Kaupungin puhelinliittymissä ja puhelinvaihteessa on laaja häiriö ja puhelut eivät yhdisty tai katkeavat yllättäen. Vikaa selvitetään parhaillaan. Pahoittelemme häiriötä.

Lausuntopyyntö luonnos hallituksen esitykseksi laiksi nuorisolain muuttamisesta, Opetus- ja kulttuuriministeriö

HEL 2022-002982
Asialla on uudempia käsittelyjä
11. / 233 §

Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta nuorisolain ja siihen liittyvän valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavan lausunnon:

Lakimuutosta koskevat yleiset huomiot

Helsingin kaupunki pitää luonnosta hallituksen esitykseksi nuorisolain muuttamiseksi sekä siihen liittyvän valtioneuvoston asetuksen muuttamista pääosin kannatettavana.

Lakimuutoksella vakiinnutetaan Harrastamisen Suomen malli pysyväksi toimintamalliksi kunnissa. Lisäksi muutoksella lisätään valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen, valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten ja nuorisokeskusten valtionapukelpoisuuden hyväksymiseen ja valtionavustusten myöntämiseen liittyvien menettelytapojen sujuvuutta ja tehostetaan säännösten läpinäkyvää soveltamista.

Muutoksessa tehdään tarpeellisia päivityksiä liittyen valtionavustusta saavien toimijoiden toiminnan vaikuttavuuden arviointiin sekä avustamisen läpinäkyvyyteen. Erityisesti hyviä uudistuksia ovat painotus vaikuttavuuden arviointiin sekä mahdollisuus poistaa lyhyemmässä ajassa valtionavustusten piiristä toimijat, jotka eivät täytä nuorisolain kriteereitä. Samalla kun vaikuttavuuden arviointia kehitetään on tärkeää varmistaa arvioinnille läpinäkyvät kriteerit, jotta hakijoille on jatkossa selvää, miten toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan.

Nuorisoalan uusiutumista tulee edistää helpottamalla uusien toimijoiden pääsemistä valtionavustusten piiriin. Nykytilanteessa valtionavustusjärjestelmä suosii vakiintuneita toimijoita. On tärkeää ylläpitää myös kansalaisyhteiskunnan nuorisotyölle tuottamia tarpeellisia ja vakiintuneita palveluita, mutta nuorisoalan tulee pystyä uusiutumaan ajan mukana.

Harrastamisen Suomen malli (lain 12 a ja 21 a §:t)

Helsingin kaupunki pitää Harrastamisen Suomen mallin säätämistä lailla kannatettavana. Harrastamisella on merkittäviä hyvinvointivaikutuksia lasten ja nuorten elämään. Hyvä vapaa-aika on tärkeää identiteetin kehittymiselle ja elämän merkityksellisyydelle.

Mallin rahoitus valtionavustuksella on parempi ratkaisu kuin rahoituksen vieminen valtionosuuksiin kunnille. Valtionavustuksia myönnettäessä on varmistettava, että niissä huomioidaan avustusta hakevan kunnan lasten ja nuorten määrä, koska erityisesti suurissa kunnissa Harrastamisen Suomen mallin mukaisen harrastustoiminnan kulut ovat suuremmat kuin pienemmissä kunnissa. On myös tärkeää, että palveluja voidaan jatkossakin ostaa erilaisilta toimijoilta.

Avustamisen kriteeriksi tulisi lisätä myös lasten ja nuorten yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa. Suomen Harrastamisen mallin tarkoituksena on mahdollistaa harrastus kaikille lapsille ja nuorille. Mallin valmistelun taustalla on ollut lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksissa ja kouluterveyskyselyissä esiin noussut tulos, jonka mukaan noin kymmenen prosenttia lapsista ja nuorista ei harrasta mitään. Lakia säädettäessä tulee ottaa huomioon, että lapsia ja nuoria osallistuu harrastustoimintaan eri taustoista. Esimerkiksi Helsingissä harvemmalla ulkomaalaistaustaisella lapsella ja nuorella on jokin viikoittainen harrastus suomalaistaustaisiin verrattuna. Myös liikkuminen on polarisoitunut. Yhdenvertaisuuden huomioon ottaminen tarkoittaa sitä, että Harrastamisen Suomen mallin vaikuttavuutta tulee pyrkiä lisäämään juuri niiden lasten ja nuorten kohdalla, joilla on eniten vaikeuksia päästä harrastamaan.

Alueellinen eriytyminen tulee vastaan isoissa kaupungissa kaikessa lasten ja nuorten toiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa. Lasten ja nuorten yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa kytkeytyvät merkittävästi tavoitteeseen vähentää yhteiskunnallista eriarvoistumiskehitystä, mikä ilmenee kunnissa myös alueellisina eroina.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kunnan saamaa valtionavustusta ei voida jakaa eteenpäin avustuksena. Valtionavustusten kanavoimista pienemmille toimijoille tulee selvittää ja tarvittaessa reagoida siihen kunnan tai valtion toimin.

Valtakunnalliset nuorisoalan osaamiskeskukset (lain 19 § ja asetuksen 7 ja 8 §:t)

Osaamiskeskusten asettamisessa tulee ottaa huomioon toiminnan pitkäjänteisyys. Suomalaisessa nuorisotyössä on tarvetta osaaville organisaatioille, joilla on mahdollisuus tarjota vakiintuneita palveluja pitkällä aikavälillä. Osa nykyisistä osaamiskeskuksista on toiminut jo edellisen nuorisolain aikana ns. palvelukeskuksena. Ottaen huomioon valtioneuvoston asetuksen 8 §:ssä säädetyt toimintakeskuksen laatuun ja laajuuteen liittyvät kriteerit, hakijalle on tosiasiassa etuna se, että osaamiskeskus on jo vakiintunut organisaatio. Tällöin vain valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman kauden pituuteen sidottu aikajänne luo turhaa epävarmuutta osaamiskeskusten toiminnan suunnittelulle.

Osaamiskeskusten haussa tulisi mahdollistaa myös se, että osaamiskeskus voi vastata laajasti valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman tavoitteisiin, eikä toimintaa tarvitse rajata pelkästään ohjelman painopisteisiin.

Valtionavustushaun prosessia tulisi kehittää erityisesti liittyen läpinäkyvyyteen, koska osaamiskeskukset ovat keskenään hyvin erilaisia organisaatioita. Hakuvaiheessa tulisi olla selvää, kuinka laajoja osaamiskeskuksia tarvitaan (esim. henkilöstön, budjetin ja yhteenliittymien kokoluokka).

Esittelijä

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Lisätietojen antaja

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 21731

maria.nyfors@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Luonnos hallituksen esitykseksi nuorisolain muuttamisesta
Liitettä ei julkaista internetissä.
3. Luonnos valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Liitettä ei julkaista internetissä.
4. Lagförslag på svenska
Liitettä ei julkaista internetissä.
5. Statsrådets förordning på svenska
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.