Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle liitteenä olevasta Iida Tanin ja 26 muun allekirjoittaneen valtuustoaloitteesta toimenpideohjelmasta nuorten kokeman seurusteluväkivallan ehkäisemiseksi:

Aloitteessa esitetään, että Helsinki kehittää kattavan toimenpideohjelman nuorten keskuudessa tapahtuvan seurusteluväkivallan kitkemiseksi ja ehkäisemiseksi. Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että nuorilla on oikeus elää ilman väkivaltaa, ja tämä koskee myös heidän välisiä seurustelusuhteita. Mahdollisimman varhain aloitettu seksuaali- ja turvataitokasvatus lisäävät lapsen hyvinvointia, tietoa, taitoja toimia sekä suojaavat lasta ja nuorta seksuaaliväkivallalta. Seksuaalikasvatus lisää lapsen ja nuoren taitoa toimia itseään ja muita suojaten eri tilanteissa ja ihmissuhteissa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että ennaltaehkäisevä työ on vaikuttavinta silloin, kun se tehdään osana päiväkotien, koulujen ja toisen asteen oppilaitosten arjen toimintaa erillisen toimenpideohjelman sijaan. Tämä tarkoittaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla toteutetaan suunnitelmallista ja näyttöön perustuvaa varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelman mukaista ihmisoikeus-, tunne-, turvataito- ja seksuaalikasvatusta seurusteluväkivallan ehkäisemiseksi. Tämä lisäksi ikätasoinen seksuaalikasvatus ja seurustelun puheeksiottaminen tulee olla osana eri koulutusasteiden yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon toimintaa. Lasten ja nuorten kanssa tulee käsitellä, mitä tarkoittaa seurustelu ja seksuaalioikeudet sekä niihin liittyvät velvollisuudet.

Valtakunnallisesti on tunnistettu, että lasten ja nuorten parissa työskentelevien tietotaso seksuaalikasvatuksen teemoista on osittain puutteellista ja se on monesti riippuvainen ammattilaisen omasta kiinnostuksesta lisäkouluttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta edellyttää, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla varmistetaan kasvatus- ja opetus- sekä opiskeluhuollon henkilöstön osaaminen täydennyskoulutuksella. Myös puheeksi otolla on tärkeä rooli seksuaali- ja seurusteluväkivallan tunnistamisessa, joten kaikki tarvittavat työkalut tulee olla ammattilaisten tiedossa ja niitä sovelletaan arkityössä johdonmukaisesti.

Seksuaalikasvatus ja turvataidot opettajien työssä eri toimintaympäristöissä

Kasvatus- ja koulutuslautakunta painottaa, että opettajat ovat keskeisessä asemassa lasten ja nuorten seksuaalikasvatuksessa. Helsingin esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmissa on kirjauksia tunne- ja turvataidoista ja osin myös seksuaalikasvatuksesta. Helsingin varhaiskasvatussuunnitelman paikallisen tarkennuksen mukaan lapsen kehoitsetuntoa tuetaan hyväksyvän ja turvallisen suhtautumisen kautta siten, että lapsi voi kokea oman kehonsa arvokkaaksi. Lisäksi lapsi oppii kunnioittamaan sekä oman että toisen kehon yksityisyyttä. Jokaisessa lapsiryhmässä on käytössä yhteisesti sovitut menetelmät kaveri­ ja tunnetaitojen edistämiseen.

Helsingin perusopetusopetuksen opetussuunnitelmassa on seksuaalikasvatukseen ja turvataitoihin liittyviä opetussisältöjä. Teemat koskevat koulun toimintakulttuuria, laaja-alaisia osaamisalueita ja ympäristöopin ja terveystiedon oppiaineita. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on yksi perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavista periaatteista. Laaja-alaisissa osaamiskokonaisuuksissa painottuvat muun muassa sosiaalisten ja itsensä ilmaisemisen kehittyminen sekä itsestä ja toisista huolehtiminen, oman elämän ja arjen kannalta tärkeiden taitojen harjoitteleminen sekä sosiaalisten taitojen kehittäminen.

Ympäristöopin opetuksessa vuosiluokilla 1–2 korostuu esimerkiksi oppilaan oman ikäkauden mukainen kasvu ja kehitys sekä tunnetaitojen harjoittelu ja mielen hyvinvoinnin edistäminen sekä turvataitojen harjoittelu, kuten avun pyytäminen. Vuosiluokilla 3–6 ympäristöopissa käsitellään ikäkauden mukaisesti seksuaalista kehitystä ja ihmisen lisääntymistä ja harjoitellaan tunnistamaan myös oman kehon ja mielen viestejä. Terveystiedossa vuosiluokilla 7–9 opetussisällöissä painottuvat identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen, seksuaalinen kehittyminen, itsensä arvostaminen sekä turva-, tunne- ja vuorovaikutustaidot. Opetussisällöissä perehdytään lisäksi seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyden eri osa-alueisiin ja seksuaalisen kehityksen monimuotoisuuteen.

Tunne- ja vuorovaikutustaidot edistävät lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista seksuaaliterveyttä ja hyvinvointia, opettaen kunnioittamaan itseä ja toisia, tunnistamaan rajoja, ilmaisemaan tarpeita ja toimimaan turvallisesti ihmissuhteissa ilman pakottamista, syrjintää tai väkivaltaa. Helsingin perusopetuksen opetussuunnitelman paikallinen tarkennus ohjaa kouluja tunne- ja vuorovaikutustaitojen systemaattiseen harjoittelemiseen. Harjoittelun systemaattisuuden varmistamiseksi koulut ovat laatineet vuosikellon, joka perustuu näyttöön perustuvien tunne- ja vuorovaikutustaito-ohjelmien teemoihin ja sisältöihin. Ohjelmat huomioivat oppilaiden hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesti, näin ollen ohjelmat sisältävät myös turvataitoihin, omaan kehoon ja seksuaalisuuteen liittyvät teemat.

Lukiokoulutuksessa seksuaalisuus, seksuaaliterveys ja seksuaalioikeudet tulevat kaikille lukio-opiskelijoille pakollisena terveystiedon opinnoissa. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta opiskellaan myös elämänkatsomustiedon pakollisissa opinnoissa. Sukupuolta ja seksuaali­identiteettiä sekä sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta on mahdollista opiskella myös psykologian valinnaisissa opinnoissa. Lukion opetussuunnitelma yleisten tavoitteiden mukaan lukio-opetus lujittaa opiskelijan identiteettiä ja ohjaa oman ainutlaatuisuuden ymmärtämiseen ja arvostamiseen. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden ymmärtäminen luo edellytyksiä sukupuolitietoiselle opetukselle. Ammatillisissa opinnoissa seksuaalikasvatus on huomioitu yhteisissä tutkinnon osissa. Siitä on kirjattu työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen -tutkinnon osan osa-alueeseen.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta toivoo kiinnitettävän erityistä huomiota tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä seksuaalioikeuksien käsittelyyn ammatillisessa koulutuksessa, jossa nämä teemat ovat vähemmän edustettuina pakollisissa opinnoissa kuin esimerkiksi lukiokoulutuksen puolella. Lautakunta pitää tärkeänä, että kaikilla toisen asteen opiskelijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet oppia sekä omista että toisten rajoista lähisuhteissa.

Opiskeluhuolto osana esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten toimintaa

Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että opiskeluhuollon toiminta on yksi vaikuttava keino tukea lapsia, nuoria ja perheitä ja ennaltaehkäistä ongelmia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että seurusteluväkivaltaa ehkäistään yhteisöllisen opiskeluhuollon ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon keinoin. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ensisijaista ja ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä, joka kuuluu kaikille oppimisyhteisöissä työskenteleville. Työtä voidaan tarpeen mukaan tehdä yhteistyössä oppimisyhteisöjen ulkopuolisten toimijoiden, kuten nuorisotyön ja kolmannen sektorin kanssa.

Yksilökohtaiset opiskeluhuollon palvelut, kuten opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat matalan kynnyksen tukipalveluita, jotka tarjoavat oppijoille varhaisen tuen lähellä nuoria, osana oppimisyhteisöjen arkea. Esimerkiksi opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluista väkivaltaa kokeva nuori saa tietoa ja apua viimeistään seitsemän vuorokauden kuluessa ensimmäisestä yhteydenotosta ja kiireellisissä tapauksissa heti samana tai seuraavana päivänä. Tämän lisäksi opiskeluhuollon palveluihin hakeutumista on helpotettu uudella sähköisellä Apunappi-palvelulla, jolla lapset ja nuoret saavat helposti yhteyden oman koulun tai oppilaitoksen kuraattoriin, psykologiin ja terveydenhoitajaan sekä nuorille tarkoitettuihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että opiskeluhuollon palveluissa ammattilaiset ottavat seurustelun ja siihen liittyvät turvallisuuden ja turvattomuuden kokemukset puheeksi nuoren kanssa. Opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaiset työskentelevät osana oppimisyhteisöjä ja tekevät tiivistä yhteistyötä opetushenkilöstön ja muun henkilöstön kanssa. On tärkeää, että opiskeluhuollon ammattilaisten osaaminen varmistetaan seksuaalikasvatuksen teemoissa ja puheeksi ottamisessa. Näin oppimisyhteisöt voivat myös hyödyntää monialaista osaamista lasten ja nuorten seksuaalikasvatuksessa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala mukana kaupunkiyhteisessä lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmässä

Kasvatus- ja koulutuslautakunta muistuttaa, että Helsingin kaupungilla toimii monialainen lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä. Työryhmän uusi toimikausi vuosille 2026–2029 on käynnistynyt, ja sen tehtävänä on laatia toimintasuunnitelma lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. Ryhmässä on edustus kaikilta toimialoilta. Ryhmä koordinoi kaupunkitasoisesti lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä ja esimerkiksi huolehtii ammattilaisten koulutuksista ja kaupunkilaisille suunnatuista viestintäkampanjoista. Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että nuorten seurusteluväkivalta huomioidaan tulevassa toimintasuunnitelmassa.

Seurusteluväkivalta huomioidaan Lapsiystävällinen kunta- kehittämistyössä toimintakaudella 2025–2028

Helsinki on hyväksynyt Lapsiystävällisen kunta- toimintasuunnitelman vuosille 2025–2028, jonka yhtenä tavoitteena on parantaa henkilöstön taitoja tunnistaa lapsiin kohdistuvia väkivaltatilanteita ja ottaa väkivalta systemaattisesti puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Toimintakauden aikana seurusteluväkivallan osalta seurataan, että ensi- ja turvakotien liiton Seurustelun Turva10 – puheeksioton väline ja nuorille suunnattu työpajamalli (13–19-vuotiaat nuoret) on otettu käyttöön toisen asteen opiskeluhuollon kuraattoreiden osalta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että toimialalla tulee arvioida työkalujen käytön laajentamista myös koskemaan perusopetusta. Lapsi ja nuori tarvitsee suunnitelmallista sekä näyttöön perustuvaa seksuaali- ja turvataitokasvatusta sekä tietoa turvallisista seurustelusuhteista.

Yhteenveto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta korostaa nuorten oikeutta elää ilman väkivaltaa, mukaan lukien nuorten välisissä seurustelusuhteissa. Varhain aloitettu seksuaali- ja turvataitokasvatus lisäävät lapsen hyvinvointia ja suojaavat lasta seksuaaliväkivallalta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että ennaltaehkäisevän työn tulee olla osa päiväkotien, koulujen ja toisen asteen oppilaitosten päivittäistä toimintaa erillisen toimenpideohjelman sijaan. Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisissa opinnoissa seksuaalikasvatus ja -oikeudet ovat osa opetussuunnitelmia.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta näkee opiskeluhuollon tärkeänä keinona tukea nuoria ja ennaltaehkäistä ongelmia. Seurustelun puheeksi ottaminen ja seksuaalikasvatus tulee olla osa yhteisöllisen ja yksilökohtainen opiskeluhuollon toimintaa. Lautakunta edellyttää, että ammattilaisilla on tarvittava osaaminen puheeksiotossa ja seksuaalikasvatuksessa. Lisäksi seurusteluväkivalta tullaan huomioimaan kaupunkiyhteisessä työssä, kuten Helsingin kaupungin lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelmassa vuosille 2026–2029 sekä Lapsiystävällinen kunta -toimintasuunnitelmassa vuosille 2025–2028.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Iida Tanin ja 26 muun valtuutetun toimenpideohjelmaa nuorten kokeman seurusteluväkivallan ehkäisemiseksi koskevasta valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

Lausunnosta yleisesti

”Valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsinki kehittää kattavan toimenpideohjelman nuorten keskuudessa tapahtuvan seurusteluväkivallan kitkemiseksi ja ehkäisemiseksi. Seurusteluväkivalta on yksi lähisuhdeväkivallan muodoista ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on sitoutunut lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimintaa ohjaa muun muassa Suomen ratifioima YK:n lapsen oikeuksien sopimus, mikä edellyttää lapsen edun arvioimista, tukitoimien tarjoamista ja haavoittuvassa asemassa olevien lapsien ja nuorten suojelemista väkivallalta.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta kannattaa aloitteessa esitettyä panostamista sukupuolisensitiiviseen seksuaalikasvatukseen, tunne- ja turvataitokasvatukseen, ihmisoikeuskasvatukseen sekä väkivaltaa normalisoivan asenneilmapiirin ehkäisyyn kaupungin palveluissa. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta ei kuitenkaan kannata erillisen seurusteluväkivaltaan kohdistuvan toimenpideohjelman laatimista, vaan seurusteluväkivallan ehkäisyn huomioimista osana nyt valmisteilla olevaa kaupunkitasoista lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelmaa ja kokonaisuutta. Samalla tulee myös lisätä koulutusta, viestintää ja monialaista työskentelyä olemassa olevissa rakenteissa.

Seurusteluväkivallan tunnistaminen ja ehkäisy

Seurusteluväkivallan tunnistaminen ja ehkäisy vaativat työntekijöiltä osaamista sekä monialaista ja verkostomaista työotetta sekä viestintää eri toimijoiden kanssa. Seurusteluväkivallan tunnistamisessa ja ehkäisyssä keskeisessä asemassa ovat erityisesti sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan peruspalvelut, joissa nuoria tavoitetaan säännöllisesti heidän arkiympäristössään. Lisäksi keskeistä on valmius tukea ja ohjata asiakasta oikea-aikaisesti niissä palveluissa, joissa seurusteluväkivallan riski ensimmäisenä tunnistetaan. Peruspalvelujen työntekijöillä on mahdollisuus konsultoida anonyymisti esimerkiksi kaupungin lähisuhdeväkivaltatyön avainhenkilöitä, lastensuojelun päivystystä, lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikköä ja yhteistyössä olevia järjestötoimijoita ja tarvittaessa myös poliisia. Väkivallan tai sen uhan realisoituessa ja kohdistuessa nuoreen, lastensuojelu jatkaa nuorten tilanteen selvittämistä ja tekee tarvittaessa myös poliisiyhteistyötä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala tekee lähisuhdeväkivallan ja sen eri muotojen ehkäisemiseksi paljon monialaista verkostoyhteistyötä kaupungin eri toimijoiden, järjestöjen, poliisin sekä nuoren omien sidosryhmien ja läheisten kanssa. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on esimerkiksi mukana kaupungin Barnahus-mallissa, joka on lapsiystävällinen malli väkivallan uhriksi joutuneiden tai sen todistajaksi joutuneiden lasten auttamiseen. Malli tarjoaa seurusteluväkivaltatapauksissa tukea väkivaltaepäilyjen selvittämisessä ja parantaa annettavan tuen laatua keskittymällä lapsen ja nuoren tarpeisiin. Tukea tarjotaan myös alaikäiselle väkivallan tekijälle väkivaltaisen käytöksen lopettamiseksi esimerkiksi 12–17-vuotiaille lastensuojelun asiakasnuorille ART-ryhmissä (aggression replacement training), sillä väkivallan tekijät ovat usein itse olleet väkivallan uhreja. Yhteistyötä tehdään lisäksi Helsingin poliisin Ankkuri-tiimin kanssa. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on myös mukana toteuttamassa kansallista Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelmaa, jossa seurusteluväkivalta on huomioitu.

Seurusteluväkivalta tunnistetaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palveluissa melko hyvin ja se tiedostetaan sukupuolittuneeksi väkivallaksi, joka on usein myös ylisukupolvista. Vaikka kyseessä on sukupuolittunut ilmiö, on samalla tärkeää huomioida myös poikiin kohdistuva seurusteluväkivalta ja erityisesti poikien kokema häpeä, mikä nostaa kynnystä kertoa asiasta. Seurusteluväkivaltaa ei ole kuitenkaan aina helppo tunnistaa, minkä vuoksi koulutusta ja viestintää lähisuhdeväkivallan muotojen tunnistamiseen sekä puheeksi ottamiseen liittyen on hyvä lisätä nykyisissä rakenteissa esimerkiksi Avainhenkilö-verkoston kautta. Avainhenkilöt ovat henkilöitä, jotka saavat syventävää koulutusta, jotta heillä on valmiudet väkivallan kokijan ja tekijän kanssa työskentelyyn. Lähisuhdeväkivallan ilmiöiden muuttuminen vaatii jatkuvaa tiedottamista, kouluttamista, tutkimustietoa lapsiin kohdistuvista väkivaltailmiöistä ja uusia menetelmiä, joilla ehkäistä lähisuhdeväkivaltaa sen kaikissa muodoissa. Erityisesti viime aikoina uudeksi ilmiöksi on noussut digitaalisten välineiden mahdollistama henkinen- ja seksuaaliväkivalta.

Seurusteluväkivallan ehkäisemisen kytkeminen osaksi valmisteilla olevaa kaupunkitasoista lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelmaa ja kokonaisuutta mahdollistaa osaltaan tehokkaammat toimenpiteet. Seurusteluväkivallan ehkäisytyössä voidaan tällöin hyödyntää olemassa olevia rakenteita sekä verkostoja ja sitä pystytään käsittelemään kokonaisvaltaisesti osana isompaa kokonaisuutta. Seurusteluväkivallan uhrina oleva nuori saattaa kokea myös muita lähisuhdeväkivallan muotoja ja ilmiöitä, joiden tunnistaminen ja joihin puuttuminen on tärkeää.

Lapsivaikutusten arviointi

Seurusteluväkivallan ehkäisyllä ja systemaattisella tunnistamisella on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen sekä hyvinvointiin. Sukupuolisensitiivisen seksuaalikasvatuksen, tunne- ja turvataitokasvatuksen sekä monialaisen yhteistyön vahvistaminen edistää väkivallan varhaista tunnistamista ja tuen oikea-aikaista kohdentumista, mikä voi ehkäistä väkivallan pitkittymistä ja ylisukupolvista siirtymistä. Seurusteluväkivallan ehkäisyn huomioiminen osana olemassa olevia lähisuhdeväkivallan ehkäisyn rakenteita tukee yhdenvertaisuutta, turvallisuuden kokemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia ilman erillisten rinnakkaisten toimintamallien luomista.”

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Lautakunta ehdottaa, että erillisen toimenpideohjelman sijaan sisällytetään seurusteluväkivallan ehkäisyn toimenpiteet valmisteilla olevaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelmaan vuosille 2026–2029. Näin vältetään päällekkäisyydet ja varmistetaan toimenpiteiden johdonmukaisuus. Ilmiötä koskevissa toimenpiteissä on syytä huomioida ammattilaisten osaamisen kehittäminen, nuorten ajantasainen ja luotettava tiedonsaanti sekä tunnistamisen ja puheeksiottamisen toimintamallien kehittäminen ja jalkauttaminen laajasti eri nuorten palveluihin.

Taustaa

Seurusteluväkivalta on nuorten seurustelusuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa, ja ilmiö on valitettavan yleinen. Tutkimusten mukaan lähes puolet seurustelleista nuorista on kokenut digitaalista väkivaltaa, ja myös henkinen, fyysinen ja seksuaalinen väkivalta ovat yleisiä, erityisesti tyttöjen kohdalla. Vaikka aihe on ollut esillä julkisessa keskustelussa, seurustelusuhteissa tapahtuva väkivalta tunnistetaan heikosti, etenkin tekijän näkökulmasta. Ilmiö on erityisen vahingollinen, sillä nuoruuden ensisuhteissa opetellaan läheisyyttä, rajojen tunnistamista ja luottamusta, eikä nuorilla ole aina riittäviä tunnetaitoja tai kokemusta.

Helsingin kaupungilla on vuodesta 2011 alkaen ollut kaupunkiyhteiset rakenteet lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn. Kaupungin monialainen lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä on juuri aloittanut uuden toimikautensa vuosille 2026–2029 (kansliapäällikön päätös 7.1.2026, § 1). Työryhmän ensimmäisenä tehtävänä on laatia toimintasuunnitelma lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi toimintakaudelleen. Seurusteluväkivalta on mahdollista sisällyttää osaksi lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelmaa. Kun seurusteluväkivallan ehkäisy sisällytetään lähisuhdeväkivallan ehkäisyn laajempaan toimintasuunnitelmaan, pystytään hyödyntämään lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön vakiintuneita kaupunkiyhteisiä rakenteita ja resursseja.

Ammattilaisten osaamisen kehittämisen rooli seurusteluväkivallan ehkäisyssä nousee useissa valtakunnallisissa ja kaupungin erillisohjelmissa: Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimana valmistunut Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelma (2026–2033) sisältää seurusteluväkivallan ehkäisyyn liittyvän toimenpiteen:

Koulutetaan sivistys-, nuoriso- ja sosiaalitoimen ammattilaisia tunnistamaan seurustelusuhdeväkivaltaa ja vahvistamaan sen ehkäisyä, tunnistamista, puheeksiottoa ja sukupuolisensitiivistä työotetta. Myös Lapsiystävällinen kunta -toimenpidesuunnitelmassa (2025–2028) on nostettu tavoitteeksi ammattilaisten osaamisen vahvistaminen lapsiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan ilmiöstä ja siihen puuttumisesta.

Keskeistä kaupungin lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman toimeenpanossa on ollut henkilöstön kouluttaminen, jotta ammattilaisilla on kyky tunnistaa lähisuhdeväkivalta ja puuttua siihen. Tavoitteena on jatkossakin kouluttaa lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja ehkäisyyn osaajia eri palveluihin ja toimialoille. Koulutettu ammattilainen ymmärtää lähisuhdeväkivaltaa ilmiönä, tuo tietoa työyhteisöön ja tukee muita ammattilaisia. Sisällyttämällä seurusteluväkivalta osaksi lähisuhdeväkivallan ehkäisyn laajempaa kokonaisuutta pystytään varmistamaan myös vaikuttava ja kokonaisvaltainen ammattilaisten kouluttamisen toimintamalli.

Ilmiön vaikuttavaksi ehkäisemiseksi on syytä jatkossa myös kehittää malleja, joilla nuoret voivat saada luotettavaa, ajantasaista ja ymmärrettävää tietoa seurustelusuhteista, väkivallan tunnistamisesta ja tietoa turvallisen seurustelusuhteen tunnusmerkeistä sekä avunsaannin mahdollisuuksista. Tietoa voidaan tarjota monikanavaisesti esimerkiksi nuorisotiloissa, liikuntapalveluissa, kirjastoissa ja kulttuurikeskuksissa. Nuorisotyössä voidaan lisätä nuorten tietoa turvallisesta seurustelusta, suostumuksesta ja omista rajoista sekä ottaa väkivalta, sen uhka ja eri muodot puheeksi osana nuorten kohtaamista. Nuorisopalvelut tarjoavat tärkeän kanavan luottamukselliselle keskustelulle, mikä mahdollistaa ennaltaehkäisevän tuen ja tarvittaessa myös palveluohjauksen tarvittavan tuen pariin sekä väkivaltaa kokeneille että sitä käyttäville tai omaa käyttäytymistään pohtiville nuorille. Puheeksiottamisen kulttuuria voidaan vahvistaa myös muissa nuorten arjen palveluissa, kuten ohjatussa harrastus- ja liikuntatoiminnassa. Kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan palveluissa kiinnitetään huomiota nuorille turvallisen toimintaympäristön luomiseen ja luodaan malleja tarvittaessa puuttua tunnistettuihin tilanteisiin.

Nuorisopalveluilla on keskeinen rooli seurusteluväkivallan ehkäisyssä ja varhaisessa tunnistamisessa, sillä ne tavoittavat nuoria arjen ympäristöissä ja matalan kynnyksen palveluissa. Nuorisotyön ammattilaisten osaaminen ilmiön tunnistamisessa on keskeistä heidän kohtaamiensa nuorten kanssa työskentelyssä. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn päivitettävään suunnitelmaan on syytä lisätä seurusteluväkivallan ehkäisemiseksi toimenpiteitä, joilla kehitetään uusia selkeitä toimintamalleja esimerkiksi puuttumiseen, nuorten palveluohjaukseen sekä yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa, jotta nuoret voidaan ohjata oikea-aikaisen tuen ja palvelujen piiriin.

Seurusteluväkivalta voidaan huomioida kiinteänä osana Helsingin kaupungin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä. Teeman sisällyttäminen toimintasuunnitelmaan vuosille 2026–2029 varmistaa kehittämistoimien johdonmukaisuuden, vahvistaa ammattilaisten osaamista ja edistää nuorten oikeutta tietoon ja tukeen.