Poikkeaminen, Kaartinkaupunki, Erottajankatu 7, Kiinteistö Oy Diananpuisto

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 3. kaupunginosan (Kaartinkaupunki) korttelia 51 tonttia 3 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 9213 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

1 491,55 euroa

Hakija

Kiinteistö Oy Diananpuisto

Rakennuspaikka

3. kaupunginosa (Kaartinkaupunki) kortteli 51 tontti 3.

Hakemus

Hakija hakee lupaa poiketa asemakaavasta nro 9213 siten, että asuinkäytössä oleva ullakkokerros ja piharakennuksen käytöstä poistuva konehuone saadaan muuttaa pysyvästi toimistokäyttöön. Hakija hakee lisäksi lupaa sijoittaa toimistotilaa (yhteensä 164 k-m²) tontin rakennusoikeuden lisäksi katurakennuksen ullakkokerrokseen ja piharakennuksen käytöstä poistuvan konehuoneen alueelle.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että asemakaavan vaatimus asuntojen sisustamisesta suojeltavan rakennuksen 6. kerrokseen (ullakkokerros) koetaan vanhentuneeksi. Kiinteistöosakeyhtiön tahtotila on yhdenmukaistaa rakennusten maanpäällisten kerrosten käyttötarkoitus kauttaaltaan liike- ja toimistokäyttöön.

Katurakennuksen ullakkokerrokseen on asemakaavassa sallittu asuntokerrosalan sisustamisen tontin rakennusoikeuden lisäksi. Tontin rakennusoikeus täyttyy nykyisten kerrosten 1–5 kerrosalasta. Ullakkokerroksen käyttöä toimistona ei ole huomioitu kaavassa.

Asemakaavanmukainen rakennusoikeus on 3 724 k-m², käytetty kerrostasoala on 4 168 k-m². Hankkeen suunnitelmien mukaisesti kerrostasoalaa tulee yhteensä 4 463 k-m² (24.8.2022 annettu täydennys 2.5.2022 päivättyyn suunnitelmaan, jossa kerrostasoala oli 4 443 k-m²).

Lisäksi hakija toteaa, että tontti kuuluu kantakaupungin uudelleenkaavoituksen piiriin (asemakaavoitus vireillä). Uudessa asemakaavassa todennäköisesti sallitaan toimistojen sijoittaminen koko rakennukseen.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 21.11.1986 vahvistettu asemakaava nro 9213. Asemakaava koskee tonttia 3/51/3. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Tontilla kadunvarsirakennusten ullakkokerrokseen sekä 4. ja 5. kerrokseen saa sisustaa asuntoja. Tontin rakennusoikeus on 3 724 k-m². Katurakennus on suojeltu (sr-2). Suojeltavan rakennuksen ullakolle saadaan sisustaa asuntokerrosalaa tontin rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusta ei saa purkaa tai sen osaa purkaa ilman pakottavaa syytä eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen tai kadunpuoleisen vesikaton tyyliä.

Tontin rakennusoikeus on 3 724 k-m². Rakennusoikeutta on täydennetty siten, että ullakolle saa rakentaa asuntoja rakennusoikeuden lisäksi (n. 250 k-m²).

Alueella on vireillä kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyö (OAS 21.4.2022), jonka keskeisenä tavoitteena on päivittää vanhat asemakaavat vastaamaan paremmin toteutunutta tilannetta sekä ajantasaistaa rakennussuojelu.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu Palvelu-, liike- ja toimitilapainotteinen keskusta -alueeksi (C1), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava pääsääntöisesti liiketilaksi. Alue on kävelypainotteinen. Alue erottuu ympäristöään tehokkaampana ja toiminnallisesti monipuolisempana. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava keskustalle ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen.

Alue on maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (Helsingin empire -keskusta ja kivikaupunki).

Tontilla on 5-kerroksinen kadunvarsirakennus, joka valmistui vuonna 1911 arkkitehti Valter Thomén ja veljekset Uddin suunnitelmin. Rakennus on peruskorjattu vuosina 1985–1988, jolloin ainoastaan kadunpuoleiset huoneet ja porrashuone säilytettiin. Pihan puoleinen julkisivu on uusi, ja uusi piharakennus rakennettiin samassa yhteydessä aiemmin puretun tilalle.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (3.8.2022). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunto kaupunginmuseolta, joka lausunnossaan (23.8.2022) katsoo, että poikkeaminen ei ole kaavan suojelumääräyksen vastainen eikä museolla ei ole käyttötarkoituksen muutokseen huomautettavaa. Määräys asuntojen sisustamisesta rakennuksen kuudenteen kerrokseen eli ullakolle ei perustunut kaavaa laadittaessa rakennussuojelun tavoitteisiin.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska rakennuksen tosiasiallinen käyttötarkoitus ei juurikaan muutu. Rakennuspaikka on asemakaavan mukaan liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K) ja siten ullakon (6. krs) ja pihalla olevan konehuoneen käyttötarkoituksen muutos toteuttaa asemakaavan mukaista määräystä. Korkeatasoiselle toimitilalle on paljon kysyntää alueella.

Rakennuksen alkuperäinen käytetty kerrosala, 4 168 k-m², ylittää valmiiksi asemakaavan rakennusoikeuden (3 724 k-m²). Nyt haettava rakennuksen kerrosalan muutos (164 k-m²) tuo vähäisen lisäyksen tähän ylitykseen. Osuus ullakkokerroksessa ja piharakennuksessa tapahtuvasta kokonaisylityksestä käytettyyn kerrosalaan nähden on 3,9 %. Muutostyöt pysyvät rakennuksen vaipan sisäpuolella.

Hanke on vireillä olevan Kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyön periaatteiden mukainen.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.