Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää hyväksyä liitteen 1 mukaiset  tuntijaot Helsingin kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman lukuun 1.5. Tuntijaot astuvat voimaan liitteen 2 siirtymäajan mukaisesti 1.8.2027 alkaen. Lisäksi jaosto päättää äidinkielen ja kirjallisuuden lisätuntien kohdentumisesta vuosiluokille 3, 5 ja 6. Lisätunnit astuvat voimaan 1.8.2026 alkaen.

Helsingissä tuntijako on päätetty pääsääntöisesti koulukohtaisesti. Tällä hetkellä koulujen tuntijaoissa on eroja eri oppiaineiden opetuksen etenemisessä ja valinnaisten opetustuntien määrissä. Tuntijaon ratkaisujen pohjalta toisille oppilaille kohdentuu enemmän opetustunteja kuin toisille. Helsingin kaupungin perusopetuksessa on tavoitteena yhtenäistää peruskoulujen tuntijako. Yhtenäinen tuntijako vahvistaa oppilaiden yhdenvertaisuutta kaupungin sisällä, kun opinpolun eri vaiheissa kaikilla oppilailla on samanlaiset opetuksen tavoitteet ja opetukseen käytettävät resurssit kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti.

Viimeisimmän suuren opetussuunnitelma- ja tuntijakouudistuksen yhteydessä vuonna 2016 Helsinki lisäsi kielten opetukseen kolme tuntia enemmän kuin asetus edellytti. Vuosiluokkien 1–2 yhtenäisestä tuntijaosta päätettiin suomenkielisessä jaostossa marraskuussa 2024. Yhtenäistäminen aloitettiin valtakunnallisten äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan lisätuntien myötä. Yhtenäisen tuntijaon valmistelua jatkettiin vuosiluokkien 1–2 jälkeen eteenpäin vuosiluokkien 3–9 osuuteen. Yhtenäinen tuntijako otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2027–2029 aikana.

Tuntijaon valmistelun lähtökohtana on ollut talousarviossa perusopetukselle varattu määräraha ja sen puitteissa opetuksen järjestämisen mahdollisuudet. Valmistelussa on huomioitu kaikkien oppiaineiden tuntijakoasetuksen mukaiset tuntimäärät sekä perusopetusasetuksen määrittämät viikkotyön vähimmäistunnit ja koulupäivän pituuden reunaehdot. Valmistelussa on sijoitettu myös kaupunkistrategian mukaiset äidinkielen ja kirjallisuuden lisätunnit tuntijaossa vuosiluokille 5 ja 6.

Opettajille laadittiin tuntijakoon liittyvä infomateriaali. Huoltajille järjestettiin infotilaisuus, jonka tallenne oli myöhemmin myös katsottavissa kaupungin verkkosivuilla. Oppilaskunnan hallituksien kuuleminen toteutettiin ohjaavien opettajien toimesta. Kaikkia osapuolia varten oli sähköinen kysely, jossa oli mahdollisuus ilmaista mielipide tuntijaon yhtenäistämisestä.

Tuntijaossa A2-kielen toinen tunti vuosiluokilla 4-6 sijoitettiin
valinnaisten aineiden tuntikehykseen. Kyselyissä vastaajat toivat esiin, että tämä vähentää A2-kielen valitsijoiden määrää, koska oppilas ei voi enää valita muita valinnaisia aineita kielen lisäksi. A2-kielen kustannusarvio kokonaan ylimääräisenä opetuksena järjestettäessä on noin 4,5 miljoonaa euroa, joka on 2,5 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän.

Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien kohdentumisessa on tällä hetkellä paljon koulukohtaisia eroja. Tuntijaossa taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit määräytyvät vuosiluokilla 3–6 yhteisen tuntijaon mukaisesti, eikä oppilas tee näiden tuntien osalta itse valintoja. Kyselyiden vastauksissa toivottiin käsityön opetukseen enemmän tunteja. Palautteen perusteella vuosiluokilla 5 ja 6 taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit sijoitettiin käsityön opetukseen, eikä oppilaan valinnoiksi.

Kuvataiteen, liikunnan ja musiikin painotettavan opetuksen sekä laajamittaisen kaksikielisen, englanninkielisen ja ruotsin kielikylpyopetuksen tuntijaot on laadittu yleisen tuntijaon pohjalta. Taide- ja taitoainepainotuksessa opetustunnit koostuivat painotettavan oppiaineen kaikille yhteisistä tunneista ja taide- ja taitoaineen valinnaisista tunneista. Kyselyissä erityisesti musiikin painotetun opetuksen tuntimäärien vähentyminen nostettiin esiin.

Laajamittaisen kaksikielisen ja englanninkielisen opetuksen tuntijaossa äidinkielen ja kirjallisuuden tunnit ja A1-kielen tunnit on jaettu suomen ja kohdekielen välillä. Ruotsinkielikylpyopetuksen tuntijaossa äidinkielen ja kirjallisuuden sekä B1-kielen tunnit jaettiin suomen ja ruotsin välillä.

Tuntijaon yhtenäistämisen vaikutukset oppilaisiin vaihtelevat kouluittain. Muutoksen tavoitteena on tasata opetuksen määrää ja purkaa eriarvoistavia rakenteita koulujen opetusjärjestelyissä. Tällä hetkellä koulukohtainen tuntijako voi vaikuttaa opetusjärjestelyjen kautta oppilaiden mahdollisuuteen saada tarvitsemaansa tukea oppimiseen, opetusryhmien kokoon, jakotuntien määrään ja oppilaan valinnaisuuden mahdollisuuksiin.

Tuntijaon yhtenäistäminen ei muuta koulujen perusrahoitusta. Peruskoulujen rahoitus perustuu edelleen laskennalliseen oppilaskohtaiseen määrärahaan. Kaupunkistrategian lisäämiin kahteen äidinkielen ja kirjallisuuden tuntiin on lisätty oma 1,2 miljoonan euron lisärahoitus, joka jaetaan jokaiselle koululle oppilasmäärän mukaisesti.

Kunta päättää kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta perusopetuslain (628/1998) 15 §:n mukaisesti. Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (286/2024) (jäljempänä tuntijakoasetus) ja perusopetusasetus (287/2024) (jäljempänä perusopetusasetus) määrittelevät kunkin oppiaineen ja vuosiluokan viikoittaisen opetustuntien vähimmäismäärän.

Koulut tarkentavat koulukohtaista opetussuunnitelmaa niiltä osin kuin kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa siitä määrätään. Helsingissä tuntijako on päätetty koulukohtaisesti. Vieraan kielen, toisen kotimaisen kielen ja katsomusaineiden opetuksessa on noudatettu kaupunkitasoista tuntijakoa. Nykyisin koulujen tuntijakojen välillä on paljon eroja.

Helsingin kaupungin perusopetuksessa on tavoitteena yhtenäistää tuntijako vaiheittain. Yhtenäinen tuntijako mahdollistaa kaupunkitasoisesti opetuksen järjestämisen suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja kehittämisen. Se myös vähentää koulukohtaisen opetussuunnitelmatyön tarvetta ja helpottaa opinpolun aikana peruskoulua vaihtavan oppilaan opiskelun järjestämistä. Yhtenäinen tuntijako vahvistaa oppilaiden yhdenvertaisuutta kaupungin sisällä, kun opinpolun eri vaiheissa kaikilla oppilailla on samanlaiset opetuksen tavoitteet ja opetukseen käytettävät resurssit.

Ensimmäisessä vaiheessa tuntijako on yhtenäistetty vuosiluokkien 1–2 osalta. Valmistelutyö tätä varten tehtiin syyslukukaudella 2024, kun valtakunnallisesti lisättiin äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetusta. Vuosiluokkien 1–2 yhtenäinen tuntijako otettiin käyttöön 1.8.2025 alkaen. Yhtenäisen tuntijaon valmistelua jatkettiin vuosiluokkien 1–2 jälkeen eteenpäin vuosiluokkien 3–9 osuuteen.

Yhtenäinen tuntijako vuosiluokilla 3–6

Vuosiluokkien 3–6 yhtenäisen tuntijaon valmistelu aloitettiin vuoden 2025 alussa. Kaupunkistrategian vahvistuttua, sen mukaiset äidinkielen ja kirjallisuuden lisätunnit huomioitiin tuntijaossa. Osa opettajista piti lisätunteja äidinkieleen ja kirjallisuuteen hyvänä asiana, osa taas toi esiin, että lisätunteja kaivataan muissa oppiaineissa. Opettajat toivat myös esiin, että lisätunnit mahdollisesti vaikuttavat entisestään jakotuntien vähenemiseen.

Tuntijaon valmistelun lähtökohtana on ollut talousarviossa perusopetukselle varattu määräraha ja sen puitteissa opetuksen järjestämisen mahdollisuudet. Valmistelussa on huomioitu kaikkien oppiaineiden tuntijakoasetuksen mukaiset tuntimäärät vuosiluokkakokonaisuutta 3–6 kohden. Tunnit on jaettu vuosiluokkakokonaisuuden luokka-asteille opetuksen tarkoituksen mukaisen etenemisen näkökulmasta. Kunkin vuosiluokan viikkotyön määrää määrittäessä tulee ottaa huomioon perusopetusasetuksen mukaiset viikkotyön vähimmäistuntimäärät sekä oppilaan koulupäivän kokonaispituutta rajoittavat reunaehdot.

Yhtenäisen tuntijaon valmistelu on aloitettu yleisestä tuntijaosta. Valmistelun aloitusvaiheessa on valinnaisuuden osalta huomioitu taide- ja taitoaineita painottavan opetuksen toteuttamisen mahdollisuudet jakamalla taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja kaikille luokka-asteille. Toinen A2-kielen tunti sijoitettiin valinnaisten aineiden tuntikehykseen.

Kaupunkistrategian tuomat lisätunnit on sijoitettu tuntijaossa vuosiluokille 5 ja 6. Äidinkielen ja kirjallisuuden valtakunnalliset lisätunnit on kohdennettu Helsingissä vuosiluokille 1 ja 3, näillä tuetaan varhaisessa vaiheessa luku- ja kirjoitustaidon osaamista. Kaupunkistrategian tunnit vuosiluokilla 5 ja 6 kasvattavat oppilaan kouluviikon kokonaistuntimäärää tasaisesti. Lisätunneilla pystytään myös tukemaan oppilaiden luku- ja kirjoitustaidon vahvistumista ja monipuolistumista ennen siirtymää viimeiseen vuosiluokkakokonaisuuteen.

Taide- ja taitoaineiden opetusta ei vähennetä tuntijakouudistuksessa. Muutokset koulujen nykyisiin tuntijakoihin verrattuna johtuvat siitä, että koulut ovat kohdentaneet taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja eri tavoilla taide- ja taitoaineisiin.

Valinnaisuus tuntijaossa

Valinnaiset opinnot jakautuvat perusopetuksessa valinnaisiin aineisiin ja taide- ja taitoaineiden valinnaisiin tunteihin. Perusopetuksessa valinnaisuuden tehtävänä on syventää ja laajentaa oppilaan osaamista oppilaan valinnan mukaisesti.

Taide- ja taitoaineita ovat musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja kotitalous. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit voivat kohdentua vain näiden aineiden opetukseen. Ne voivat olla oppilaan itse valitsemia aineita tai koulun päättämällä tavalla tuntijaossa kohdennettu valmiiksi eri taide- ja taitoaineisiin. Taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja on vuosiluokilla 3–6 yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia.

Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien kohdentumisessa on tällä hetkellä paljon koulukohtaisia eroja. Eroja on siinä, ovatko tunnit koulun valmiiksi kohdentamia vai jätetty pääasiassa oppilaan valittaviksi ja siinä mihin oppiaineisiin koulu on tunnit kohdentanut. Tuntijaossa taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit määräytyvät jatkossa vuosiluokilla 3–6 yhteisen tuntijaon mukaisesti.

Tuntijaossa taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista kohdennetaan vuosiluokalla 3 yksi tunti kaikilla oppilailla musiikkiin ja yksi kuvataiteeseen. Vuosiluokalla 4 puolestaan kohdennetaan yksi tunti käsityöhön ja yksi liikuntaan. Kouluilta, oppilailta ja huoltajilta saadun palautteen perusteella tuotiin esiin, että käsityön opetuksen toteuttaminen vain yhdellä vuosiviikkotunnilla on liian vähän. Vuosiluokilla 5 ja 6 sijoitetaan toinen vuosiviikkotunti käsityöhön valinnaista tunneista, jolloin käsityötä opiskellaan kaksi tuntia viikossa kyseisillä vuosiluokilla.

Valinnaisiin aineisiin kuuluvat koulussa päätetyt valinnaiset kurssit ja vapaaehtoiset kielet. Valinnaisia aineita on vuosiluokilla 4–6 yhteensä kolme vuosiviikkotuntia. Tuntijaossa 3.luokalta alkava A2-kieli on oppilaan valinnainen aine. Tällöin oppilas ei valitse itselleen muita valinnaisia aineita. A2-kielen opiskelu lisää luokka-asteilla 3–6 oppilaan viikkotyömäärää myös yhdellä tunnilla. Toinen A2-kielen tunti sisältyy valinnaisiin aineisiin.

A2-kielen sijoittuminen valinnaisuuteen poikkeaa edellä mainitusta siinä tapauksessa, että oppilas opiskelee A1 tai A2 -kielenä toista kotimaista kieltä eli ruotsia. Kun oppilas opiskelee molempia peruskoulun pakollisia kieliä eli ruotsia ja valitsemaansa vierasta kieltä A1 ja A2 -kielinä, eikä aloita 6.luokalta alkavaa B1-kieltä, sisältyy A2-kielen opetustunnit oppilaan B1-kielen tuntikehykseen vuosiluokalla 6. Tällöin oppilas valitsee itselleen muun valinnaisen aineen 6.luokalle.

Kyselyiden vastauksissa toivottiin, ettei A2-kieli olisi osa oppilaan valinnaisia aineita. Vastaajat toivat esiin, että muut valinnaiset aineet kilpailevat A2-kielten kanssa, jolloin tästä voi seurata A2-kielen valitsijoiden vähentyminen. A2-kielen kustannusarvio kokonaan ylimääräisenä opetuksena järjestettäessä on keskimäärin 4,5 miljoonaa euroa, joka on 2,5 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän.

Taide- ja taitoaineiden painotetun opetuksen tuntijako

Yleisen opetuksen tuntijaon pohjalta on laadittu oma tuntijako kuvataiteen, liikunnan ja musiikin painotettuun opetukseen. Painotetulle opetukselle on kohdennettu kaikki taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit. Eri painotusten tuntijaot eroavat toisistaan, koska oppiaineiden yhteisten tuntien määrissä on tuntijakoasetuksen mukaisesti eroja. Kuulemisessa nostettiin erityisesti esiin musiikin painotetun opetuksen opetustuntien vähentyminen. Kuvataiteen, liikunnan ja musiikin painotetun opetuksen tuntijaot ovat liitteessä 1.

Laajamittaisen kaksikielisen opetuksen tuntijaot

Laajamittaisen kaksikielisen opetuksen tuntijako noudattaa muilta osin yleistä tuntijakoehdotusta, mutta siinä on määritelty erikseen äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kohdekielen opetustuntien määrät. Laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden opetustunteja jaetaan suomen kielen ja opetuksen kohdekielen välillä. Kohdekielen opetukseen käytetään lisäksi A1-kielen opetustunnit. Laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa muitakin oppiaineita opetetaan sekä suomen- ja kohdekielellä niin, että 25%-50% opetuksesta on kohdekielellä.

Laajamittaisen kaksikielisen opetuksen yhteinen tuntijako koskee kaikkia muita laajamittaisen kaksikielisen opetuksen muotoja, kuin kansalliskielien suomi-ruotsi ja suomi-pohjoissaame kaksikielistä opetusta.

Laajamittaisen kaksikielisen suomi-ruotsi -opetuksen tuntijako noudattaa muilta osin yleistä tuntijakoehdotusta, mutta siinä on määritelty erikseen äidinkielen ja kirjallisuuden sekä ruotsin kielen opetustuntien määrät. Ruotsin kielen opetukseen käytetään lisäksi A1-kielen opetustunnit.

Laajamittaisen kaksikielisen suomi-pohjoissaame -opetuksen tuntijako noudattaa muilta osin yleistä tuntijakoehdotusta, mutta siinä on määritelty erikseen äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärien jakautuminen suomen ja pohjoissaamen kielen välillä.

Laajamittaisen kaksikielisen opetuksen tuntijaot ovat liitteessä 1.

Ruotsin kielikylpyopetuksen tuntijako

Ruotsin kielikylpyopetuksen tuntijako noudattaa muilta osin yleistä tuntijakoehdotusta, mutta siinä on määritelty erikseen äidinkielen ja kirjallisuuden opetustuntien jakautuminen suomen ja ruotsin kielen välillä. Lisäksi ruotsin kielikylpyopetuksessa B1-kielen tunnit kohdentuvat ruotsin opettamiseen. Ruotsin kielikylpyopetuksessa kaikkia oppiaineita opetetaan suomen ja ruotsin kielellä. Tuntijako on liitteessä 1.

Englanninkielisen opetuksen tuntijako

Englanninkielisen opetuksen tuntijako noudattaa muilta osin yleistä tuntijakoehdotusta, mutta siinä on määritelty erikseen äidinkielen ja kirjallisuuden sekä englannin opetustuntien määrät. Englanninkielisessä opetuksessa oppilasta opetetaan pääasiassa englanniksi. Englanninkielisessä opetuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta annetaan suomeksi ja englanniksi. Englannin kielen opetukseen käytetään lisäksi A1-kielen opetustunnit. Tuntijako on liitteessä 1.

Toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen tuntijako

Toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksen oppilaan viikkotyön määrän tulee olla saman verran kuin hänen vuosiluokallaan oppiaineittain jaetussa opetuksessa. Kaupunkistrategian mukaisten äidinkielen ja kirjallisuuden tuntien lisäyksen takia myös toiminta-alueittaisessa opetuksessa lisääntyy viikkotuntien määrää vuosiluokilla 5 ja 6 yhden tunnin verran.

Toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa oppilaan opetus järjestetään oppiaineiden sijaan viidessä eri toiminta-alueessa. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Kieli- ja kommunikaatiotaitojen tavoitteena on kehittää oppilaan edellytyksiä osallistua vuorovaikutukseen, tulla ymmärretyksi, pystyä ilmaisemaan itseään ja osallistumaan yhteisön toimintaan. Kognitiiviset taidot taas kehittävät oppilaan ajattelu- ja toiminnanohjaustaitojaan sekä kykyä hahmottaa ja ymmärtää ympäröivää todellisuutta. Tavoitteeksi on myös kuvattu opetussuunnitelmassa kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja matemaattisten taitojen perusvalmiuksia.

Kaupunkistrategian tuomien äidinkielen ja kirjallisuuden lisätuntien tavoite on mahdollistaa paremmin kaikkien oppilaiden riittävät suomen kielen taidot perusopetuksen aikana. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sisältöihin kuuluu lukemisen ja kirjoittamisen taitojen lisäksi myös vuorovaikutustaidot. Näin ollen äidinkielen lisätuntien kohdentuminen toiminta-alueittaisessa opetuksessa voidaan jakaa kieli ja kommunikaatiotaidoille ja toinen kognitiivisille taidoille. Toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen tuntijako on liitteessä 1.

Jatkossakin toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa oppilaan oppilaskohtaiset tavoitteet ja keskeiset toiminta-alueiden sisällöt kuvataan oppilaskohtaisessa tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa.

Siirtymäaika

Yhtenäinen tuntijako vuosiluokilla 3–6 otetaan käyttöön vaiheittain. 1.8.2027 yhtenäisellä tuntijaolla aloittavat vuosiluokat 3–4, 1.8.2028 vuosiluokka 5 ja 1.8.2029 vuosiluokka 6. Vaiheittaisella siirtymällä vältetään pääasiallisesti vuosiluokkakokonaisuuksien kesken tuntijaon muuttuminen, jolloin voidaan varmistaa opetuksessa valtakunnallisen tuntijakoasetuksen mukaiset oppiaineen vähimmäistuntimäärät.

Kaupunkistrategian mukaiset äidinkielen ja kirjallisuuden lisätunnit tulee ottaa käyttöön jo ennen yhtenäiseen tuntijakoon siirtymistä 1.8.2026 alkaen. Lisäksi lukuvuonna 2026–2027 on huomioitava vuoden 2024 valtakunnallisen tuntijakoasetuksen ja perusopetusasetuksen muutokset, joita ei ole vielä Helsingissä yhtenäisesti päätetty. Oppilaan viikkotuntimäärän vuosiluokalla 3 tulee olla perusopetusasetuksen vähimmäismäärän mukainen ja valtakunnallisten tuntilisäysten tuoma äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tunti toteutua luokka-asteilla 3–6. Lukuvuonna 2026–2027 peruskoulut noudattavat koulukohtaista tuntijakoaan lisäten äidinkielen ja kirjallisuuden yhden tunnin opetusta kullekin vuosiluokalle 3, 5 ja 6.

Huoltajien ja opettajien kyselyissä tuotiin esiin, että siirtymäaika on lyhyt ja muutokset koskevat myös oppilaita, jotka ovat esimerkiksi valinneet itselleen jo A2-kielen. Siirtymäajassa voidaan huomioida jo A2-kielen valinneet ja järjestää heille A2-kielen opetus valinta-ajankohdan mukaisilla ratkaisuilla perusopetuksen loppuun saakka. Tuntijaon käyttöön ottamisessa katsotaan kokonaisuutta, siirtymäajan porrastaminen moniksi vuosiksi eteenpäin kuormittaa kouluja kahden tuntijaon mukaisissa opetusjärjestelyissä liian pitkään.

Osallistaminen osana valmistelua

Tuntijakomuutoksien valmistelua on tehty työryhmässä, jossa on ollut mukana peruskoulujen rehtoreita, toimialan hallinnon työntekijöitä ja opettajien luottamusedustajia. Valmistelu on tehty yhdessä suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen kesken.

Tuntijakoehdotuksista on kuultu peruskoulujen oppilaskuntien hallituksia, opettajia ja huoltajia. Oppilaskuntien hallituksien ohjaavat opettajat toteuttivat kuulemisen valitsemallaan tavalla. Ohjaaville opettajille oli tarjolla valmis materiaali asian käsittelyyn. Oppilaskunnan hallitukset kertoivat mielipiteensä vastaamalla sähköiseen kyselyyn. Kyselyyn annettiin 35 vastausta 15 eri koulusta. Oppilaiden kuulemisen koonti on liitteessä 5.

Opettajille tuotettiin muutosehdotuksista infovideo. Heidän näkemyksiään kartoitettiin sähköisillä kyselyillä. Vuosiluokkia 3–6 koskevaan kyselyyn annettiin 286 vastausta. Opettajien kuulemisen koonti on liitteessä 4.

Huoltajille järjestettiin infotilaisuus, jossa esiteltiin tuntijaon muutosehdotuksia. Infotilaisuuden tallenne julkaistiin myöhemmin kaupungin verkkosivuille katsottavaksi. Huoltajien oli mahdollista kertoa mielipiteensä muutosehdotuksesta sähköisessä kyselyssä. Sähköiseen kyselyyn pystyi vastaamaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kyselyyn annettiin 486 vastausta. Huoltajien kuulemisten koonti on liitteessä 6.

Vastauksissa yhtenäistä tuntijakoa puollettiin koulujen opetuksen yhtenäisyyden näkökulmasta. Yhtenäinen tuntijako helpottaa myös opinpolulla valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtymistä. Äidinkielen ja kirjallisuuden lisätuntien sijoittumista 5. ja 6.luokalle kannatettiin.

Taide- ja taitoaineiden opetusta toivottiin kyselyiden vastauksissa lisää. Niitä pidettiin jaksamista ja hyvinvointia ylläpitävinä oppiaineina. Esiin nousi, että käsityön opetukseen tarvitaan kaksi vuosiviikkotuntia viikossa kaikilla luokka-asteilla. Tätä pidettiin tärkeämpänä kuin oppilaan mahdollisuutta oppilaan itse tekemiin valintoihin. Nykyisin useimmat peruskoulut ovat kohdentaneet taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja käsityöhön, eikä oppilaan valittaviksi tunneiksi. Useat vastaajat kokivat, ettei käsityön vähäisillä tuntimäärillä ole mahdollista saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteita, eikä opetuksen järjestäminen ole mahdollista yhdellä viikkotunnilla.

Osa vastaajista toi esiin, että musiikin painotetun opetuksen tuntimäärien vähentyessä ei ole enää mahdollista toteuttaa perinteistä musiikkiluokkatoimintaa ehdotetulla tuntimäärällä. A2-kielen opetusta toivottiin erilliseksi valinnaisista aineista. Ehdotettiin myös sitä, että A2-kielen opetuksen voisi keskeyttää ennen 7.luokkaa, jos oppilas haluaisi valita itselleen muita valinnaisia aineita.

Jonkin verran vastauksissa tuli esiin väärinymmärryksiä eri oppiaineiden opetuksen vähimmäismääristä. Osa vastaajista saattoi toivoa, että esimerkiksi taide- ja taitoaineille osoitettaisiin lisätunteja antamalla tunteja pois esimerkiksi katsomusaineesta, ympäristöopista tai matematiikasta. Ymmärrettiin myös niin, että A1-kieli veisi oppilaalta kokonaan taide- ja taitoaineisiin liittyvän valinnaisuuden pois.

Oppilaskuntien, opettajien ja huoltajien vastauksia on hyödynnetty tuntijaon viimeistelyssä valmistelussa.

Lapsivaikutusten arviointi

Tuntijaon yhtenäistämisen vaikutukset oppilaisiin vaihtelevat kouluittain. Osalle oppilaista yhtenäistämisestä seuraa enemmän muutoksia, toisaalta osalle muutos on pieni, koska osa kouluista noudattaa tuntijakoehdotusten mukaista tuntijakoa. Yhtenäistettävä tuntijako lisää oppilaiden yhdenvertaisuuttaa opetuksessa.

Muutoksen tavoitteena on tasata opetuksen määrää ja purkaa eriarvoistavia rakenteita koulujen opetusjärjestelyissä. Tällä hetkellä koulukohtainen tuntijako voi vaikuttaa opetusjärjestelyjen kautta oppilaiden mahdollisuuteen saada tarvitsemaansa tukea oppimiseen, opetusryhmien kokoon, jakotuntien määrään ja oppilaan valinnaisuuden mahdollisuuksiin.

Opinpolun jatkumossa koulujen erilaiset tuntijaot haastavat valmistavaa opetusta ja koulua vaihtavaa oppilasta. Opettajien kyselyssä tuotiin esiin, että yhtenäinen tuntijako helpottaa valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtymistä. Se myös auttaa valmistavan opetuksen aikaista perusopetukseen integroitumisen suunnittelua.

Tuntijaossa emme voi vaikuttaa lisääntyvään äidinkielen ja kirjallisuuden opetustuntien määrään, koska kyse on kaupunkistrategian tuomista tunneista ja valtakunnallisesta tuntijakoasetuksen muutoksesta aiemmin. Oppilaat eivät toivo lisää tunteja kouluviikkoon. Osa opettajista piti lisätunteja hyvänä asiana, osa taas nosti esiin, että lisätunteja olisi kaivattu muissa oppiaineissa kuin äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Opettajat toivat myös esiin, että lisätunnit mahdollisesti vaikuttava entisestään jakotuntien vähenemiseen.

Tuntijaon yhtenäistämisellä on vaikutusta erityisesti valinnaisuuden kokonaisuuteen. Osassa kouluista oppilaan valinnaisuuden vaihtoehdot ja tuntimäärät vähenevät. Vähenemistä tapahtuu erityisesti niissä kouluissa, joissa A2-kielen opetus on järjestetty ylimääräisenä opetuksena tai painotettuun opetukseen on kohdennettu enemmän opetustunteja kuin valinnaisuuden tuntikehyksessä on. On myös kouluja, joissa oppilaalla lisääntyy valittavien opintojen määrä. Nykyisin koulujen on ollut mahdollista päättää, että he kohdentavat kaikki taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit koulun tuntijaossa valmiiksi eri oppiaineisiin. Tällöin oppilas ei ole valinnut näiden tuntien osalta lainkaan itse valinnaisia.

Tuntijaon yhtenäistäminen vaikuttaa myös painotetun opetuksen tuntimääriin. Erityisesti musiikin painotetussa opetuksessa osassa kouluja opetuksen tuntimäärä vähenee. Nykyisin koulut ovat omassa tuntijaossaan voineet kohdentaa painotetulle opetukselle enemmän opetustunteja kuin painotettavan oppiaineen ja valinnaisuuden tuntikehyksestä on kertynyt. Ylimääräiset tunnit ovat toteutuneet koulun perusrahoituksen puitteissa.

Talousvaikutukset

Helsingin kaupungin perusopetuksessa yksittäisen vuosiviikkotunnin kustannus on keskimäärin 2500–2900 € lukuvuodessa. Kaupunkitasolla yhden vuosiluokan yksittäisen vuosiviikkotunnin kustannus on lukuvuodessa 650000–754000 € vuosiviikkotunnille. Kustannuksen laskennassa on huomioitu keskimääräinen opetusryhmien määrä luokka-astetta kohden ja kerrottu tämä yksittäisen vuosiviikkotunnin hinnalla.

Tällä hetkellä A2-kielen lukijoita on 11 482 oppilasta. Tämä on 52 % 3–6-luokkalaisista oppilaista. A2-kielen opetuksen ryhmiä on noin 880 ryhmää ja kustannusarvio näille ryhmille on 4,5 miljoonaa euroa, jos A2-kieli järjestetään kokonaan ylimääräisenä opetuksena. Mikäli toinen tunti sisällytetään valinnaisuuteen ja toinen tunti annettaan ylimääräisenä opetuksena on kustannusarvio 2,5 miljoonaa euroa.

Tuntijaon yhtenäistäminen ei muuta koulujen perusrahoitusta. Päätösehdotus on tehty nykyisen budjetin mukaisesti. Muutoksessa koulun resurssien kohdentaminen voi kuitenkin muuttua. Peruskoulujen rahoitus perustuu edelleen laskennalliseen oppilaskohtaiseen määrärahaan. Lisäksi koulu voi saada tarveperustaista rahaa, mikäli koulu täyttää rahoituksen kriteerit. Kaupunkistrategian lisäämiin kahteen äidinkielen ja kirjallisuuden tuntiin on lisätty oma 1,2 miljoonan euron lisärahoitus, joka jaetaan jokaiselle koululle oppilasmäärän mukaisesti.

Yhtenäinen tuntijako selkiyttää ja yhdenmukaistaa koulujen talouden suunnittelua, seurantaa ja johtamista. Lisäksi yhdenmukainen tuntijako on edellytys opetusryhmien koon seuraamiseen.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön (5.2.2025 § 28) mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää oman kieliryhmänsä osalta kaupunkitasoisten opetussuunnitelman hyväksymisestä (luku 15 § 2 mom. 2).

This decision was published on 18.03.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §