Helsingin työ-, opiskelu- ja yrittäjyysperusteisen maahanmuuton tiekartta 2022-2025

HEL 2022-004187
Asialla on uudempia käsittelyjä
5. / 22 §

Helsingin työ-, opiskelu- ja yrittäjyysperusteisen maahanmuuton toimenpideohjelma 2022-2025

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto

Päätös

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto merkitsi tiedoksi katsauksen Helsingin työ-, opiskelu- ja yrittäjyysperusteisen maahanmuuton toimenpideohjelmasta vuosille 2022-2025.

Käsittely

Asian aikana kuultavana olivat maahanmuuttopäällikkö Elina Nurmi ja erityissuunnittelija Ville Salo.

Vastaehdotus:
Jussi Halla-aho: Merkitessään tiedoksi katsauksen Helsingin työ-, opiskelu- ja yrittäjyysperusteisen maahanmuuton toimenpideohjelmasta vuosille 2022-2025 kaupunginhallitus toteaa seuraavaa:

"Osaajat" on määriteltävä selkeämmin. Koska maahanmuutolla on vaikutuksia yhteiskuntaan ja julkiseen talouteen, maahanmuuttopolitiikkaa ei voida "yksityistää" jättämällä liike-elämän määriteltäväksi sitä, millaista muuttoliikettä Suomeen ja Helsinkiin houkutellaan. Liike-elämän intressit ja yhteiskunnan kokonaisintressit eivät aina ole samanlaisia. Yritysten kannalta on esimerkiksi edullista, että työmarkkinoilla on ylitarjontaa matalasti koulutetusta työvoimasta ja että osa työvoimakustannuksista on ulkoistettu kunnille ja valtiolle sosiaaliturvan muodossa.

Ulkomaiseen halpatyövoimaan liittyy runsaasti ongelmia sekä yhteiskunnan että työntekijöiden itsensä kannalta. Esimerkkeinä voidaan mainita työpaikkojen myyminen lähtömaissa, työnantajastaan riippuvaisten ja oikeuksistaan tietämättömien ihmisten hyväksikäyttö työpaikoilla sekä elinkustannuksiin nähden riittämättömät palkkatulot ja tästä seuraava riippuvuus sosiaaliturvasta.

"Osaajan" käsite tulee rajata sellaisiin työntekijöihin, jotka täydentävät kotimaista työvoimatarjontaa eivätkä korvaa sitä, ja jotka pystyvät elättämään itsensä ja perheensä työstä saamillaan tuloilla. On myös oleellista, että työperäiset maahanmuuttajat tuottavat enemmän verotuloja kuin käyttävät verotuloilla rahoitettuja palveluja ja tulonsiirtoja.

Englanninkielisen opetus- ja palvelutarjonnan lisääminen ei edistä Helsinkiin pysyvästi muuttavien ihmisten sopeutumista. Päinvastoin se synnyttää rinnakkaisyhteiskunnan, jossa elävien ihmisten on erittäin vaikea verkostoitua yhteiskuntaan ja löytää työtä yksityisiltä markkinoilta. Se johtaa myös asteittain tilanteeseen, jossa englanti on ainoa kaikkien kaupunkilaisten osaama yhteinen kieli ja siten uhkaa suomen (ja ruotsin) kielen asemaa hallinnon ja palvelujen kielenä.

Kotoutumisen on lähdettävä siitä periaatteesta, että tulija sopeutuu yhteiskuntaan eikä yhteiskunta tulijaan.

Maahanmuuttajataustaisten osuutta kaupungin työntekijöistä ei tule pyrkiä kasvattamaan keinolla millä hyvänsä. Syy "aliedustukseen" on monien maahanmuuttajaryhmien heikommat työelämävalmiudet, kuten huono kielitaito tai vähäinen koulutus. Osuuden mekaaninen kasvattaminen edellyttäisi vaatimustason laskemista, mikä ei tasa-arvon eikä tehtävien hoidonkaan kannalta ole hyväksyttävä ajatus. Maahanmuuttajien työllisyyttä niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla voidaan parantaa vahvistamalla sopeutumisen, työllistymisen ja kouluttautumisen kannusteita.

Jussi Halla-ahon vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Jussi Halla-aho jätti eriävän mielipiteen, joka oli perusteluiltaan saman sisältöinen kuin hänen tekemänsä vastaehdotus.

Esittelijä

elinkeinojohtaja
Marja-Leena Rinkineva

Lisätietojen antaja

Elina Nurmi, johtava asiantuntija, puhelin: 09 310 36400

elina.nurmi@hel.fi