Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 24. kaupunginosan (Kumpula) kortteleiden 954 ja 24957 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan 29.8.2023 päivätyn ja 19.11.2024 muutetun piirustuksen nro 12852 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (muodostuu uusi kortteli 24986).

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päätti

Katusuunnitelmia laadittaessa Valtimontielle pyritään lisäämään katupuita tai muuta kasvillisuutta.

Asian aikana kuultavina olivat tiimipäällikkö Sari Ollila ja liikennesuunnittelija Eetu Saloranta. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12852 pohjakartan kaupunginosassa 24 Kumpula. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12852
Kaupunginosa: 24 Kumpula
Kartoituksen työnumero: 14/2023
Pohjakartta valmistunut: 20.4.2023
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Arkkitehti Sari Ollila ja yksikönpäällikkö Antti Varkemaa esittelivät.

Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:

Ananaspuisto – Ananasparken

(puisto)

Perustelu: Koskelan varikon alueella sijaitsevan, Ananastaloksi kutsutun asuin- ja toimistotalon mukaan. Nimitys tulee rakennuksen ananasrengasta muistuttavasta muodosta.

Otanmäenpolku – Otanmäkistigen

(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)

Perustelu: Ryhmänimi (maantieteelliset nimet Suomessa). Otanmäki on Kajaanin kaupunkiin kuuluva taajama Kainuun maakunnassa, aiemmin osa Vuolijoen kuntaa. Otanmäessä sijaitsee vuonna 1986 perustettu raitio- ja rautatievaunutehdas, jossa on rakennettu raitiovaunuja Helsinkiin vuodesta 1998 alkaen. Nämä vaunut on laskettu kiskoille Koskelan varikolla.

Valtimonkuja – Valtimogränden

(katu)

Perustelu: Ryhmänimi (maantieteelliset nimet Suomessa); liitynnäinen, Valtimontien mukaan.

Lisäksi nimistötoimikunta sopi, että nimeä Kumpulankärki – Gumtäktsspetsen voidaan käyttää suunnittelualueen suunnittelunaikaisena, epävirallisena työnimenä (esimerkiksi muodossa Kumpulankärki ja Koskelan varikko – Gumtäktsspetsen och Forsby depå). Nimestä ei tule virallista alueennimeä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on lähettänyt tiedon Koskelan varikon ja Annalan kentän aluetta koskevan asemakaavamuutoksen käynnistymisestä. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuurihistorian ja rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Nyt esillä olevaan kaavamuutosalueeseen kuuluvat Koskelantien, Kustaa Vaasan tien ja Valtimontien väliselle alueelle sijoittuvat Koskelan varikon alue ja Annalan kenttä Kumpulassa. Koskelan varikon alue on Helsingin tärkein raitiovaunuvarikko, jossa sijaitsevat raitiovaunujen säilytystilat ja ratakorjaamo. Varikon alueella sijaitsevat myös alun perin linja-autojen varikkona toiminut kaarihalli ja tornimainen toimisto-, ruokala- ja asuinrakennus, jotka ovat tällä hetkellä vajaalla käytöllä. Varikon rakennukset ovat pääosin 1950-luvun alkuvuosilta. Annalan kentän puisto- ja kenttäalue jää Varikkoalueen kainaloon.

Asemakaavanmuutoksen myötä Koskelan varikon alueelle on tarkoitus keskittää Helsingin raitiovaunujen varikkotoiminta. Tämä edellyttäisi nykyisten raitiovaunuhallien purkamista ja korvaamista uudella suuremmalla hallilla. Varikkotoiminnan lisäksi alueelle suunnitellaan asuin-, liike- ja toimistorakentamista. Varikon alkuperäisestä rakennuskannasta esitetään säilytettäväksi Koskelantien varrella sijaitseva entinen bussivarikon kaarihalli ja sen viereinen toimistotorni. Annalan urheilukenttä ympäristöineen on tarkoitus säilyttää tiiviiksi rakentuvan alueen puistona.

Laajentuneen Helsingin julkisen liikenteen tarpeisiin varattiin Koskelasta, Valtimontien, Koskelantien ja Kustaa Vaasan tien välistä uusi alue raitiovaunujen ja linja-autojen säilytystiloja varten vuonna 1949. Arkkitehdit Hugo Harmia ja Woldemar Baeckman laativat alueen kokonaissuunnitelman ja rakennusten arkkitehtisuunnitelmat pääosin jo vuonna 1950. Kaupunginvaltuusto päätti Koskelan vaunuhallien rakentamisesta seuraavan vuoden tammikuussa. Hallit valmistuivat eräitä viimeistelytöitä lukuun ottamatta vuonna 1953. Tälle Koskelan hallialueelle saatiin säilytysalueet 130 - 180 raitiovaunulle ja 150 linja-autolle. Näiden lisäksi rakennettiin huoltotiloja ja rataosaston korjauspaja sekä toimisto-, ruokala- ja asuinrakennus.

Koskelan varikkoalueen rakennuskanta muodostaa hyvin yhtenäisen kokonaisuuden johtuen alueen kokonaissuunnitelmasta, lyhyestä rakentamisajasta ja yhtenäisistä rakennusmateriaaleista. Rakennusten sijoituksen saneli alun perin pitkälti raitiovaunupihan saaminen toimivaksi. Lisäksi rakennusten keskinäisellä sommittelulla haluttiin korostaa keskusrakennuksen näkyvyyttä ja maamerkkiluonnetta. Rapattua keskusrakennusta lukuun ottamatta kaikkien rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytetty puhtaaksimuurattua kalkkihiekkatiiltä värillisin saumoin. Toisaalta jokaiselle varikkorakennukselle on luotu selvästi oma, muista erottuva identiteettinsä valitsemalla niihin keskenään erilaiset, mutta funktionaaliset hahmot, kattomuodot ja aukotus. Lisäksi varikon rakennusten muodostama kokonaisuus on taidokkaasti sidottu yhteen aluetta kiertävällä luonnonkivimuurilla.

Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan Koskelan varikkoalue on historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Alue esiteltiin heti käyttöönottonsa jälkeen Arkkitehti-lehdessä 11/1953. Yhdessä nämä varikkotoimintoja ja osittain jo käytöltään muuttuneita käyttöjä palvelevat rakennukset muodostavat sommittelultaan vaikuttavan ja arkkitehtuuriltaan korkealaatuisen aluekokonaisuuden, joka on edustava esimerkki 1950-luvun Helsingin kaupungin julkisesta rakentamisesta. Koskelan varikko jatkaa kunniakkaasti Töölön ja Vallilan varikoiden perinteitä ja on olennainen osa Helsingin kaupungin liikennelaitoksen historiaa.

Kaupunginmuseo on esittänyt edellä mainitut Koskelan varikkoalueen ominaispiirteet ja arvot jo 2000-luvun alkupuolella varikkoalueesta käydyissä keskusteluissa. Tuolloin kaupunginmuseo katsoi, että vuonna 1958 valmistunutta bussivajaa N lukuun ottamatta kaikki varikkoalueen rakennukset tulisi historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaina suojella tulevassa asemakaavassa. Tämän lisäksi myös alueen ilmeen kannalta olennainen bussihallin ja keskusrakennuksen välinen sekä aluetta rajaava komea luonnonkivinen tukimuuri esitettiin säilytettäväksi rakenteeksi. Myös riittävän väljyyden ja rakennusten välisen visuaalisen yhteyden säilyttäminen nähtiin alueen ominaisluonteen kannalta tärkeänä ja vaalittavana tekijänä.

Vuonna 2003 varikkokokonaisuutta muutettiin rakentamalla alueen kaakkoisreunaan vanhan raitiovaunujen säilytyshallin jatkeeksi suuri laajennusosa. Nyt kyseinen, alun perin myös virkapukuvalmistamon ja varastotiloja käsittänyt säilytyshallikokonaisuus eli rakennus B, korjaamo- ja työpajarakennus A ja bussivaja N esitetään korvattavaksi Kustaa Vaasan tien varren uudella suurella raitiovaunuhallilla ja Koskelantien puolelle sijoitettavilla asuinrakennuksilla. Alueen käyttö siis osittain säilyy ennallaan, mitä kaupunginmuseo pitää alueen historian kannalta merkittävänä ja liikennelaitoksen toiminnassa tärkeänä jatkumona. Valitettavaa on, ettei varikkoalueen toimintojen jatkumista nähdä mahdollisena alueen alkuperäistä yhtenäistä rakennettua kokonaisuutta kehittämällä. Varikon alkuperäisestä rakennetusta kokonaisuudesta säilytettäväksi esitettyjen entisen linja-autovarikon kaarihallin ja toimistotornin ja luonnonkivimuurien ainakin osittaista säilyttämistä voidaan näin ollen pitää vähimmäisvaatimuksena Koskelan varikkoalueen kulttuurihistoriallisia arvoja vaalittaessa. Myös uudisrakennusten sijoittelun, koon, hahmon ja jäsentelyn sekä materiaalivalintojen tulee tukea säilytettävien varikkorakennusten ominaisluonnetta. Annalan urheilukenttä tuo kokonaisuuteen jo varikkoaluetta varhaisemman ajallisen kerrostuman. Kaupunginmuseo pitää hyvänä ja tärkeänä ratkaisuna tämän perinteikkään kentän ja sen ympäristön säilyttämistä viheralueena.

Koskelan varikkoalueesta on tarkoitus järjestää suunnittelu- ja toteutuskilpailu, jolla haetaan varikkoalueen kehittäjää. Kaupunginmuseo katsoo, että suunnittelun lähtöaineistoksi tulee teettää varikkoalueen ja sen kaikki rakennukset käsittävä rakennushistoriaselvitys. Myös Annalan urheilukentän ja viheralueen vaiheet on syytä selvittää. Selvitysten perusteella alueen rakentumisesta, rakennuksista ja niihin sisältyvistä arvoista saadaan kokonaisnäkemys, jonka pohjalta voidaan määrittää myös alueen säilytettävien rakennusten ja rakennelmien suojelun taso. Varikon ja puiston historian selvittäminen ja säilytettävät rakennukset antavat myös vankan, paikan historiasta voimaa ammentavan perustan toiminnoiltaan osittain muuttuvan alueen identiteettiä rakennettaessa.

Kaupunginmuseo seuraa kaavoituksen etenemistä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt rakennusvirastolta lausuntoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 7.1.2014 mennessä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee 24. kaupunginosassa (Kumpula) sijaitsevaa Koskelan varikon aluetta ja Annalan kenttää. Aluetta rajaavat Koskelantie, Kustaa Vaasan tie ja Valtimotie.

Koskelan varikon alueesta suunnitellaan kantakaupunkiin liittyvä uusi, korkeatasoinen ja vetovoimainen asunto-, liike- ja toimistoalue. Alueelle on tarkoitus kaavoittaa liike- ja toimitiloja enintään arviolta 30 000 kerrosneliömetriä ja Koskelantien varrelle asuntoja.

Koskelan varikko on Helsingin tärkein raitiovaunuvarikko. Tuleviin maankäyttöhankkeisiin liittyen Helsingin raitiotieliikennettä lisätään voimakkaasti seuraavan 20 vuoden aikana. Linjaston laajentamiseksi tarvitaan nykyistä enemmän raitiovaunuja. Koskelan raitiovaunuvarikkoa on tarkoitus laajentaa vuosina 2016–2019. Nykyiset raitiovaunuhallit puretaan ja korvataan vaiheittain rakennettavalla Kustaa Vaasan tien varrelle suunniteltavalla hallilla.

Liikennelaitosliikelaitos HKL:n on tarkoitus järjestää Koskelan varikosta suunnittelu- ja toteutuskilpailu käyttäen kilpailullista neuvottelumenettelyä. Kilpailulla haetaan Koskelan varikkoalueen kehittäjää, jonka kanssa solmitaan kokonaisvastuullinen sopimus yksityisten ja HKL:n käyttöön tulevien osien toteuttamisesta.

Rakennusvirastolla ei ole tällä hetkellä huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

• se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
• kunnan jäsen
• viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
• maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia tai joiden alueella rakennusjärjestyksellä on vaikutuksia
• rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

• päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
• päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
• päätös on muuten lainvastainen.

1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3. vaatimusten perustelut;
4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.