Asemakaavan muutos nro 12874, Kampin alueita ja Leppäsuon kortteli 411

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee osaa Kampin kaupunginosasta sekä Leppäsuon korttelista 411 (Etu-Töölö) ja se pitää sisällään sekä korttelialueita että yleisiä alueita. Kaavamuutoksessa päivitetään 114 vanhaa asemakaavaa. Kampin asemakaavan muutos on ensimmäinen osa laajaa kantakaupungin vanhojen asemakaavojen ajantasaistamistyötä.

Kaavaratkaisu on tehty, koska alueella on keskenään epäyhtenäisiä ja toteutuneen tilanteen kanssa ristiriidassa olevia asemakaavoja eri aikakausilta aina 1800-luvulta lähtien. Vanhojen asemakaavojen puutteet vaikeuttavat alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamista yhdenmukaisesti sekä aiheuttavat tarpeettomia prosesseja. Alueella on lisäksi voimassa rakennuskieltoja. Rakennuskiellot poistuvat kaavamuutoksen myötä. Asemakaavan muutos ei koske uusia asemakaavoja, täydennysrakentamisen hankkeita tai käynnissä olevia kehittämiskohteita. Merkittävien muutosten hankkeet käsitellään vaikutukset arvioiden erillisinä asemakaavamuutoksina.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on yhtenäinen, luparekisteritietojen mukainen ja toteutunutta tilannetta vastaava asemakaava, joka tukee kestävää kaupunkirakennetta ja mahdollistaa ennakoitavat, yhdenvertaiset lähtökohdat alueen kehittämiselle pitkän aikavälin palvelutarpeisiin varautuen. Tavoitteena on kestävä, elinvoimainen, viihtyisä sekä toimiva kantakaupunki, jonka kulttuurihistorialliset sekä kaupunkikuvalliset arvokohteet ja ominaispiirteet on turvattu.

Suunnittelualueen pinta-ala on 547 954 m². Kaava-alueella on 246 tonttia ja 330 olemassa olevaa rakennusta. Asemakaavamuutoksessa on noin 1,28 miljoonaa kerrosneliömetriä. Kortteleiden ja tonttien keskimääräinen tehokkuus kaava-alueella on e= 3,5. Kaavaratkaisussa asumisen maksimimäärä on noin 560 000 k-m², jonka lisäksi mahdollistetaan ullakkorakentamista.

Kaavaratkaisu noudattaa toteutunutta rakentamisen määrää, rakennusaloja sekä toiminnallista kokonaisuutta. Ajantasainen asemakaava mahdollistaa selkeät ja nykytilanteen mukaiset lähtökohdat alueen kehittämiselle. Kaavaratkaisussa on korttelialueille 8 erilaista käyttötarkoitusmerkintää, joista osa on hybridikäyttöjä. Vanhoissa asemakaavoissa erilaisia käyttötarkoitusmerkintöjä on 19 kappaletta. Kaavaratkaisu mahdollistaa olemassa olevissa rakennuksissa palveluiden joustavan sijoittumisen, asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja maanalaisissa tiloissa sekä vaikutuksiltaan vähäisiä tilankäytön muutoksia. Ullakkorakentaminen asuin- tai toimitilakäyttöön on mahdollista ullakkorakentamisen ohjeen reunaehtojen puitteissa. Rakennusten tarpeetonta purkamista rajoitetaan ja vähähiilisiä ja materiaaliviisaita ratkaisuja tuetaan. Kasvillisuuden määrää pyritään lisäämään. Suojelun ja kaupunkikuvallisten määräysten avulla varmistetaan Kampin merkittävien ominaispiirteiden, laadun, alueen arvoympäristöjen sekä yksittäisten kohteiden säilyminen. Suojelumääräyksiä yhtenäistetään ja täydennetään. Ne voivat kohdistua rakennukseen tai kaupunkikuvalliseen kokonaisuuteen. Lisäksi puistoja ja katupuurivejä suojellaan. Puistopinta-ala kasvaa Annankadun ja Kansakoulukadun risteykseen sijoittuvan Annanpuistikoksi nimettävän alueen verran 1 831 m².

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista mahdollistamalla palveluiden ja työpaikkojen intensiteetin kasvun joukkoliikenteen hyvän saavutettavuuden alueella, lähipalvelut sekä tiloja monipuolisille toimijoille. Kaavaratkaisu turvaa alueen erityispiirteet, laadukkaan asuinympäristön sekä edellyttää muutoksissa kestäviä, vähähiilisiä ratkaisuja ja sopeutumista edistäviä toimia. Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kamppi on koko Suomen mittakaavassa taloudellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta ja yksi Helsingin tiiveimmin rakennetuista urbaaneista alueista. Kaava-alue on toiminnallisesti monipuolinen, sekoittunut ja ajallisesti monikerroksinen.

Kamppi on Helsingin työpaikkavaltaisin alue ja merkittävä palvelukeskittymä, joka palvelee laajasti koko seutua. Kampissa on noin 32 090 työpaikkaa (2022) ja noin 12 160 asukasta (2023). Satama-alueiden rakentumisen myötä Kamppi ja sen reuna-alueet ovat muuttuneet entistä keskeisimmiksi. Alueelta on 2000-luvulla poistunut merkittävä määrä toimisto- ja työtilaa ja vastaavasti asumisen, majoitustilojen ja liiketilan määrät ovat kasvaneet. Aluetta kehitetään jatkuvasti erillishankkein ja sinne suunnitellaan uutta asumista, hotelleja ja toimitiloja.

Kaava-alueella on voimassa 114 erityyppistä asemakaavaa 1800-luvulta 2000-luvulle. Alueella on voimassa rakennuskieltoja.

Helsingin kaupunki omistaa yleiset alueet. Korttelialueet ovat pääosin yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §) 20.11.–19.12.2023

Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 31.10.2023 ja lautakunta päätti 7.11.2023 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville.

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan.

Kaavaehdotuksesta tehtiin nähtävilläolon aikana neljä muistutusta. Yhteen muistutukseen tuli täydentävä viesti.

Kaavaehdotusta koskien muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat suojelumerkintöihin, käyttötarkoituksiin sekä lintujen olosuhteisiin.

Nähtävilläoloajan jälkeen viranomaislausuntojen johdosta ilmenneiden muutostarpeiden vuoksi kuultiin lisäksi erikseen neljää kiinteistönomistajaa, joita muutos koski. Kahdelta kiinteistöltä saatiin kaavaehdotuksen jälkeen yhteensä kolme muistutusta, joista yksi oli aiemman muistutuksen päivitys. Suojelua koskevan lisäkuulemisen muistutukset kohdistuivat suojelumerkintöihin, käyttötarkoituksiin, kerrosalan määrään ja kaavaprosessiin.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat suojelumerkintöihin, kunnallistekniikkaan ja pelastautumiseen.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala toi lisäksi esiin sen, että kantakaupungin kokonaisuutta on hyvä seurata säännöllisesti, jotta turvataan riittävät palvelut mahdollisesti kasvavalle asukasmäärälle.

Lausunnot saatiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Museovirastolta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), kaupunginmuseolta ja
pelastuslaitokselta.

Lisäksi seuraavat tahot ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa: Helen Sähköverkko Oy, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala sekä sosiaali- ja terveystoimiala.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon tarkoituksenmukaisilta osin, kaavan tavoitteet huomioon ottaen.

Kaavakartan merkintöihin, määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Museoviraston lausunnon johdosta on yhteisvalmisteltu tarvittavat muutokset suojelumääräyksiin yhdessä Museoviraston, kaupunginmuseon, rakennusvalvonnan sekä asemakaavoituksen asiantuntijoiden kanssa. Niille yksityisille kiinteistönomistajille, joiden etua muutokset koskevat, annettiin mahdollisuus tutustua asiaan ja tehdä muistutus asiasta. Halukkaille annettiin lisätietoja asiasta sähköpostitse ja puhelimitse. Muistutusaika oli 14 vuorokautta. Yhdelle muistutuksen jättäneistä myönnettiin lisäaikaa muistutukset jättämiseen.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Jatkotoimenpiteet

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on pyydetty lähettämään tieto.

Kaupunginhallitus 11.08.2025 § 481

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36045

Kaupunkiympäristölautakunta 23.04.2024 § 244

Esitys

Käsittely

07.11.2023 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

31.10.2023 Pöydälle

06.09.2022 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

30.08.2022 Pöydälle

23.08.2022 Pöydälle

11.05.2022 Käsitelty

Esittelijä

Lisätiedot

Kerttu Kurki-Issakainen, johtava arkkitehti (25.4.2024 asti), puhelin: 09 310 37349

Sinikka Lahti, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 37478

Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 09 310 37217

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 21.09.2023 § 56

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 09 310 31911

Juho Pajukoski, paikkatietoinsinööri, puhelin: 09 310 34336

Nimistötoimikunta 12.04.2023 § 40

11.05.2022 Käsitelty

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 09 310 37386

Päätös tullut nähtäväksi 04.09.2025

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.