Velvoitteen asettaminen asemakaavassa suojellun rakennuksen julkisivujen kunnostamiseksi, 91-9-9903-100, Puistokatu 4

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti velvoittaa Suomen arkkitehtuurimuseo- ja tiedotuskeskussäätiön nyt asetettavan juoksevan sakon uhalla rakennuksen omistajana kunnostamaan ja maalaamaan rakennuksen kaikki julkisivut ympäristöä rumentamattomaan kuntoon 30.10.2019 mennessä. Juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on kymmenentuhatta euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka kuluessa päävelvoitetta ei ole noudatettu, on tuhat euroa.

Rakennusvalvontataksan 20 §:n b) kohdan mukainen valvontamaksu kaupungille aiheutuneista valvontakuluista on 1500 euroa, jonka velvoitettu on velvollinen maksamaan Helsingin kaupungille. Valvontamaksuun voidaan hakea oikaisua kuntalain 134 §:n mukaisesti.

Jos kiinteistö tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä asetetusta velvoitteesta ja uhasta ilmoitettava luovutuksensaajalle ottamalla luovutuskirjaan sitä koskeva maininta tai tiedottamisesta on huolehdittava muutoin todisteellisesti. Lisäksi velvoitetun on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalveluille luovutuksensaajan nimi ja osoite.

Kun tekoa on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista, niin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää, että ilmoitusta asiasta poliisille esitutkintaa varten ei tehdä.

Pöytäkirjanote liitteineen saantitodistuksella velvoitetulle.

Pöytäkirjanote maanmittauslaitokselle merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.

Tarkastuslausunto

Rakennusvalvonnan paikalla käynnillä 17.2.2014 asemakaavassa suojellussa rakennuksessa on todettu julkisivuvaurioita. Rakennuksessa todettu mm: Maalipinnoite- ja rappausvaurioita on havaittavissa koko julkisivussa. Maalipinnoitevaurioita ovissa, ovien vuorilaudoituksissa, ikkunapuitteissa, ikkunoiden vuorilaudoituksissa sekä julkisivun puuverhouksessa.

Rakennusvalvontavirasto on 20.2.2014 päivätyllä kirjeellään kehottanut Suomen rakennustaiteen museosäätiötä rakennuksen omistajana kunnostamaan rakennuksen kaikki julkisivut ympäristöä häiritsemättömään kuntoon määräaikaan 31.12.2016 mennessä. Rakennusvalvonnan paikallakäynnillä 17.1.2018 havaittiin, ettei annettua kehotusta ollut noudatettu.

Edellä mainitun johdosta rakennusvalvontapalvelujen rakennetun ympäristön valvontayksikkö esittää 24.1.2018 päivätyssä tarkastuslausunnossa, että Suomen arkkitehtuurimuseo- ja tiedotuskeskussäätiölle rakennuksen omistajana asetetaan velvoite kunnostaa rakennuksen kaikki julkisivut ympäristöä rumentamattomaan kuntoon ja että tehosteeksi asetetaan uhkasakko.

Suomen arkkitehtuurimuseo- ja tiedotuskeskussäätiölle on varattu mahdollisuus antaa tarkastuslausunnon johdosta kirjallinen vastine rakennusvalvontapalveluille kahden viikon kuluessa tarkastuslausunnon tiedoksisaannista. Vastinetta ei ole annettu määräajassa eikä myöskään tämän määräajan jälkeen. Säätiön edustaja on noutanut saantitodistuskirjeessä lähetetyn tarkastuslausunnon postista 31.1.2018, jolloin säätiön on katsottava saaneen tarkastuslausunnon tiedoksi.

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n 1 momentin mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Pykälän 3 momentin mukaan, jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n mukaan, jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

Muut sovellettavat oikeusohjeet

Hallintolaki 34 §

Uhkasakkolaki 6 §, 7 §, 8 §, 9 §, 18 §, 19 §, 22 § ja 23 §

Päätöksen perustelut

Rakennus

Arvokkaassa ympäristössä Kaivopuistossa osoitteessa Puistokatu 4 sijaitseva kaksikerroksinen rakennus on valmistunut C. H. Nummelinin piirustusten mukaan vuonna 1881. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen ulkoasunsa ja on hyvä esimerkki 1800-luvun lopun helsinkiläisestä huvilarakentamisesta. Huvilassa asuivat 1800-luvun lopulla Ida Aalberg ja hänen puolisonsa Lauri Kivekäs. Vuodesta 1956 lähtien rakennuksessa on ollut Suomen rakennustaiteen museon tiloja. Suomen rakennustaiteen museo on vuodesta 2012 lähtien ollut nimeltään Suomen arkkitehtuurimuseo.

Rakennus sijaitsee Helsingin kaupungin omistamalla Kaivopuiston puistokiinteistöllä 91-9-9903-100. Kaupunki on vuokrannut rakennuksen sijaintipaikan alueen rakennuksen omistajalle. Rakennuksen omistaja on Suomen arkkitehtuurimuseo- ja tiedotuskeskussäätiö. Ennen 1.12.2015 säätiö oli nimeltään Suomen rakennustaiteen museosäätiö.

Asemakaava

Kaivopuiston puistoalueella on voimassa asemakaava numero 10440 vuodelta 1998. Kaivopuiston puisto on asemakaavassa varustettu merkinnällä VP, puisto. Kaivopuiston puistoa koskee seuraava asemakaavamääräys:

Alue, joka on historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, puistorakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Tällä alueella ei puita, pensaita tai muita istutuksia saa muuttaa, hävittää tai istuttaa eikä suojeltavaksi määrättyjä rakennuksia, rakennusten osia, aitoja, ulkoportaita, kiveyksiä, muistomerkkejä tai muita kohteita muuttaa, purkaa tai hävittää niin, että kohteen tai sen ympäristön rakennustaiteellinen tai kulttuurihistoriallinen arvo vähenee. Tällä alueella on ennen rakennusluvan tai toimenpideluvan myöntämistä pyydettävä lausunto Helsingin rakennusvirastolta ja kaupunginmuseolta sekä varattava museovirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen.

Nyt kyseessä olevan rakennuksen rakennusala on asemakaavassa varustettu merkinnällä yy, kulttuuritoimintaa palvelevan rakennuksen rakennusala. Rakennus on varustettu merkinnällä sr, suojeltava rakennus.

Kehotus ja siihen annettu vastine

Rakennusvalvontavirasto kehotti 20.2.2014 päivätyllä kirjeellä Suomen rakennustaiteen museosäätiötä rakennuksen omistajana kunnostamaan rakennuksen kaikki julkisivut ympäristöä häiritsemättömään kuntoon määräaikaan 31.12.2016 mennessä. Arkkitehtuurimuseo antoi kehotuskirjeeseen 10.11.2014 päivätyn vastineen. Vastineessa todetaan seuraavaa:

Arkkitehtuurimuseo on laatinut Puistokadun kiinteistön korjaustoimenpiteistä erillisen korjaussuunnitelman, joka perustuu vuonna 2013 laadittuun rakennushistoriaselvitykseen. Kiinteistön korjaustöissä edetään kyseisen suunnitelman mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Tarkoituksena on turvata kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti ainutlaatuisen rakennuksen säilyminen moitteettomassa peruskunnossa tulevia sisätilaan liittyviä restaurointitoimenpiteitä silmällä pitäen.

Vuonna 2014 kiinteistössä on aloitettu palo- ja henkilöturvallisuutta parantavat korjaustyöt eli 28.02.2015 mennessä valmistuvassa remontissa tullaan korjaamaan romahtanut välipohja, asennetaan poistumistieporras ja vaihdetaan kiinteistön ovet. Vuosien 2015-2016 aikana toteutetaan rakennuksen säilymisen kannalta olennaiset toimet eli julkisivujen ja vesikaton korjaus. Näistä korjaustöistä on teetetty työselitteet Asiantuntijamestarit Oy:llä ja työselitteisiin perustuvat tarjouskyselyt on lähetetty Asiantuntijamestareiden valitsemille urakoitsijoille lokakuussa 2014.

Puistokadun kunnostushanke on mittava ja sitä toteutetaan laaditun korjaussuunnitelman mukaisesti, museon rahoitustilanteen erityisvaatimukset huomioonottaen. Tästä johtuen emme pysty kunnostamaan Puistokadun kiinteistön kaikkia julkisivuja ympäristöä häiritsemättömään kuntoon asettamaanne aikarajaan mennessä. Tulemme aloittamaan julkisivujen kunnostustyöt kesällä 2015.

Velvoitetoimenpiteiden tarpeellisuus

Rakennusvalvonnan vuonna 2018 kohteessa tekemien paikallakäyntien yhteydessä on voitu havaita, että luvattuja rakennuksen julkisivujen kunnostustöitä ei ole tehty. Julkisivut on sen sijaan päästetty entisestään rapistumaan. Rakennuksen sijainti ilmaston kannalta haasteellisella paikalla lähellä merta on myös osaltaan vauhdittamassa julkisivujen rapistumista. Etenkin rakennuksen etelä- ja länsijulkisivut alkavat olla kiireellisten kunnostustoimenpiteiden tarpeessa. Nykyisessä kunnossaan rakennus rumentaa arvokasta ja kunnossa pidettyä ympäristöään.

Rakennuksen omistajalle on jo annettu riittävän monta vuotta aikaa korjata julkisivut vapaaehtoisesti rakennusvalvontaviraston antaman kehotuksen mukaisin toimin. Jotta julkisivujen rapistumisen jatkuminen edelleen voidaan pysäyttää, rakennusvalvontaviranomaisen on nyt syytä ryhtyä tarpeellisiin velvoitetoimenpiteisiin. Rakennuksen kaikki julkisivut on tarpeen määrätä kunnostettavaksi ja maalattavaksi nyt asetettavan määräajan kuluessa.