Asemakaavan muutos nro 12807, Lauttasaari, tontti 31138/7, Melkonkatu 4
Melkonkatu 4, asemakaavan muuttaminen (nro 12807)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti
- hyväksyä 4.3.2025 päivätyn asemakaavan muutoksen piirustuksen nro 12807 (liite nro 3). Asemakaavan muutos koskee 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Vattuniemi) tonttia 31138/7.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan AKL/MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Lauttasaaren Vattuniemessä sijaitsevaa tonttia (tontti 31138/7).
Kaava-aluetta on nähtävillä olon jälkeen pienennetty koskemaan vain tonttia 31138/7 (Melkonkatu 4), koska kaavamuutoksessa mukana ollut tontin 31120/11 omistaja (Asunto-Oy Nahkahousuntie 6) perui asemakaavan muutoshakemuksensa.
Osoitteessa Melkonkatu 4 tavoitteena on mahdollistaa rakennuksen korottaminen kerroksella tontilla, jolla sijaitsee vuonna 1973 valmistunut, 7-kerroksinen asuinkerrostalo. Lisäkerros on porrastettu olevan rakennuksen tavoin. Porrastuksen kohdalla korotettu rakennus on 9-kerroksinen, mutta suurimmaksi osaksi 8-kerroksinen.
Kaavaratkaisun myötä tontin kerrosala kasvaa asuinrakennuksen osalta 810 k-m², piharakennuksille osoitetaan tontilla yhteensä 65 k-m². Tonttitehokkuus tulee olemaan e=1,5. Pysäköinti on sijoitettu tontin pihamaalle sekä rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitseviin autotalleihin. Autopaikkojen määrä ei kasva nykyisestä, koska olemassa olevien paikkojen määrä kattaa kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymän pysäköintiohjeen mukaisen autopaikkatarpeen.
Asuinkerrostalon korotus tiivistää kaupunkirakennetta ja vastaa alueen kasvavaan asuntojen kysyntään. Uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen sitä täydentäen. Maanvarainen tontti ei pienene, koska täydennysrakentaminen toteutetaan nykyistä rakennusta korottamalla.
Uutta asuinkerrosalaa on 810 k-m² ja uutta kerrosalaa piharakennuksille 65 k-m². Alueen asukasmäärä lisääntyy arviolta 20:llä.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että suunnittelualueen tontin arvo nousee, alueen asukasmäärä ja liikennemäärät kasvavat hieman. Kaupunkikuva muuttuu, kun nykyinen rakennus täydentyy uusilla osilla.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista siten, että se edistää asuntotuotantoa ja kaupungin kestävää kasvua. Kaavaratkaisu edesauttaa myös kaupunkistrategian tavoitteita uudistamalla ja täydentämällä olemassa olevaa rakennettua ympäristöä kestävästi huomioiden alueen erityispiirteet.
Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Vattuniemen suunnitteluperiaatteet 8.5.2018 asemakaavoituksen pohjaksi. Kaavaratkaisu on suunnitteluperiaatteiden mukainen.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Vattuniemen alueen rakennuskanta on vaihtelevaa. Aluetta on rakennettu 1950-luvulta lähtien ja siellä sijaitsee toimisto- teollisuus- ja asuinrakennuksia. Vattuniemen asuinkerrostalokanta on vanhenemassa eteläisellä ja läntisellä alueella. Kiinteistöissä harkitaan rakennuksissa tehtävien perusparannusten yhteydessä toteutettavia rakennusten korotuksia ja tonttien täydennysrakentamista. Asuinrakennusten osuus Vattuniemen alueella on 2000-luvulla vähitellen kasvanut ja toimistotilojen osuus puolestaan vähentynyt.
Tontilla 31138/7, osoitteessa Melkonkatu 4 on voimassa oleva asemakaava vuodelta 1994. Kaavan mukaan tontti on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Korkein sallittu kerrosluku on VI. Tontin kaavan sallima kerrosala on 3990 k-m². Tontin rakennustehokkuus on e=1,2. Tontilla sijaitsee vuonna 1973 valmistunut 7-kerroksinen asuinkerrostalo. Rakennus porrastuu tontin länsiosassa. Pysäköinti on sijoitettu tontin pihamaalle sekä rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitseviin autotalleihin. Kerrostalon julkisivut ovat tiiltä. Rakennuksessa on tasakatto. Tontin reunoilla on täysikasvuisia puita. Melkonkadun rakennukset ovat eri vuosikymmeniltä, 1950-luvulta 2010-luvulle. Kadun varren asuinkerrostalot ovat 4-9 kerroksisia.
Tontti on yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa.
Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana
Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Viranomaisyhteistyö
Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
- Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
- kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, kaupunginmuseo
Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat jäte- ja vesihuoltoon, kaupunkikuvaan, piha-alueiden viihtyisyyteen ja rakennusten kerroslukuun.
Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.
Mielipiteet
Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluai-neistosta kohdistuivat kaupunkikuvaan ja arkkitehtuuriin, rakennustehokkuuteen, palveluverkostoon ja yhdyskuntarakenteeseen, luontoon, liikenteeseen, paikoitukseen ja kadun talvikunnossapitoon, asuntojen arvonalenemaan sekä rakentamisesta aiheutuviin haittoihin. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että Melkonkatu 4 korotusosan julkisivumateriaali on muutettu kuitusementtilevystä alumiinikasettiin kaupunkikuvallisen ilmeen parantamiseksi.
Kirjallisia mielipiteitä saapui 21 kpl.
Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §)7.6.–6.7.2023
Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.
Kaavaehdotuksesta tehtiin 9 muistutusta, joista 1 oli adressi (allekirjoittajia yhteensä 88). Nähtävilläoloajan ulkopuolella ei saapunut kirjeitä.
Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat rakennusten korkeuteen ja Vattuniemen suunnitteluperiaatteisiin, rakennustehokkuuteen ja kaavaliitteisiin, liikenteeseen ja katujen kunnossapitoon, rakennuksen sijoittumiseen tontilla, asemakaavaselostuksen sisältöön ja kaavoittajaan, luontoon ja pihoihin, energiatehokkuuteen ja kierrättämiseen, palveluverkostoon ja yhdyskuntarakenteeseen sekä Helsingin uuteen rakennusjärjestykseen.
Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat vesihuoltolinjoihin.
Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:
- Helen Sähköverkko Oy
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
- kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, kaupunginmuseo
Helen Sähköverkko Oy ja kaupunginmuseo ilmoittivat, että heillä ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset –liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.
Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla.
Kaavaratkaisun johdosta ei maanomistajille koidu merkittävää hyötyä, joten kaupunginhallituksen 26.4.2021 (§ 310) tekemän päätöksen mukaiselle maankäyttösopimusmenettelylle ei ole tarvetta.
Tarkemmat perustelut
Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Sovelletut säännökset
Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 57 §, 59 §, 62 §.
Toimivalta
Kaupunkiympäristölautakunta päättää asemakaavan muutoksesta hallintosäännön 16 luvun 1 §:n kohdan 2 perusteella, koska kaavaratkaisulla ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 27.6.2023
Päätös tullut nähtäväksi 17.03.2025
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kunnallisvalituksella
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen, lukuun ottamatta vaikutukseltaan vähäisiä asemakaavan muutoksia, joissa valitusoikeus on vain asianosaisilla. Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole pidettävä asemakaavan muutosta, jossa muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita taikka nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taikka muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. (Valitusoikeuden rajoittaminen ei koske MRL/AKL 73 §:n mukaisia ranta-asemakaavoja)
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
- maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia
- rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Jooel Keramaa, arkkitehti, puhelin: 09 310 52346
Paula Hurme, maisema-arkkitehti, puhelin: 09 310 26093
Eero Halonen, liikenneinsinööri, puhelin: 09 310 22361
Jarkko Nyman, projektipäällikkö, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 09 310 37094