Asemakaava ja asemakaavan muutos, Hernesaari, nro 12864
Kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle, Hernesaaren tarkistettu asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 12864) (sisältää liikennesuunnitelman) (a-asia)
Esitysehdotus
Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle
- 4.6.2024 päivätyn ja 13.5.2025 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12864 (liitteet nro 3–4) hyväksymistä. Asemakaava koskee 6. kaupunginosan (Eira) vesialuetta, 20. kaupunginosan (Länsisatama, Hernesaari, Jätkäsaari) osia kortteleista 20243, 20854, 20855, 20862, 20864, 20868, kortteleita 20856, 20857, 20863, 20866 ja 20867, katu-, puisto-, satama-, venesatama-, erityis- ja vesialueita ja asemakaavan muutos koskee 6. kaupunginosan (Eira) katu-, venesatama-, puisto- ja vesialueita, 20. kaupunginosan (Länsisatama, Hernesaari) osaa korttelin 20176 tontista 19, kortteleita 20181, 20235–20237, 20240–20243, katu-, satama-, rautatie-, puisto- ja vesialueita (muodostuvat uudet korttelit 20850–20871).
Lisäksi lautakunta päättää
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyihin mielipiteisiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan AKL/MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Esittelijän perustelut
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Hernesaarta, Eiran eteläosaa ja vesialuetta. Asemakaavoitusta ohjaa alueella voimassa oleva Hernesaaren osayleiskaava (tullut voimaan 18.4.2019).
Tavoitteena on mahdollistaa asumisen, työpaikkojen, satama- ja puistoalueiden sijoittaminen alueelle. Aluetta suunnitellaan noin 7 100 asukkaalle ja 3 000 työpaikalle. Alueen monipuoliset palvelut hajautetaan elävöittämään korttelialueita siten, että matkailu- ja vapaa-ajan palvelut tukeutuvat ranta-alueisiin.
Hernesaaren itärantaan suunnitellaan Merisataman jatkeeksi rantapuistoa, jossa on uimaranta, lähiliikuntapalveluita ja vesiurheilukeskus. Cafe Birgitan ja Löylyn yhteyteen suunnitellaan vierasvenesatama. Risteilysatama tukee alueen kehittymistä vetovoimaiseksi merellisten matkailu- ja vapaa-ajanpalveluiden keskittymäksi. Venesataman yhteyteen suunnitellaan veneiden huoltoon ja säilytykseen liittyvien toimintojen lisäksi lumen vastaanottoaluetta.
Aluetta suunnitellaan autoriippumattomana ja siten vähäautoisena tiiviin kaupunkirakenteen alueena, jossa liikenne tukeutuu pääosin kävelyyn, pyöräilyyn ja raidejoukkoliikenteeseen. Alueen autopaikkojen enimmäismäärää rajataan. Alueella tuetaan toimintatapojen muutoksia ilmastomuutoksen torjumiseksi.
Uutta asuntokerrosalaa on 292 000 k-m2 ja työpaikka- ja palvelukerrosalaa on 181 900 k-m2 sisältäen nykyisten rakennusten käyttötarkoitusmuutokset 43 470 k-m2. Yhteensä alueen kerrosala on 474 500 k-m2, josta AK- ja ALP-korttelialueiden osuus on 307 500 k-m2 ja muiden korttelialueiden sekä alueiden rakennusalojen yhteenlaskettu osuus 167 000 k-m2. Alueen kaupallisten palveluiden osuus on noin 26 000 k-m2. Tonttien keskimääräinen tehokkuusluku on et=3,0 ja aluetehokkuus ea=1,0.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7653), jonka mukaan alueella liikkuminen perustuu turvallisiin kävely- ja pyöräily-yhteyksiin, raideliikenteeseen. Alueella on asuin- ja toimitilarakentamiselle autopaikkojen enimmäisrajoitus. Asemaavan mitoituksena AK-, ALP- ja LPA-1-korttelialueilla on käytetty 1 900 autopaikan enimmäismäärää. Pysäköintipaikat sijoittuvat alueelle markkinaehtoisesti pääosin keskitettyihin maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin. Asukaspysäköinnin ajoneuvoliikenteen yhteydet perustuvat AK- ja ALP-korttelialueilla kansipysäköinnin välisiin maanalaisiin ajoyhteyksiin, jolloin alueen pihakadut ja aukiot voidaan suunnitella turvallisiksi ja viihtyisiksi. Raskas liikenne ohjataan alueen länsireunaan Munkkisaarenlaiturille.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että teollisuus- ja varastotoiminnan poistuessa alueelta kantakaupungin asumisen, työpaikkojen, palveluiden sekä liikunta- ja virkistysmahdollisuuksien tarjonta monipuolistuu.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Kaavaratkaisu on oikeusvaikutteisen Hernesaaren osayleiskaavan (tullut voimaan 18.4.2019) ja Helsingin yleiskaavan 2016 (tullut voimaan 5.12.2018) mukainen.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti 16.4.2019 hyväksyä markkinaehtoisen pysäköinnin kokeilun periaatteet ohjeellisena noudatettavaksi Nihdin, Hernesaaren ja Hakaniemenrannan asemakaava-alueiden tai niiden osa-alueiden asuntorakentamisessa.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti 10.10.2023 Hernesaaren asemakaavoituksen liikenteellisistä periaatteista.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Hernesaari on ollut vuosikymmeniä telakka- ja satamakäytössä. Viime vuosina alueelle on ohjattu matkailu- ja vapaa-ajan palveluita risteilymatkailun kehittämiseksi, käynnistetty aluerakentaminen alueen rakennusten purkamisella ja toteutettu väliaikainen raitiotieyhteyden kääntöpaikka. Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1961–2001.
Helsingin kaupunki omistaa kaava-alueen. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa 200 milj. euroa ja kaupunki saa tonttituloja 520 milj. euroa.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) 12.8.–10.9.2024
Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 4.6.2024 ja lautakunta päätti 11.6.2024 asettaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville.
Kaavaehdotuksesta tehtiin 9 muistutusta. Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui 1 kirje.
Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat maakunta- ja osayleiskaavaan, rakentamisen määrään, kaupunkikuvaan ja viihtyisyyteen, toimintoihin, Munkkisaaren yritystalon toimintaedellytyksiin, liikenneselvitykseen, liikenteen sujuvuuteen, seurantaan ja kapasiteetin kasvattamiseen, lumenkuljetus-, huolto- ja asiointiliikenteeseen, autonomistukseen, pysäköintilaitoksiin, venesatamiin ja vesiliikenneturvallisuuteen, veneiden talvisäilytykseen, meritäyttöihin, luontoarvoihin, tuulisuuteen, ilmanlaatuun, meluvaikutuksiin, vuorovaikutukseen, kaava-aineiston nähtävilläoloon, luotettavuuteen, riittävyyteen ja saavutettavuuteen, kaavan vaihtoehtoihin ja arviointiin.
Kirjeessä esitetyt huomautukset kohdistuivat Cafe Birgitan toimintaedellytyksiin.
Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat rakentamisen määrään, pysäköintiin, pelastukseen, turvallisuuteen, terveellisyyteen, puistoalueeseen, melu- ja ilmastovaikutuksiin, toteutukseen, kunnallistekniikkaan, satama-alueen laajuuteen ja YO-korttelialueeseen.
Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
- Museovirasto
- Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES)
- Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
- Helen Sähköverkko Oy
- Helsingin Satama
- kasvatuksen ja koulutuksen toimiala (19.12.2024 päivätty, 28.4.2025 vastaanotettu)
- pelastuslaitos
- Hernesaaren jätteen putkikeräys Oy
Lisäksi Uudenmaan liitto ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä ilmoittivat, ettei ole lausuttavaa.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRA 32 §) 17.2.–18.3.2025
Asemakaavoituspalvelu muutti kaavaehdotusta muistutusten, lausuntojen ja jatkosuunnittelun johdosta ja kaavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville.
Kaavaehdotuksesta tehtiin 7 muistutusta, joista 1 oli adressi (allekirjoittajia yhteensä 12). Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat liikenteeseen, kaavaratkaisuun, selvityksiin ja vaikutuksiin, asemakaavan sisältövaatimuksiin, jatkosuunnitteluun, lähialueiden liikennejärjestelyihin, kaava-aineistoon, nimiöön, lumenvastaanottoon, KL-1-korttelialueeseen, vesiurheilukeskukseen, virkistysalueisiin, luontoon, valaistukseen, Munkkisaaren yritystalon ja päivittäistavarakaupan toimintaedellytyksiin.
Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat meluun, ilmastokestävyyteen, yhdyskuntatekniseen huoltoon, suojeluun, liikenteeseen, pelastukseen ja YO-korttelialueeseen.
Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:
- Helsingin Satama
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
- Museovirasto
- Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES)
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
- kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
- kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala / kaupunginmuseo
- sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala / pelastuslaitos
- Hernesaaren jätteen putkikeräys Oy
Lisäksi Helen Sähköverkko Oy ilmoitti, ettei ole lausuttavaa.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, kirjeistä ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen.
Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Cafe Birgitan kiinteistön omistajaa on kuultu erikseen keskustelutilaisuudessa 24.2.2025.
Tarkemmat perustelut
Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Toimivalta
Kaavaratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.
Jatkotoimenpiteet
Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on pyydetty lähettämään tieto.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Jari Huhtaniemi, johtava arkkitehti, maankäytön suunnittelu, puhelin: 09 310 37197
Teemu Vuohtoniemi, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 09 310 37490
Paula Hurme, maisema-arkkitehti, maisemasuunnittelu, puhelin: 09 310 26093
Jarkko Nyman, projektipäällikkö, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 09 310 37094