Viikinranta-Lahdenväylä, osayleiskaava

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunginosien 23 (Toukola), 24 (Kumpula), 26 (Koskela), 27 (Vanhakaupunki), 36 (Viikki) ja 47 (Mellunkylä) osayleiskaavan 26.11.2024 päivätyn ja 20.5.2025 tarkistetun piirustuksen numero 12947 mukaisena ja osayleiskaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Viikinranta suunnitellaan kantakaupunkimaiseksi, moni-ilmeiseksi kaupunginosaksi, joka yhdistää Arabianrannan Viikkiin. Se tarjoaa houkuttelevaa asumista Viikin luonnonsuojelualueen vierellä sekä mahdollistaa työpaikkamäärän kasvun uudistuvalla alueella. Kaavan mahdollistama asutus tukee palveluiden syntymistä ja parantaa myös ympäröivien alueiden palvelutarjontaa.

Viikin–Malmin pikaraitiotie palvelee sen varrelle syntyvän uuden asutuksen ja työpaikkojen tarpeita, mahdollistaen kestävän kaupunkirakenteen hyvin saavutettavalle alueelle. Lisäksi pikaraitiotie toimii koko koillisen Helsingin joukkoliikenteen runkoyhteytenä keskustaan mahdollistaen raideliikenteeseen tukeutuvan kaupunkikehityksen muun muassa Malmin kentän alueelle. Osayleiskaavalla varmistetaan osaltaan edellytykset raitiotien tekniselle ja taloudelliselle toteutettavuudelle.

Lahdenväylälle on tutkittu yhteistyössä tieviranomaisten kanssa sen toimivuuden varmistava ratkaisumalli, jonka ympäristövaikutukset ovat nykyistä vähäisemmät ja joka mahdollistaa ympärilleen kaupunkirakenteen täydentymistä ja kehittymistä. Lahdenväylä palvelee erityisesti pitkämatkaista joukko- ja tavaraliikennettä.

Alueen ja sen ympäristön luontoarvojen säilyminen on varmistettu tutkimalla huolellisesti alueen ja sen ympäristön luontoarvojen asettamat lähtökohdat suunnittelulle, arvioimalla alustavien suunnitteluratkaisujen vaikutuksia Natura- ja muihin luontoarvoihin sekä sovittamalla kaavaehdotuksen sisältö vaikutusten arvioinnin tuloksiin. Uusi maankäyttöratkaisu vähentää myös maankäytöstä aiheutuvia ympäristöriskejä pienteollisuuden poistuessa alueelta.

Kaavaratkaisu tukee ilmastotavoitteita tiivistämällä kaupunkirakennetta, edistämällä kestävää liikkumista ja parantamalla palvelujen saavutettavuutta. Kaava-alueella sijaitsee runsaasti kaupungin vesi- ja energiahuollon infrastruktuuria, jonka toiminnan ja kehittymisen edellytykset on varmistettu.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Helsingin kaupunkistrategian 2025−2029 mukaan Helsingin kaupunkikehitys perustuu kaupungin ja sen asuinalueiden tasapainoiseen kehitykseen, urbaanin kaupunkirakenteen ja arvokkaan luonnon harkittuun yhteensovittamiseen sekä ensisijaisesti joukkoliikenteeseen nojautuvaan liikennejärjestelmään. Kaavaratkaisu tukee kaupunkistrategian tavoitteita edistää Viikin-Malmin raitiotien rakentamista suunnitellussa aikataulussa. Päätösesitys on kaupunkistrategian mukainen ja tukee sen tavoitteita.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden avulla vähennetään yhdyskuntien ja liikenteen hiilidioksidipäästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Osayleiskaava toteuttaa tavoitteita.

Valtio selvittää myös yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa pääkaupunkiseudun pääväylien roolia ja valtakunnallista merkitystä vuoden 2025 aikana. Selvityksen yhteydessä valtio muodostaa kannan siitä, minkä tiejaksojen on tarpeen pysyä maankäytön tiivistyessäkin valtion maanteinä ja minkä tiejaksojen osalta voidaan arvioida hallinnollisia muutoksia tai muita toimenpiteitä, joilla ydinalueen lähestymisjaksojen liikenneympäristöä voidaan muuttaa tiiviimpää yhdyskuntarakennetta mahdollistavaksi. Osayleiskaavassa on suunniteltu kaavaratkaisut siten, että maankäytön jatkosuunnittelu voi tapahtua sekä 80 km/h että 60 km/h nopeustason pohjalta. Osayleiskaava ei määrää nopeusrajoitusta, mutta valtio on sitoutunut 80 km/h nopeusrajoitukseen. Alhaisemmalla nopeustasolla asumisen ratkaisut helpottuvat lähellä Lahdenväylää.

Helsingin Yleiskaava 2016 on kumottu valtaosalla suunnittelualuetta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2018. Osayleiskaava ratkaisee suunnittelualueen maankäytön ja liikenteen ja sopeutuu ympäröivän Yleiskaavan 2016 periaatteisiin eheyttäen alueen yleiskaavallisen kokonaisuuden.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi alueen suunnitteluperiaatteet 7.3.2023, osayleiskaavaluonnoksen 5.3.2024 ja osayleiskaavaehdotuksen 10.12.2024. Hyväksyessään kaavaehdotuksen lautakunta edellytti, että Viikinkallion laen suon aluetta tarkastellaan siten, että pyritään säilyttämään suota ympäröivät kalliot nyt esitettyä laajempana ja varmistetaan suon vesitalouden säilyminen nykyisellään. Tarkistetussa ehdotuksessa A-2 -korttelialuetta on supistettu kalliosuon ympäristössä ja vastaavasti laajennettu Sahamyllynrinne-kadun suunnassa. Lautakunta edellytti myös, että asemakaavavaiheessa arvioidaan vielä osayleiskaavan eteläiselle päiväkodille tarkoituksenmukaisinta sijaintia. Kaavaselostukseen laadittiin asiasta vertailu. Lisäksi koko kaava-aluetta koskeviin määräyksiin on lautakunnan hyväksymän vastaehdotuksen mukaisesti lisätty neljänneksi määräykseksi: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan viereisen Natura-alueen turvaaminen ja varmistetaan riittävät lieventämistoimet."

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Osayleiskaavan suunnittelualue ulottuu Koskelasta Kehä I:lle seuraten kapeana kaistana Lahdenväylää kattaen korkeimman hallinto-oikeuden yleiskaavasta 2016 kumoamien merkintöjen alueet. Lahdenväylän välittömän ympäristön ohella osayleiskaavan alue sisältää Koskelassa varikkokorttelin ja Koskelantien liittymäaluetta sekä Lahdenväylän kaakkoispuolella sen ja Vanhankaupunginlahden Natura-alueen välisen Viikinrannan alueen ja Pornaistenniemen. Viikinrannan alue käsittää 2000-luvulla asemakaavoitetun ja rakennetun asuinalueen, pitemmän ajan kuluessa rakentuneen Viikinmäentien asuntoalueen ja toimitila-aluetta.

Aluetta rajaavat kaakossa Vanhankaupunginlahden Natura-alue ja lännessä Vantaanjoen Natura-alue sekä Vanhankaupunginkosken alue, jolla on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa.

Kaava-alue on pääosin kaupungin omistuksessa. Lahdenväylä on valtion tiealuetta. Viikinrannan asuinkorttelit ja osa Kalastajapolun ja Viikinmäentien kiinteistöistä ovat yksityisessä omistuksessa. Säynäslahden korttelissa kiinteistöjen vuokra-ajat päättyvät 2025–29, Viikinrannan yritysalueella 2034 ja Hernepellonkujan alueella 2037. Viikinmäentien asuinkiinteistöjen vuokra-ajat vaihtelevat, valtaosin sopimukset päättyvät 2040-luvulla. Kaupungin talousarvioneuvotteluissa on asetettu tavoitteeksi Viikin–Malmin pikaraitiotien toteuttamisen käynnistäminen vuonna 2028.

Kaava-alueella asuu nykyisin noin 1 300 asukasta. Työpaikkoja on noin 600, joista vajaa puolet Viikinrannan yritysalueella.

Kaavaratkaisun kustannukset

Alustavan arvion mukaan osayleiskaavan mukaisen maankäytön toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia seuraavasti (11/24, alv 0):

Uudet teknisen huollon verkostojen kustannukset ovat noin 10,2 miljoonaa euroa. Ne jakaantuvat seuraavasti; vesihuolto 6,5 miljoonaa euroa, sähkö 1,4 miljoonaa euroa, kaukolämpö 0,8 miljoonaa euroa ja tietoliikenne 1,5 miljoonaa euroa. Nämä kustannukset kohdistuvat verkostojen haltijoille.

Alueelle on mahdollista toteuttaa imujätejärjestelmä. Sen alustava kustannusarvio on noin 18 miljoonaa euroa.

Osayleiskaavassa esitetyn uuden maankäytön rakennusoikeuden arvo on noin 250 miljoonaa euroa, josta asuinrakennusoikeuden arvo on noin 230 miljoonaa euroa ja toimitila- ja liikerakennusoikeuden arvo noin 20 miljoonaa euroa. Arvio on tehty noudattaen voimassa olevaa AM-ohjelman mukaista rahoitus- ja hallintamuotojakaumaa. Kiinteistöverojen lisäyksen nykyarvo ensimmäiseltä 30 vuodelta on arviolta 15,6 miljoonaa euroa, oletuksella että lähtökohtaisesti asuntotontit vuokrataan ja toimitilatontit myydään.

Tehtyjen selvitysten perusteella, osayleiskaava on kokonaisuudessaan kaavataloudellisesti kaupungille kannattava. Kaavatalous on laskettu sen perusteella, että Lahdenväylän nopeusrajoitus on 80 km/h.

Kaupunki ei osayleiskaavan myötä ota Lahdenväylää vastattavakseen, vaan se pysyy jatkossakin valtion liikenneväylänä.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 19 §) 2.1.–31.1.2025

Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 26.11.2024 ja lautakunta päätti 10.12.2025 asettaa osayleiskaavan muutosehdotuksen nähtäville.

Kaavaehdotuksesta tehtiin seitsemän muistutusta, ja nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui yksi muistutusta täydentävä kirje. Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat uuden rakentamisen yhteensopivuuteen nykyisen asutuksen kanssa, Viikinkallion rakentamiseen, virkistys- ja luontoalueisiin ja luontovaikutuksiin, Vanhankaupunginkosken kulttuuriympäristön säilyttämiseen, nykyisen yritystoiminnan tulevaisuuteen sekä lapsivaikutuksiin.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat jätevedenpuhdistamon varapurkuyhteyden ja sisäänajojärjestelyjen ympäristövaikutusten hallintaan, ilmastovaikutusten minimointiin, rakentamisen maisemavaikutuksiin, hulevesimääräyksiin ja meluvaikutuksiin.

Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY), kaupunginmuseolta, Uudenmaan liitolta, Helen Sähköverkko Oy:ltä ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä (HSL).

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala sekä Fingrid Oyj ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavan perustelut ilmenevät liitteenä olevasta yleiskaavaselostuksesta.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 37 §:n mukaan yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.