Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** on tehnyt Nuorliberaalit - Ungliberalerna ry:n puolesta 16.3.2026 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen perusopetuksen aluepäällikön 3.3.2026 tekemästä päätöksestä (11 §) koskien historian ja yhteiskuntaopin päätoimisen tuntiopettajan ottamista virkasuhteiseen tehtävään toistaiseksi.********** on ilmoitettu oikaisuvaatimuksella yhdistyksen puheenjohtajaksi.

Lainsäädännöstä

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua.

Kuntalain 137 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Saman pykälän 3 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.

Kuntalain 3 §:n mukaan mukaan kunnan jäsen on:

1) henkilö, jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas);

2) yhteisö ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa;

3) se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa.

Yhdistyslain 1 §:n 1 momentin mukaan yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen.

Yhdistyslain 1 §:n 1 momenttia koskevien yksityiskohtaisten perustelujen (HE 64/1988 vp) mukaan yhdistyksessä on oltava kysymys tarkoituksen yhteisestä toteuttamisesta eli useamman henkilön yhteistoiminnasta päämäärän saavuttamiseksi. Tarkoituksen yhteinen toteuttaminen pitää sisällään sen, että myös tarkoitus on yhdistykseen osallisille yhteinen.

Yhdistyslain 16 §:n mukaan päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille. Säännöissä voidaan kuitenkin jäljempänä säädetyllä tavalla määrätä, että päätösvaltaa käyttävät:

1) yhdistyksen valtuutetut;

2) yhdistyksessä sekä siihen suoraan tai välillisesti kuuluvissa yhdistyksissä jäseninä olevat yksityiset henkilöt liittoäänestyksessä.

Yhdistyslain 17 §:n 1 momentin mukaan jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa.

Yhdistyslain 35 §:n 1 momentin mukaan yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Hallitus edustaa yhdistystä.

Yhdistyslain 36 §:n 1 momentin mukaan hallituksen puheenjohtajalla on oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi, jollei tätä oikeutta ole rajoitettu laissa erikseen säädetyin tavoin. Saman pykälän 2 momentin mukaan yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen on lisäksi: 1) yhdellä tai useammalla hallituksen jäsenellä; 2) asemansa perusteella muulla henkilöllä; tai 3) henkilöllä, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus.

Asian arviointi

Helsingin hallinto-oikeus on 9.3.2026 tekemillään päätöksillä (1454/2026, 1455/2026, 1456/2026, 1459/2026, 1460/2026) ratkaissut nyt oikaisuvaatimuksen tekijänä olevaa yhdistystä koskevia kunnallisvalituksia. Kyseiset kunnallisvalitukset ovat koskeneet Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunnan antamia päätöksiä koskien virkasuhteisiin ottamista koskevista päätöksistä tehtyjä oikaisuvaatimuksia.

Hallinto-oikeuden päätösten perusteluiden mukaan hallinto-oikeus on selvittänyt perusteellisesti nyt oikaisuvaatimuksen tekijänä olevan yhdistyksen oikeutta kunnallisvalituksen tekemiseen. Selvyyden vuoksi todetaan, että oikeus on yhtenevä oikaisuvaatimusten ja kunnallisvalitusten tekemisen suhteen. Hallinto-oikeuden esittämiä perusteluita voidaan siten soveltaa myös oikaisuvaatimusvaiheeseen.

Hallinto-oikeus on päätöksiensä mukaan muun muassa pyytänyt nyt oikaisuvaatimuksen tekijänä olevalta yhdistykseltä vuosia 2021-2025 koskevia yhdistyksen kokousten pöytäkirjoja sekä pyytänyt selvitystä patentti- ja rekisterihallitukselta.

Päätöksissään (9.3.2026, 1454/2026, 1455/2026, 1456/2026, 1459/2026, 1460/2026) Helsingin hallinto-oikeus on katsonut muun muassa seuraavaa: ”Hallinto-oikeus toteaa edelleen, että Nuorliberaalit - Ungliberalerna ry:n nimissä hallinto-oikeudelle toimitetuissa yhdistyksen pöytäkirjoissa on sinänsä kirjauksia sekä nimenkirjoittajan valtuuttamisesta oikaisuvaatimusten tekemiseen että kunnallisvalitusten tekemisestä hallintotuomioistuimeen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pöytäkirjojen perusteella ei kuitenkaan ole mahdollista todeta, kuka tai ketkä päätöksiä tosiasiassa ovat tehneet."

Lisäksi hallinto-oikeus on katsonut, että "Päätöksiä tehtäessä ei ole ollut tietoa muutoksenhaun kohteena olevien päätösten sisällöstä ja määrästä, muutoksenhakuprosessin merkityksestä eikä myöskään muutoksenhakuun sisältyvästä yhdistyksen muutoksenhakuoikeuden käyttämisestä yhdistykselle mahdollisesti aiheutuvien kustannusten yhteismäärästä, jota yhdistyksen nimissä tehtyjen valitusten lukumäärä huomioon ottaen voidaan pitää merkittävänä. Myös puuttuvat tiedot toiminnantarkastuksista sekä muut edellä todetut yhdistyksen toiminnan ja päätöksenteon dokumentoinnin puutteellisuudet sekä se, ettei hallinto-oikeudelle toimitetusta selvityksestä ylipäätään ilmene, että Nuorliberaalit - Ungliberalerna ry:ssä olisi muita toimijoita kuin ********** antavat aiheen epäillä, ettei valitusten tekeminen ole perustunut yhdistyslaissa tarkoitetulla tavalla yhdistyksen äänivaltaisten jäsenten yhteiseen tahtoon.”

Hallinto-oikeus katsoi, ettei hallinto-oikeudelle Nuorliberaalit - Ungliberalerna ry:n nimissä toimitettua valitusta ole pidettävä yhdistyksen tekemänä ja jätti siten vaatimukset tutkimatta.

Hallinto-oikeuden ratkaisemien kunnallisvalitusten tavoin, nyt käsiteltävänä oleva oikaisuvaatimus on toimitettu kaupungille ********** toimesta. Kyseessä on hallinto-oikeudessa ratkaistavana olleiden asioiden kanssa yhteneväinen asia. Perustuen hallinto-oikeuden tekemiin selvityksiin ja päätöksissä esitettyihin perusteluihin, nyt saman yhdistyksen nimissä tehtyä oikaisuvaatimusta ei voida pitää yhdistyksen tekemänä.

Edellä lausuttuun viitaten esittelijä esittää, että oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta.

This decision was published on 21.04.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.