Hankesuunnitelma, laituritason peruskorjaus, Kontulan metroasema, Liikenneliikelaitos HKL

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Kontulan metroaseman laiturintason peruskorjaamisella parannetaan matkustajaviihtyisyyttä ja turvallisuutta. Metroaseman toimivuuden ja viihtyisyyden ylläpitäminen ja kohentaminen ovat tärkeitä osatekijöitä koko Kontulan alueen kehittämisessä.

Hankkeen strategiasidonnaisuus

Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 todetaan, että Helsingin kaupunkikehitys perustuu mm. ensisijaisesti joukkoliikenteeseen nojautuvaan liikennejärjestelmään. Strategiassa on tavoite vähentää liikenteen päästöjä mm. varmistamalla joukkoliikenteen ja muiden kestävämpien liikennemuotojen houkuttelevuus.

Kaupunkistrategian mukaan koko kaupungin alueella panostetaan juna- ja metroasemien sekä niiden lähiympäristöjen laadun ja viihtyisyyden parantamiseen. Lisäksi strategiakaudella jatketaan työtä Malminkartanon, Kannelmäen, Malmin, Mellunkylän ja Meri-Rastilan kaupunkiuudistusalueiden kehittämiseksi. Kontula sijaitsee kaupunkistrategiassa kaupunkiuudistusalueeksi nimetyllä Mellunkylän alueella.

Päätösehdotus tukee näitä kaupunkistrategian tavoitteita ja on näin
strategian mukainen.

Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet

Kontulan metroasema otettiin käyttöön vuonna 1986. Asema toimi metrolinjan itäisenä pääteasemana vuoteen 1989 saakka, jolloin Mellunmäen metroasema avattiin. Asemalla on kolme sisäänkäyntiä: itäpäässä, laituritason keskivaiheilla ja länsipäässä. Asemalle on tehty keskimmäisen sisäänkäynnin perusparannus 2002 ja itäisen sisäänkäynnin perusparannus 2008.

Vuonna 2022 arkipäivien keskimääräinen matkustajamäärä asemalla oli 16.300 henkilöä ja tulevaisuudessa matkustajamäärien ennustetaan lisääntyvän alueen kehittämisen myötä. Kontulan aluetta on tarkoitus kehittää nykyistä tiiviimmäksi kaupunginosakeskukseksi. Peruskorjauksen hankesuunnitelman valmistelussa on otettu huomioon kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä pelastuslaitoksen näkemykset. Suunnitellut muutostyöt ovat voimassa olevan asemakaavan mukaisia.

Hankkeessa on vuosien 2024–2025 aikana uudistettu ja peruskorjattu osin alkuperäisessä asussaan olleet metroaseman laiturialueet ja läntinen sisäänkäynti.

Hankkeen toteuttaminen

Hanke on toteutettu vuosien 2024–2025 aikana niin, että laiturialueen töistä pyrittiin matkustajahaittojen minimoimiseksi toteuttamaan mahdollisimman suuri osa kesän 2024 liikennekatkon aikana.

Hankkeessa on uusittu laiturialueen pintamateriaalit ja alakatto sekä korjattu betonirakenteet ja kalusteet. Aseman talo- ja sähkötekniikka on uusittu. Lisäksi on toteutettu ratkaisuja laiturialueen lintuongelman vähentämiseksi.

Läntinen sisäänkäynti on uusittu kokonaisuudessaan purkamalla alkuperäinen sisäänkäynti ja rakentamalla uusi. Itäisen sisäänkäynnin julkisivun betonipinnat on korjattu ja pintakäsitelty, jalkasäleiköt sekä sisääntulokatoksen valaistus, alakatto ja laatoitus on uusittu. Keskimmäisen sisäänkäynnin käsijohteiden puuosat on uusittu ja valaisimet kunnostettu. Lisäksi on toteutettu näkövammaisten opastus.

Läntisen sisäänkäynnin uudelleenrakentamisen yhteydessä uusittiin sisäänkäynnin hissit.

Metroaseman liukuportaat on uusittu omana erillisenä hankkeenaan samanaikaisesti laituritason perusparannushankkeen kanssa. Asemalla olleiden graffititaideteosten uudelleensijoitus lippuhalliin toteutettiin liukuporrashankkeen yhteydessä.

Muutokset hankesuunnitelmaan

Hankkeen laajuus ei ole muuttunut alkuperäisestä.

Hankkeen kustannusarvio on osoittautunut hankkeen edetessä riittämättömäksi ja nyt käsiteltävänä oleva korotustarve johtuu useista osatekijöistä. Alkuperäiseen kustannusarvioon sisältyneen riskivarauksen arvioitiin vielä keväällä 2025 riittävän hankkeen läpivientiin, mutta sittemmin tilanne on tarkentunut.

Hankesuunnitteluvaiheessa tehdyt arviot eri toimenpiteiden kustannustasosta ovat osoittautuneet alimitoitetuiksi ja hankesuunnittelussa käytetyt lähtötiedot epätarkoiksi.

Lähtötietojen epätäsmällisyys aiheutti osaltaan toteutussuunnittelun kustannusten nousua ja merkittävää tarvetta toteutuksen aikaisille suunnitelma- ja työmuutoksille. Erityisesti sähkösuunnittelussa ja -urakassa on jouduttu tilaamaan lukuisia lisä- ja muutostöitä. Osassa komponenttitoimituksia on ollut viiveitä, jolloin työvaiheita ei ole pystytty toteuttamaan suunnitellussa aikataulussa.

Kaikkien kesän 2024 liikennekatkolle aikataulutettujen työvaiheiden läpivienti johti lisäkustannuksiin, koska osa töistä siirtyi myöhemmin yötyönä toteutettavaksi. Näiden lisäkustannusten tasosta käydään edelleen neuvotteluja ja nyt esitettävä korotustarve perustuu arvioituun tarpeeseen tältä osin.

Edellä mainittujen lisäsuunnittelutarpeiden takia projektin kesto on pidentynyt alkuperäisestä, joka on nostanut hankkeeseen sitoutuvien projektinjohtoresurssien määrää sekä työmaan yleiskustannuksia.

Uusi kustannusarvio ja kustannusten ylitys

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään 7.600.000 euroa (alv 0 %) elokuun 2025 kustannustasossa.

Hankkeen kustannustason (esityksen mukaisesti elokuu 2025) seurannassa käytetään rakennuskustannusindeksiä (2021=100, 8/2025 pisteluku 111,6).

Hankkeen enimmäishintaa esitetään korotettavaksi 600.000 eurolla, jotta edellä mainitut kustannuksia kasvattaneet tekijät tulevat huomioiduiksi ja hanke saatettua loppuun.

Hankesuunnitelman enimmäishinnan korotus jakautuu seuraavasti

Hankkeeseen on käytetty elokuuhun 2025 mennessä 5.737.705,00 euroa.

Vuoden 2025 aikana hankkeen kustannukset tulevat olemaan noin 3.915.000 euroa. Hanke on mahdollista toteuttaa HKL:n vuoden 2025 tulosbudjetin puitteissa.

Hankkeen käyttötalousvaikutukset

Hanke aiheuttaa 30 vuoden poistoajalla tasapoistoina noin 253.300 euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin.

Hankkeen on arvioitu tuovan säästöjä kunnossapitokustannuksissa 30 vuoden aikana 28.000 euroa vuodessa.

HSL:n perussopimuksen perusteella 50 % investoinnin poistoista (126.700 euroa/vuosi) ja 50 % laskennallisista korkomenoista (30 vuoden aikana yhteensä 3.615.900 euroa, laskentakorko 5 %) voidaan laskuttaa HSL:ltä. HKL palauttaa HSL:ltä laskuttamansa 50 % laskennallisen korkomenon kaupungille.

Loppuosa poistoista (126.700 euroa vuodessa) ja investoinnin rahoittamisesta aiheutuvat todelliset 3.615.900 euron korkokulut laina-aikana (korkokanta 4 % ja laina-aika 25 vuotta) jäävät kaupungin infratukena maksettavaksi. Hankkeen vaikutus HKL:lle maksettavaan kaupungin tukeen on keskimäärin 83.000 euroa vuodessa.

Lisäksi osa HSL:ltä laskutettavasta 50 % poisto-osuudesta ja 50 % laskennallisesta korosta kiertyy vuosittain käytön mukaisesti kaupungin maksettavaksi HSL:n maksuosuuden kautta; noin 50 % poisto-osuudesta ja laskennallisesta korosta katetaan lipputuloilla ja loppuosa kohdistuu kuntaosuuteen. Hankkeen HKL:n osuuden kokonaisvaikutus Helsingin kaupungin käyttötalouteen arvioidaan olevan keskimäärin 275.300 euroa vuodessa (HSL:n maksuosuus ja HKL:n saama kaupungin tuki yhteensä).

Toimivalta

Hallintosäännön 11 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan liikelaitoksen johtokunta päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa muun kuin tilahanketta koskevan suunnitelman ja piirustuksen hyväksymisestä.

Kaupunginhallituksen vahvistamien hyväksymisrajojen mukaan HKL:n johtokunta päättää alle 5 milj. euron hankkeista.

Hankkeen arvonlisäverottoman yhteenlasketun kokonaishinnan ollessa 7.600.000 euroa, HKL:n johtokunta voi esittää kaupunginhallitukselle hankkeen hyväksymistä.

Kaupunginhallitus 20.11.2023 § 692

11.10.2023 Ehdotuksen mukaan

Päätös tullut nähtäväksi 24.10.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §