Asemakaavan muutos nro 13016, Kluuvi, Elielinaukio ja Asema-aukio

Kaupunkiympäristölautakunta päättää

• asettaa 20.1.2026 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 13016 (liite nro 3) julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin 2012 tonttia 1 sekä katualueita tason -11.0 yläpuolella.

• Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2020-004243

• että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot

• valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Helsingin ydinkeskustassa olevaa aukiotilasarjaa Rautatieaseman länsipuolella. Alue on historiallisesti kerroksellista ja arvokasta rakennettua ympäristöä. Elielinaukio ja Asema-aukio ovat tällä hetkellä vilkasliikenteisiä aukiotiloja ikonisten rakennusten kupeessa. Elielinaukion länteen suuntautuvien linja-autojen terminaalialuetta ja Asema-aukiolla on rautatieasemalle suuntautuvan kävely- ja polkupyöräliikenteen lisäksi taksiliikennettä. Asema-aukiolta käsin huolletaan ympäröiviä rakennuksia ja aukiolla sijaitsee autoramppi, josta on ajoyhteys kannenalaiseen Eliel-parkkiin. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden liike- ja toimitalokorttelin rakentamisen Elielinaukiolle, Asema-aukion kehittämisen toimivammaksi ja laadukkaammaksi aukiotilaksi sekä alueen liikenteen muuttamisen pyöräily- ja kävelypainotteisemmaksi.

Tavoitteena on täydentää ja elävöittää Elielin- ja Asema-aukion alueen kaupunkirakennetta huomioiden alueen arvokas rakennushistoriallinen ympäristö ja parantaa merkittävästi Helsingin keskustan jalankulkijamäärältään vilkkaimman kävely-ympäristön viihtyisyyttä, turvallisuutta ja yhteyksiä. Alueen täydennysrakentamisella on tarkoitus lisätä keskustan toimitilatarjontaa ja vahvistaa keskustan työpaikka-aluetta.

Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan miten alueen erityispiirteet ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat huomioiden suunnitelma käsittää riittävän maankäytön tehokkuuden, laadukkaita julkisten katu- ja aukiotilojen ratkaisuja sekä monipuolisen toiminnallisen sisällön palveluista, liike- ja toimitiloista kohtaamispaikkoihin.

Elielinaukiolle uutta liike- ja toimitilakerrosalaa on suunniteltu 27 400 k-m² ja Asema-aukion uuteen paviljonkirakennukseen liikenneterminaalin yhteystiloja sekä kahvila ja liiketilaa on suunniteltu 270 k-m². Elielinaukion tontin tehokkuusluku on e=6. Asema-aukion maanalaisissa tiloissa on metroasemalle ja rautatieasemalle johtavien käytävien ja aulatilojen yhteydessä liike- ja toimitiloja sekä niitä palvelevia huolto- ja varastotiloja. Maanalaisissa tiloissa sallittujen liike- ja muiden asiakaspalvelutilojen sekä työtilojen kerrosala on 800 k-m². Yleisten jalankulkuväylien kerrosala on 600 k-m². Sosiaalitilat, tekniset tilat ja huoltotilat sekä varastot saa rakentaa tämän kerrosalan lisäksi.

Kaavaratkaisun yhteydessä on alueelle laadittu liikennesuunnitelma (8095). Liikennesuunnitelman mukaan Postikadulla ja Asema-aukion länsireunalla kulkee kaksisuuntainen katuyhteys autoliikenteelle, ja liikennejärjestelyt yhdistyvät Kaivokadun suunniteltuihin muutoksiin. Asema-aukion taksiasema sijoittuu Postikadun varteen. Elielinaukion länsireunalla kulkee pyöräliikenteen pääreitti Asema-aukion ja Töölönlahdenkadun välillä. Elielinaukion bussiterminaalia käyttävä bussiliikenne siirtyy Kampin terminaaliin.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että alueesta tulee toimivaa, viihtyisää ja palveluiltaan monipuolista kävelykeskustaa. Elielinaukion rakentaminen vahvistaa keskustan elinvoimaisuutta luomalla uutta liike- ja toimitilaa. Alueen uusi elämä ja korkealaatuiset arkkitehtoniset ratkaisut auttavat nostamaan Elielinaukion ja Asema-aukion alueen arvoisekseen Helsingin keskustan paraatipaikaksi. Helsingin rautatieaseman ympäristöstä tulee liikenteellisesti selkeämpi ja turvallisempi.

Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteutumista siten, että kaava-alueelle osoitetaan täydennysrakentamista liike- ja toimistorakennukselle, joka tuo keskustaan lisää työpaikkoja ja että alue muutetaan jalankulkupainotteiseksi, miellyttäväksi ja edustavaksi ympäristöksi, joka liittyy vahvasti kaupungin käveltävään keskustaan. Helsingin ydinkeskustaan luodaan edellytyksiä jalankululle ja pyöräilylle sekä oleskelulle vapauttamalla tilaa autoliikenteeltä. Viihtyisyys ja saavutettavuus lisäävät keskustan elävyyttä. Tämä antaa mahdollisuuksia olevan ympäristön eheyttämiseen ja keskustan identiteettitekijöiden vahvistamiseen. Kaavaratkaisu edistää alueen viihtyisyyttä ja virkistystä lisäämällä vehreyttä kaupunkitilaan.

Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi alueen asemakaavan muuttamisen periaatteet 17.11.2020 jatkosuunnittelun pohjaksi.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 27.5.2025 Elielinaukion ja Asema-aukion 13.5.2025 päivätyn asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alue on historiallisesti kerroksellista ja arvokasta rakennettua ympäristöä. Elielinaukio ja Asema-aukio ovat tällä hetkellä vilkasliikenteisiä aukiotiloja ikonisten rakennusten kupeessa. Elielinaukio on länteen suuntautuvien linja-autojen terminaalialuetta ja Asema-aukiolla on rautatieasemalle suuntautuvan kävely- ja polkupyöräliikenteen lisäksi taksiliikennettä. Asema-aukiolta käsin huolletaan ympäröiviä rakennuksia ja aukiolla sijaitsee autoramppi, josta on ajoyhteys kannenalaiseen Eliel-parkkiin.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1997–2019) ja niissä Elielinaukio, Asema-aukio ja Postikatu on merkitty katualueeksi. VR:n entinen varastomakasiini (Vltava) on suojeltu asemakaavalla. Lisäksi alueella on voimassa maanalainen asemakaava (vuodelta 1975), joka mahdollistaa mm. metron sekä maanalaista kävelyaluetta.

Helsingin kaupunki omistaa alueen VR:n entisen varastomakasiinin (Vltava) tonttia lukuun ottamatta. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa alustavasti (12/25):

Kustannusarvio ei sisällä eteläisen rampin poistamisesta aiheutuvia mahdollisia korvauskustannuksia. Pysäköintilaitoksen omistajan kanssa käytävät sopimusneuvottelut ovat tältä osin kesken.

Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa kaavoitettavan toimitilarakennuksen vuoksi (27 400 km²). Rakennusoikeuden arvoa alentaa merkittävästi kuitenkin tontin rakentamiskelpoiseksi saattamisesta aiheutuvat kustannukset (Elielin paikoituslaitoksen purkaminen ja uudelleenrakentaminen n. 2/3 osuudelta ja pysäköintitulojen menetysten korvaaminen). Toimitilahankkeen varauksensaajan ja pysäköintilaitoksen omistajan kanssa käytävät sopimusneuvottelut ovat kesken.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
• Väylävirasto (entinen Liikennevirasto)
• Museovirasto
• Uudenmaan ELY-keskus
• kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, kaupunginmuseo
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
• Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy
• Väylävirasto
• VR-Yhtymä Oyj

Viranomaisten kannantotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat olemassa olevan kulttuuriperinnön arvojen turvaamiseen, joukkoliikenneterminaalin säilymiseen Elielinaukiolla sekä liikenteen järjestämiseen. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että suunnitteluperiaatteita on tarkennettu Vltava-rakennuksen arvokkaiden osien säilyttämisen osalta. Joukkoliikenneterminaalin säilymisestä alueella neuvotellaan HSL:n kanssa. Liikennesuunnittelun osalta kannanotoissa esille tuodut asiat huomioidaan jatkosuunnittelussa.

Luonnosaineiston nähtävilläolo järjestettiin erikseen, jolloin viranomaisten kannanotot kohdistuivat alueen vesi- ja jätehuoltoon, Elielinaukion bussiterminaalin linja-autoliikenteen siirtoon Kampin terminaaliin, ydinkeskustan joukkoliikennejärjestelmään, liikenteen suunnittelu- ja infratarpeisiin sekä Väyläviraston kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kannanotot kohdistuivat myös Elielinaukion rakentamisen määrään, Asema-aukion paviljonkirakennukseen ja VR:n makasiinirakennukseen (Vltava) sekä aukiotilojen ja maanalaisten tilojen suunnitteluun.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että kaavaa laaditaan edelleen yhteistyössä asianomaisten viranomaisten kanssa. Kaavaehdotusvaiheessa viitesuunnitelmia tarkistetaan edelleen asemakaavan pohjaksi. Liikenteestä ja bussiterminaalin siirrosta laaditaan lisäselvityksiä.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat aukioiden rakentamiseen sekä liian suureen rakentamisen määrän mahdollistamiseen. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että asemakaavoituksen pohjana olevia viitesuunnitelmia on ohjattu ympäristöön soveltuvimmiksi. Kirjallisia mielipiteitä saapui 10 kpl.

Luonnosaineiston erillisen nähtävilläolon yhteydessä saadut mielipiteet kohdistuivat Elielinaukion rakentamiseen, bussiterminaalin siirtoon, saattoliikenteeseen, kävelyliikenteeseen, esteettömyyteen, Elielin pysäköinnin kannattavuuteen, kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin, liikennesuunnitteluun ja keskustan elinvoimaisuuteen. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavaehdotusvaiheessa viitesuunnitelmia tarkistetaan edelleen asemakaavan pohjaksi. Liikenteestä ja bussiterminaalin siirrosta laaditaan lisäselvityksiä. Kirjallisia mielipiteitä saapui 9 kpl.

Mielipiteet on käsitelty lautakunnassa kaavaluonnoksen hyväksymisen yhteydessä.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Asemakaavoituspalvelu pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta:

• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos
• Digita Oy
• DNA Oyj
• Elisa Oyj
• Fingrid Oy
• Gasgrid Finland Oy
• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Helsingin vammaisneuvosto
• Helsingin vanhusneuvosto
• Kaupunkiliikenne Oy (ent. HKL)
• Museovirasto
• Lupa- ja valvontavirasto (LVV) (ent. ELY)
• Telia Finland Oyj
• Telia Towers Finland Oy
• Väylävirasto
• VR-Yhtymä Oyj
• Helsingin poliisilaitos
• Gasum Oy
• Auris kaasunjakelu Oy
• Linja-autoliitto ry
• Suomen taksiliitto ry
• Espoon kaupunki
• Vantaan kaupunki

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Koska kyseessä ei ole hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin kohdissa 2–3 tarkoitettu muun kuin vaikutukseltaan merkittävän asemakaavan muutos tai hyväksyminen, asiasta päättää kaupunginvaltuusto.

Päätös tullut nähtäväksi 04.02.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §