Asemakaava ja asemakaavan muutos, Hernesaari, nro 12864

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 6. kaupunginosan (Eira) vesialueen, 20. kaupunginosan (Länsisatama, Hernesaari, Jätkäsaari) osien kortteleista 20243, 20854, 20855, 20862, 20864, 20868, kortteleiden 20856, 20857, 20863, 20866 ja 20867, katu-, puisto-, satama-, venesatama-, erityis- ja vesialueiden asemakaavan sekä 6. kaupunginosan (Eira) katu-, venesatama-, puisto- ja vesialueiden, 20. kaupunginosan (Länsisatama, Hernesaari) osan korttelin 20176 tontista 19, kortteleiden 20181, 20235–20237, 20240–20243, katu-, satama-, rautatie-, puisto- ja vesialueiden asemakaavan muutoksen 4.6.2024 päivätyn ja 27.5.2025 muutetun piirustuksen numero 12864 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Kaavamuutoksella muodostuu uudet korttelit 20850–20871.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Hernesaarta, Eiran eteläosaa ja vesialuetta. Asemakaavoitusta ohjaa alueella voimassa oleva Hernesaaren osayleiskaava (tullut voimaan 18.4.2019).

Tavoitteena on mahdollistaa asumisen, työpaikkojen, satama- ja puistoalueiden sijoittaminen alueelle. Aluetta suunnitellaan noin 7 100 asukkaalle ja 3 000 työpaikalle. Alueen monipuoliset palvelut hajautetaan elävöittämään korttelialueita siten, että matkailu- ja vapaa-ajan palvelut tukeutuvat ranta-alueisiin.

Asemakaava mahdollistaa Hernesaaren itärantaan Merisataman jatkeeksi rantapuistoa, jossa on uimaranta, lähiliikuntapalveluita ja vesiurheilukeskus. Cafe Birgitan ja Löylyn yhteyteen on asemakaavassa esitetty vierasvenesatamaa. Risteilysatama tukee alueen kehittymistä vetovoimaiseksi merellisten matkailu- ja vapaa-ajanpalveluiden keskittymäksi. Venesataman yhteyteen suunnitellaan veneiden huoltoon ja säilytykseen liittyvien toimintojen lisäksi lumen vastaanottoaluetta.

Aluetta suunnitellaan autoriippumattomana ja siten vähäautoisena tiiviin kaupunkirakenteen alueena, jossa liikenne tukeutuu pääosin kävelyyn, pyöräilyyn ja raidejoukkoliikenteeseen. Alueen autopaikkojen enimmäismäärää rajataan. Alueella tuetaan toimintatapojen muutoksia ilmastomuutoksen torjumiseksi.

Uutta asuntokerrosalaa on 292 000 k-m2 ja työpaikka- ja palvelukerrosalaa on 181 900 k-m2 sisältäen nykyisten rakennusten käyttötarkoitusmuutokset 43 470 k-m2. Yhteensä alueen kerrosala on 474 500 k-m2, josta AK- ja ALP-korttelialueiden osuus on 307 500 k-m2 ja muiden korttelialueiden sekä alueiden rakennusalojen yhteenlaskettu osuus 167 000 k-m2. Alueen kaupallisten palveluiden osuus on noin 26 000 k-m2. Tonttien keskimääräinen tehokkuusluku on et=3,0 ja aluetehokkuus ea=1,0.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7653), jonka mukaan alueella liikkuminen perustuu pääosin turvallisiin kävely- ja pyöräily-yhteyksiin, raideliikenteeseen. Alueella on asuin- ja toimitilarakentamiselle autopaikkojen enimmäisrajoitus. Asemaavan mitoituksena AK-, ALP- ja LPA-1-korttelialueilla on käytetty 1 900 autopaikan enimmäismäärää. Pysäköintipaikat sijoittuvat alueelle markkinaehtoisesti pääosin keskitettyihin maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin. Asukaspysäköinnin ajoneuvoliikenteen yhteydet perustuvat AK- ja ALP-korttelialueilla kansipysäköinnin välisiin maanalaisiin ajoyhteyksiin, jolloin alueen pihakadut ja aukiot voidaan suunnitella turvallisiksi ja viihtyisiksi. Raskas liikenne ohjataan alueen länsireunaan Munkkisaarenlaiturille.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että teollisuus- ja varastotoiminnan osittain poistuttua alueelta kantakaupungin asumisen, työpaikkojen, palveluiden sekä liikunta- ja virkistysmahdollisuuksien tarjonta monipuolistuu.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Kaavaratkaisu on oikeusvaikutteisen Hernesaaren osayleiskaavan (tullut voimaan 18.4.2019) ja Helsingin yleiskaavan 2016 (tullut voimaan 5.12.2018) mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti 16.4.2019 hyväksyä markkinaehtoisen pysäköinnin kokeilun periaatteet ohjeellisena noudatettavaksi Nihdin, Hernesaaren ja Hakaniemenrannan asemakaava-alueiden tai niiden osa-alueiden asuntorakentamisessa.

Esittelijä toteaa, että Hernesaareen on laadittu kunnianhimoinen kaava, jolla pyritään korkealaatuiseen kaupunkikuvaan. Kuten vuoden 2024 AM-ohjelmassa on huomioitu, "[s]uurimmat kaavalliset potentiaalit ARA-rakentamiseen sijaitsevat merkittävillä aluerakentamiskohteilla, kuten Koivusaaressa ja Hernesaaressa sekä Malminkentällä. ARA-tuotannon kokonaisosuuden säilyttäminen noin 20 prosentissa uudistuotannosta vaatii näillä alueilla pääsyä 30 %:n ARA-vuokratuotannon osuuksiin. Tätä tavoitetta haastaa rakentamisen korkea hinta näillä alueilla, ja sitä kautta hankkeiden mahdollisuudet päästä ARA-tuotannolta vaadittavaan kustannustasoon. Uusilla alueilla on myös huomioitava alueen muun rakentumisen aikataulu, jotta alue lähtee rakentumaan kokonaisuutena tasapainoisesti."

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Hernesaari on ollut vuosikymmeniä telakka- ja satamakäytössä. Viime vuosina alueelle on ohjattu matkailu- ja vapaa-ajan palveluita risteilymatkailun kehittämiseksi, käynnistetty aluerakentaminen alueen rakennusten purkamisella ja toteutettu väliaikainen raitiotieyhteyden kääntöpaikka. Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1961–2001.

Helsingin kaupunki omistaa kaava-alueen. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa 225 miljoonaa euroa ja kaupunki saa tonttituloja 520 miljoonaa euroa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §) 12.8.–10.9.2024

Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 4.6.2024 ja lautakunta päätti 11.6.2024 asettaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville.

Kaavaehdotuksesta tehtiin yhdeksän muistutusta. Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui yksi kirje.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat maakunta- ja osayleiskaavaan, rakentamisen määrään, kaupunkikuvaan ja viihtyisyyteen, toimintoihin, Munkkisaaren yritystalon toimintaedellytyksiin, liikenneselvitykseen, liikenteen sujuvuuteen, seurantaan ja kapasiteetin kasvattamiseen, lumenkuljetus-, huolto- ja asiointiliikenteeseen, autonomistukseen, pysäköintilaitoksiin, venesatamiin ja vesiliikenneturvallisuuteen, veneiden talvisäilytykseen, meritäyttöihin, luontoarvoihin, tuulisuuteen, ilmanlaatuun, meluvaikutuksiin, vuorovaikutukseen, kaava-aineiston nähtävilläoloon, luotettavuuteen, riittävyyteen ja saavutettavuuteen, kaavan vaihtoehtoihin ja arviointiin.

Kirjeessä esitetyt huomautukset kohdistuivat Cafe Birgitan toimintaedellytyksiin.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat rakentamisen määrään, pysäköintiin, pelastukseen, turvallisuuteen, terveellisyyteen, puistoalueeseen, melu- ja ilmastovaikutuksiin, toteutukseen, kunnallistekniikkaan, satama-alueen laajuuteen ja YO-korttelialueeseen.

Lausunnot saatiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), Museovirastolta, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (TUKES), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Helen Sähköverkko Oy:ltä, Helsingin Satama Oy:ltä, kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta (päivätty 19.12.2024, vastaanotettu 28.4.2025), pelastuslaitokselta sekä Hernesaaren jätteen putkikeräys Oy:ltä.

Lisäksi Uudenmaan liitto ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRA 32 §) 17.2.–18.3.2025

Asemakaavoituspalvelu muutti kaavaehdotusta muistutusten, lausuntojen ja jatkosuunnittelun johdosta, joten kaavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville.

Kaavaehdotuksesta tehtiin seitsemän muistutusta, joista yksi oli adressi (allekirjoittajia yhteensä 12). Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat liikenteeseen, kaavaratkaisuun, selvityksiin ja vaikutuksiin, asemakaavan sisältövaatimuksiin, jatkosuunnitteluun, lähialueiden liikennejärjestelyihin, kaava-aineistoon, nimiöön, lumenvastaanottoon, KL-1-korttelialueeseen, vesiurheilukeskukseen, virkistysalueisiin, luontoon, valaistukseen sekä Munkkisaaren yritystalon ja päivittäistavarakaupan toimintaedellytyksiin.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat meluun, ilmastokestävyyteen, yhdyskuntatekniseen huoltoon, suojeluun, liikenteeseen, pelastukseen ja YO-korttelialueeseen.

Lausunnot saatiin Helsingin Satama Oy:ltä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Museovirastolta, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (TUKES), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta, kaupunginmuseolta, pelastuslaitokselta sekä Hernesaaren jätteen putkikeräys Oy:ltä.

Lisäksi Helen Sähköverkko Oy ilmoitti, ettei sillä ole lausuttavaa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, kirjeistä ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Cafe Birgitan kiinteistön omistajaa on kuultu erikseen keskustelutilaisuudessa 24.2.2025.

Asemakaavaselostuksen ”Vaikutukset ja tehtyjen selvitysten yhteenveto” -luvussa ja alaluvussa ”Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset” esitettyjä kaupungille aiheutuvia alueen rakentamisesta johtuvia kustannuksia on korjattu 1.9.2025 seuraavasti:

Lisäksi eteläisen venesataman kustannuksia koskevan kappaleen tekstiä on tarkennettu ja lisätty kuvaus koskien esirakentamista ja rantarakenteita. Esirakentamisen osalta korjaukset ovat seurausta selvityksissä olleiden kaavataloudellisten kustannusarvioiden kohdentamisesta. Rantarakenteiden osalta kustannusarviota on tarkennettu eteläisen venesataman viitesuunnitelman perusteella.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Jatkotoimenpiteet

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on pyydetty lähettämään tieto.