Pilvi Torstin toivomusponsi työllistämispykälän käyttöönotosta Helsingin kaupungin hankinnoissa

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Käsitellessään 25.2.2015 kaupunginvaltuutettu Pilvi Torstin aloitetta koskevaa aloitevastausta työllistämispykälän käyttöönotosta Helsingin kaupungin hankinnoissa kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

”Hyväksyessään aloitevastauksen kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettäväksi, voidaanko kaupunginhallitukselle esitellä 2016 loppuun mennessä valtuuston 7.5.2014 päätöksen mukaisesti valmisteltu työllistämispykälä, joka tulee osaksi Helsingin kaupungin hankintapolitiikkaa.” (Pilvi Torsti)

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 24 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Esittelijä toteaa hankintojen työllistämispykälän käyttöönoton etenemisestä seuraavaa:

Kaupunki tekee julkisia hankintoja noin 2,5–3 miljardilla eurolla vuodessa. Hankinnoilla työllistämisellä on mahdollista luoda vuosittain merkittävä määrä työpaikkoja vaikeasti työllistyville. Kaupungin työllisyydenhoidon kohderyhmiä ovat heikommassa työmarkkina-asemassa olevat helsinkiläiset, kuten nuoret, pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat.

Työllistämisehdon prosessimaista käyttöönottoa on edistetty kaupungilla Hankinnoista duunia -hankkeessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa, Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa hankkeessa pilotoidaan työllistämisehdon soveltamista kaupungin hankintoihin ja luodaan toteutettujen pilottien perusteella toimintamalli työllistämisehdon soveltamisen tukemiseksi. Mukana ovat THL:n ja Helsingin kaupungin lisäksi Espoon, Vantaan ja Oulun kaupungit, ja hankeaika jatkuu 31.10.2017 saakka.

Työllistämisehtoa on huhtikuuhun 2017 mennessä käytetty yhteensä kahdeksassa Helsingin kaupungin omassa hankinnassa. Kyseisten hankintojen avulla on luotu yhteensä 45–60 määräaikaista työ- tai oppisopimuspaikkaa yksityiselle sektorille Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon kohderyhmille. Työpaikkojen määrä on riippuvainen hankintojen toteutuneesta arvosta, sillä työllistämisehdolle on asetettu joissakin hankinnoissa ostojen raja-arvo. Työllistymisehto astuu tällöin voimaan vasta raja-arvon ylittyessä. Hankintaprosessi on usein pitkä, ja ensimmäiset työllistämisehdon nojalla solmitut työsuhteet ovat alkaneet vuoden 2017 alussa.

Työllistämisehdon käyttö hankinnoissa on perustunut vapaaehtoisuuteen. Ehtoja on lisätty hankintoihin osana suunnitteluprosessia. Suunnitteluvaiheessa päätettäviä asioita ovat olleet esimerkiksi se, käytetäänkö työllistämistä ehdottomana vähimmäisvaatimuksena vai laadun vertailuperusteena, mikä on työllistämisen kohderyhmä, mikä on vaadittu työllistämisen kesto ja määrä sekä mahdollinen sanktio työllistämisehdon noudattamatta jättämisestä.

Markkinavuoropuheluissa yritysten suhtautuminen työllistämisehtoihin on ollut pääosin positiivista. Osana hankintaprosessia yrityksille on tarjottu tukea ja neuvontaa sopivien työntekijöiden löytämiseen ja taloudellisten tukien hakemiseen. Nämä vaiheet on pyritty tekemään yrityksille mahdollisimman yksinkertaiseksi ja vaivattomaksi tekemällä yhteistyötä kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa. Viime kädessä yritykset kuitenkin itse päättävät, miten sopimuksessa määritellyn työllistämisen ja työntekijöiden rekrytoinnin toteuttavat. Kokemukset työllistämisprosessien sujuvuudesta painottuvat vuoteen 2017 eikä niitä ole siten vielä systemaattisesti kerätty. Samoin työllistämisehdon käytön kustannusvaikutuksia kuntatalouteen selvitetään hankekauden loppupuolella vuonna 2017.

Työllistämisehdon soveltaminen suurissa hankinnoissa on usein helpompaa ja palveluntuottajien näkökulmasta paremmin toteutettavissa. Saatujen kokemusten perusteella työllistämisehdolle ei ole tarpeen asettaa yleispätevää euromääräistä raja-arvoa, vaan jokainen hankinta tulisi käsitellä työllistämisehdon osalta tapauskohtaisesti. Työllistämispykälä ei sovellu kaikkiin hankintoihin. Huomioon on otettava muun muassa markkinatilanne sekä yritysnäkökulma, mukaan lukien yrityksen kate hankinnassa, työllistämisen kustannukset sekä mahdollisuus työllistää mielekkäisiin työtehtäviin. Etukäteen on hyvä arvioida myös työllistämiskriteerin asettamisen vaikutusta saatavien tarjousten hintaan ja määrään.

Hankinnoista duunia -hankekauden aikana luotavassa toimintamallissa otetaan kantaa siihen, milloin ehtoa on järkevä käyttää ja miten seuranta ja raportointi tulisi järjestää. Toimintamalli voidaan esitellä elinkeinojaostolle hankkeen päättymisen jälkeen vuoden 2017 loppuun mennessä.

Lisäksi esittelijä toteaa, että ponsivastauksen antaminen on viivästynyt inhimillisistä syistä johtuen. Työllistämisehdon käyttöönotto hankinnoissa on kuitenkin jatkuvasti edennyt.

Vastaus on valmisteltu yhteistyössä hankintakeskuksen kanssa.

Päätös tullut nähtäväksi 06.06.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §