Poikkeaminen, Töölö, As Oy Meilans c/o Pääovi Oy

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 14487 tonttia 50 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukaisesta rajatusta rakennuskiellosta nro 12691 poikkeamista seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavalla ehdolla:

Maksu

1 569,75 euroa

Hakija

As Oy Meilans

Rakennuspaikka

14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 14487 tontti 50.

Hakemus

Hakija hakee lupaa asuinkerrostalon D-siiven ensimmäisen kerroksen sisäpihalle avautuvien liiketilojen (66,5 m² ja 56,5 m²) pysyvää käyttötarkoituksen muuttamista asuinkäyttöön poiketen rajatusta rakennuskiellosta nro 12961.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että Eino Leinon kadun ja Töölönkadun puolelle jää edelleen liiketilat katutasoon. Liiketilat kunnostetaan tulevan remontin yhteydessä. Kadunvarren liiketilojen toimintaedellytyksiä ei heikennetä.

Pihajärjestelyjen yhteydessä jätekatos uusitaan siten, että pihanpuolen uudet asunnot otetaan huomioon. Asemakaavan mukaisesti pysäköintiä ei sijoiteta pihalle.

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 15.12.2020 (§ 737) osaan kantakaupunkia asettama rajattu rakennuskielto (nro 12691) asemakaavan muuttamiseksi. Rajattu rakennuskielto kohdistuu rakennusten 1.kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitiloihin ja niiden muuttamiseen asuinkäyttöön.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 21.8.1980 vahvistettu asemakaava nro 8044. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuntokerrostalojen korttelialuetta (AKe), jossa saa olla liike-, toimisto- ja niihin verrattavia tiloja ainoastaan kadun varrella olevan rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Pihan puolella on istutettavalle tontin osalle varattava ala oleskelua ja leikkipaikkoja varten. Piha-alueelle ei saa sijoittaa autopaikkoja eikä jätehuollon tiloja.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu alueeksi (kantakaupunki C2), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä.

Alueella on vireillä kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyö, jonka lähtökohtana on mm. varmistaa kaupunkirakenteen ja rakennusten käyttötarkoitusten hallittu muuttaminen ja kehittäminen pitkällä aikavälillä sekä mahdollistaa yleiskaavan mukainen kehitys.

Alue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (Taka-Töölön kerrostaloalue). Taka-Töölön kaupunginosan valtaosan muodostaa maan suurin yhtenäinen 1930-luvun asuinkerrostalokorttelien alue, joka kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan. Alue sisältyy myös maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön (Helsingin empire-keskusta ja kivikaupunki).

Nykytilanteessa rakennuspaikalla sijaitsee vuonna 1913 valmistunut arkkitehti W. G. Palmqvistin ja Einar Sjöströmin suunnittelema viisikerroksinen jugendtyylinen asuintalo. Rakennusta viistosti vastapäätä sijaitsee suojeltu rakennus, entinen ratikkahalli (sr-1), osoitteessa 51 a ja b, joissa on Kulttuuritehdas Korjaamon toimintaa. Korjaamosalissa toimii Helsingin kaupungin ratikkamuseo.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (13.10.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunto kaupunginmuseolta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (2.11.2021) seuraavaa: Rakennusta ei ole suojeltu asemakaavassa, mutta vuodelta 1980 peräisin olevan kaavan voi katsoa olevan vanhentunut kulttuuriympäristön suojelun näkökulmasta ja rakennuksella on arkkitehtonisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Nyt muutettavat tilat on alun perin suunniteltu saunakäyttöön puku- ja pesuhuonetiloineen. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan muutos ei merkitse rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen heikentymistä, sillä tilojen käyttötarkoitus on muuttunut 1970-luvulla alkuperäisestä.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, sillä muutettavat tilat sijaitsevat sisäpihan puolella ja muutos on vaikutuksiltaan pieni, koska Töölönkadun ja Eino Leinon kadun puolelle jää edelleen useita toimivan kokoisia liike- ja toimitiloja. Muutos ei heikennä kadunvarren liiketilojen käytettävyyttä eli yritysten toimintaedellytykset eivät muutoksen myötä olennaisesti heikkene ja alueen toiminnallinen monipuolisuus säilyy. Jatkossa on tärkeää varmistaa, että kadunvarren tilat säilyvät nykyisessä käytössään. Alueen toimitilojen vajaakäyttöaste on hyvin pieni eli erilaisille toimitiloille on kysyntää.

Helsingin strategisena tavoitteena on säilyttää kantakaupungin alueella maantasokerroksen tilat liike- ja muussa toimitilakäytössä. Tapauskohtaisen harkinnan perusteella voidaan katsoa, että pihan puolella sijaitsevien huoneistojen muutos asunnoiksi ei olennaisesti heikennä lähialueen edellytyksiä toiminnallisesti sekoittuneeseen rakenteeseen. Lisäksi voidaan todeta, että toimitilasta asunnoiksi muutettavat tilat vaikuttavat tässä tapauksessa soveltuvan käyttötarkoituksen muutokseen.

Muutos ei heikennä rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja, sillä tilojen käyttötarkoitus on muuttunut 1970-luvulla alkuperäisestä.

Muutoksen edellytyksenä on, että pihajärjestelyissä jätesäiliöitä ei sijoiteta pihatasossa uusien asuntojen sisäänkäyntejä tai ikkunoita lähelle. Jätesuojien sijoitus ja ulkonäkö muodostavat merkittävän viihtyisyystekijän pihapiirin asukkaille.

Rakennuslupavaiheessa arvioidaan tarkemmin tilan soveltuvuus asuinkäyttöön sekä asukkaiden käyttöön osoitettujen varasto- ja yhteistilojen riittävä määrä kiinteistössä.

Poikkeamisen erityinen syy on olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.