Kaupungin puhelinliittymissä ja puhelinvaihteessa on laaja häiriö ja puhelut eivät yhdisty tai katkeavat yllättäen. Vikaa selvitetään parhaillaan. Pahoittelemme häiriötä.

Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 31.8.2021, kirjasto Oodi

HEL 2021-010889
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 9
Tämä toimielin tai virka on lakkautettu

Vahingonkorvaus, henkilövahinko

Yksikön päällikkö

Päätös

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Päätöksen perustelut

Hakija on 29.9.2021 esittänyt kaupungille yhteensä 344,00 euron vahingonkorvausvaatimuksen kuluista ja muusta vahingosta, jotka hakijalle ovat aiheutuneet 31.8.2021 tapahtuneesta törmäämisestä lasiseinään ja törmäyksestä seuranneesta kaatumisesta lattiaan Helsingin Keskustakirjasto Oodin kolmannen kerroksen kahvilassa. Hakijan tarkoituksena oli mennä kahvilan käytössä olleelle parvekkeelle. Hän oli luullut kävelleensä kulkuväylää, joka johtaisi avoimelle parvekkeen ovelle, mutta olikin vahingossa osunut lasiseinään, johon voimakkaasti törmäsi. Hakija katsoo lasiseinään törmäämisen ja kaatumisen johtuneen siitä, että lasiseinää ei ollut merkitty asianmukaisesti eikä kirkkaan lasiseinän edessä ollut mitään estettä kuten tuoleja tai pöytää niin kuin hänen aikaisemmilla käynneillään oli ollut, vaan avoin, puhdas aukko, jota hakija virheellisesti piti oviaukkona. Oikeata ovea hän ei nähnyt oman arvionsa mukaan sen vuoksi, että ryhmä nuoria oli koonnut tuolit oven oikealle puolelle estäen suoran näkyvyyden ovelle hakijan tulosuunnasta.

Helsingin keskustakirjaston Oodin rakennuslupa on tullut vireille 13.3.2015. Kaupungin vahingonkorvausvastuun kannalta on olennaista tarkastella, onko vahinkopaikka ollut niiden määräysten mukainen, jotka ovat olleet voimassa rakennuslupa-asian vireille tulon ajankohtana.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999, MRL) määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, olennaiset tekniset vaatimukset sekä rakentamisen lupamenettely ja viranomaisvalvonta. Olennaiset tekniset vaatimukset koskevat rakenteiden lujuutta ja vakautta, paloturvallisuutta, terveellisyyttä, käyttöturvallisuutta, esteettömyyttä, meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita sekä energiatehokkuutta.

MRL:n 117 d ja 117 k §:ien nojalla on annettu 1.1.2018 voimaan tullut Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta (1007/2017). Asetuksen 3 luvussa säännellään rakennusosien ja varusteiden turvallisuudesta. Asetuksen 11 §:n mukaan rakennuksen lasirakenteen ja muun valoa läpäisevän rakenteen rikkoutuminen ei saa aiheuttaa putoamisvaaraa eikä sirpaleiden putoaminen alle jäävän haavoittumisvaaraa. Lasirakenteen ja muun valoa läpäisevän rakenteen on kiinnikkeineen kestettävä siihen tavanomaisesti kohdistuva kuormitus, jollei rakennetta ole suojattu kiinteällä törmäysesteellä. Ikkunat, lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

Suunnitelmat Oodin rakentamisesta on laadittu ja Oodin rakentamista koskeva rakennuslupa-asia on tullut vireille ennen kuin edellä mainittu Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta on tullut voimaan. Ennen ko. asetuksen voimaan tuloa lasirakenteiden turvallisuudesta ei ole ollut voimassa näin yksityiskohtaisia määräyksiä. Helsingin kaupungin omissa sisäisissä ohjeistuksissa on kuitenkin jo ennen asetuksen voimaantuloa kiinnitetty huomiota suurten lasipintojen merkitsemiseen esimerkiksi koulurakennusten osalta.

Vahingonkorvausvaatimuksen vuoksi Oodin rakennuksen käyttäjätahon johdolta ja rakennushankkeessa vastuullisilta on pyydetty selvitystä asiassa.

Rakennuksen suunnittelusta vastanneen Arkkitehtitoimisto ALA Oy:n rakennuslupaa varten antamassa Esteettömyysselvityksessä 13.3.2015 on kiinnitetty huomiota pääsisäänkäyntien oviaukkojen ja tuulikaappien lasipintojen varustamiseen huomioraidoin. Tarvetta rakennuksen muiden lasisten seinärakenteiden kuin ovien tai tuulikaappien varustamiseen huomioraidoin tai muunlaiseen korostamiseen, ei tässä tai muissakaan rakennusluvan perusteena olevissa lausunnoissa tai selvityksissä ole tuotu esiin. Oodin kolmannen kerroksen laaja ikkunapinta jakautuu pystysuuntaisten lasisten puitteiden avulla pienempiin osiin, joten ne eivät muodosta sellaista suurta, yhtenäistä lasipintaa, johon olisi olemassa erityinen vaara törmätä ja joka sen vuoksi pitäisi kauttaaltaan merkitä esimerkiksi tarroilla.

Kulkuyhteyksien valaistuksesta rakennuksen sisällä on Esteettömyysselvityksessä todettu, että suunnistautumista ja havainnointia rakennuksen sisällä tehostetaan kohdevalaistuksella ja tummuus- ja tuntokontrasteilla, huomioiden samalla mahdollinen heijastuminen ja häikäisy. Edelleen todetaan, että keinovalo mukautetaan suhteessa päivänvaloon liian suuren yleiskontrastin välttämiseksi ja että tavoitteena on luonnollinen sopeutuminen siirryttäessä päivänvalosta keinovalaistuihin tiloihin. Kolmannen kerroksen ns. kansalaisparvekkeen kulkujen osalta, jonka läheisyydessä olevaan lasiseen seinään hakija törmäsi, on Esteettömyysselvityksessä todettu seuraavaa: "Kulku kansalaisparvekkeelle on esteetön, terassin lattia on samassa tasossa kuin kolmannen kerroksen lattiataso. Parvekkeelle ei tule tuulikaappia."

Kolmannen kerroksen ikkunapintojen osalta valaistuksen kontrastien vähentämistä on korostettu mm. laajojen ikkunapintojen yläosien osittaisella tummentamisella. Kolmannen kerroksen lasiseiniin ei ole ollut minkään suunnitelman tai säännöksen perusteella velvoitetta kiinnittää huomioteippausta tai suorittaa muuta havainnointia helpottavaa toimenpidettä. Vahingonkorvausvaatimuksessa tarkoitetun kaltaista tapaturmaa ei aikaisemmin ole tapahtunut alueella.

Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä suoritetun toiminnan ja aiheutuneen vahingon välillä.

Kaupunki katsoo selvitetyn, että vahinkopaikka on ollut niiden määräysten mukainen, jotka ovat olleet voimassa rakennuslupa-asian vireille tulon ajankohtana. Vahinkopaikka on myös täyttänyt loppukatselmuksen aikaan voimassa olevat säännökset. Ikkunapintaa, johon törmäys on tapahtunut, ei kaupungin käsityksen mukaan ole pidettävä sellaisena lasiseinänä, johon on olemassa erityinen vaara törmätä. Asiassa ei ole esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin todeta, että kaupunki olisi laiminlyönyt voimassa olevia säännöksiä esteettömyydestä tai rakentamismääräyksiä käyttöturvallisuudesta. Hakijan törmääminen lasiseinään kyseisessä kohdassa on ollut ennalta-arvaamaton, valitettava tapaturma.

Kaupunki katsoo edellisten selvitysten perusteella, ettei ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 17 luku, 117 § d ja e

Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosasto
Suomen rakentamismääräyskokoelma

Suomen säädöskokoelma 1007/2017, ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 11 §, 27 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53

Lisätietojen antaja

Helena Loikkanen, lakimies, puhelin: 09 310 24512

kymp.korvausasiat@hel.fi

Päättäjä

Kaisu Tähtinen
yksikön päällikkö