasaareen, Laajasaloon, Malmin kentän ympäristöön sekä Vuosaaren luontoalueille. Vesistöissä korostuivat merenrannat sekä Vantaanjoen ja Mätäjoen varrella sijaitsevat paikat. Myös saarikohteet, kuten Vallisaari ja Seurasaari, keräsivät merkintöjä.
Millainen on ääniympäristöltään hiljainen tai rauhallinen paikka?
Vastausten mukaan useat tekijät vaikuttivat siihen, millaisena ääniympäristö koetaan. Rakennetussa ympäristössä kauniit rakennukset, puut ja istutukset vaikuttivat myönteisesti kokemukseen ääniympäristöstä. Useat vastaajat kokivat muiden ihmisten äänet, kuten rauhallisen puheensorinan tai lasten iloiset leikit, positiivisesti. Merkityksellisenä koettiin alueen palvelut, harrastusmahdollisuudet sekä historiaan ja kulttuuriin liittyvät elementit, jotka loivat paikalle tunnelmallista ilmapiiriä. Miellyttävään ääniympäristöön liitettiin linnunlaulu, oravat puiston puissa ja mehiläisten surina. Ääniympäristökokemukseen vaikuttivat positiivisesti myös vesielementit ja niiden äänet, kuten laineiden liplatus ja suihkulähteiden solina.
Luontokohteissa runsas kasvillisuus, vanha puusto ja ympäristön luonnontilaisuus voimistivat hiljaisuuden kokemusta. Vastauksissa nousivat esiin vesistöjen ja erityisesti meren merkitys. Miellyttäviksi ääniksi koettiin muun muassa aaltojen kohina, kosken pauhu ja purojen solina. Kaikenlaiset kokemukset eläimistä koettiin ääniympäristöä rikastuttavana tekijänä. Yleisimmin miellyttävänä äänenä mainittiin linnunlaulu. Myös puiden humina, tuulen suhina ja kaislikon kahina mainittiin usein rauhoittavina ääninä. Miellyttävään ääniympäristöön liitettiin kauniit maisemat ja vaihtelevat maastonmuodot, kalliot, pienet polut, rapisevat hiekkatiet ja pitkospuut.
Lisäksi merkityksellisenä koettiin hiljaisten alueiden saavutettavuus, harrastus- ja ajanviettomahdollisuudet sekä muiden ihmisten rauhallinen läsnäolo. Erityisesti luontoalueilla koettiin, että hiljaisuus lisää hyvinvointia, lievittä stressiä ja vapauttaa mielen arjen huolista ja kaupungin kiireestä.
Kyselyn mukaan hiljaisilla alueilla kuultiin myös häiritseviä ääniä. Häiritsevinä ääninä vastauksissa mainittiin useimmin liikenne, muiden ihmisten äänet sekä rakennustyömailta kantautuva melu. Lisäksi häiritseväksi koettiin muun muassa ympäristön epäsiisteys sekä vähäinen vehreys.
Asukaskyselyn ja liikennemeluselvityksen yhteistarkastelu
Asukaskyselyn tuloksia tarkasteltiin yhdessä Helsingin kaupungin meluselvityksen (2022) mukaisten liikennemeluvyöhykkeiden kanssa.
Vertailussa huomattiin, että suurin osa merkinnöistä sijoittui alueille, joilla päiväajan keskiäänitaso on alle 50 dB eli hiljainen. Useita merkintöjä oli tehty myös 50–55 dB:n ja 55–60 dB:n alueille. Yksittäisiä merkintöjä löytyi myös paikoista, joissa laskennallinen melutaso on yli 60 dB, eli voimakas. Oletettavasti paikoissa, jotka vastaajat kokivat hiljaisiksi, mutta joissa liikenteen melutaso meluselvityksen mukaan on yli 55 dB, oli muita ääniympäristön miellyttävyyttä tukevia elementtejä, kuten vehreyttä ja vesiaiheita.
Jotkut paikat voidaankin kokea hiljaisiksi, vaikka niillä kuuluisi jonkin verran kaupungin ääniä, kuten liikennettä. Merkityksellistä voi olla se, että paikka on suhteellisen hiljainen eli ympäristöään selkeästi hiljaisempi. On kuitenkin hyvä muistaa, että pitkäkestoinen melu on terveydelle haitallista, vaikka sitä ei koettaisikaan häiritseväksi.
Yhteenveto
Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että ääniympäristöltään hiljaisia ja rauhallisia kohteita on Helsingissä löydettävissä niin rakennetusta ympäristöstä kuin luontoalueiltakin. Kyselyyn saadut vastaukset vahvistavat käsitystä siitä, että hiljaiset ja rauhalliset paikat ovat helsinkiläisille tärkeitä. Suurin osa vastaajista koki, että ääniympäristöltään hiljaisia ja rauhallisia alueita ei ole Helsingissä tarpeeksi. Miellyttävä ääniympäristö on subjektiivinen kokemus ja useat tekijät vaikuttavat siihen millaisena ääniympäristö koetaan. Tulokset noudattelevat aikaisempien Helsingissä teetettyjen asukaskyselyiden tuloksia, eikä huomattavaa muutosta asenteissa ole tapahtunut.
Melupäästön vähentäminen, esimerkiksi liikenteen ja ajonopeuksien sääntelyn keinoin, sekä hiljaisten alueiden merkityksen ymmärtäminen ovat tiivistyvässä kaupungissa tärkeitä keinoja hiljaisten alueiden turvaamiseksi. Melutason alentamisen lisäksi olisi tärkeää parantaa ääniympäristöä myös esimerkiksi lisäämällä kasvillisuutta ja muita pehmeitä pintoja. Tärkeää olisi kehittää myös olemassa olevien hiljaisten alueiden viihtyisyyttä, saavutettavuutta sekä käytettävyyttä.
This decision was published on 01.12.2025
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §