Hankinta, asumispalvelu erityistilanteessa, Validia Oy, Lintukorven Validia-talo

HEL 2024-000677
Talousasiat, verotus ja omaisuuden hallinta
Asialla on uudempia käsittelyjä
Päättäjän muut päätökset
§ 4

Asumispalvelun suorahankinta erityistilanteessa, Validia Oy, Lintukorven Validia-talo

Vammaispalvelujen johtaja

Päätös

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan vammaispalvelujen johtaja päätti hankintalain 110 §:n perusteella hankkia ympärivuorokautisen asumispalvelun suorahankintana yksittäisessä tapauksessa Validia Oy:n Lintukorven Validia-talo yksiköstä ajalle 1.12.2023 – 31.12.2024, kunnes uudestaan kilpailutettu vammaisten asumisen puitesopimus tulee voimaan.

Hankinnan hankintalain mukaisesti laskettu arvonlisäveroton ennakoitu kokonaisarvo on 223 200 euroa. Helsingin kaupunki (jatkossa tilaaja) ei sitoudu tiettyyn vähimmäismäärään vaan hankkii palvelua tarpeensa mukaisesti.

Päätöksen perustelut

Hankintalain (1397/2016) 110 §:n mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan yksittäisessä sosiaali- ja terveyspalveluhankinnassa, jos tarjouskilpailun järjestäminen tai palvelun tarjoajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi.

Hankinnan kohteena on ympärivuorokautinen asumispalvelu vammaiselle asiakkaalle. Kyseessä on tilaajan lakisääteisen järjestämisvastuun piiriin kuuluva sosiaalipalvelu. Asiakkaan palvelutarve on todettu vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987, vammaispalvelulaki) 3 a §:n ja sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 §:ään ja perustuvassa palvelutarpeen arviossa ja/tai palvelusuunnitelmassa. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000, asiakaslaki) 8 §:n mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Sosiaalihuoltolain 4 §:n mukaan asiakkaan etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimintatavat ja ratkaisut parhaiten turvaavat mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan.

Asiakaskohtaisen suorahankinnan perusteena on asiakkaan palvelutarpeeseen vastaamisen ja moninaisen tuen tarpeen edellyttämä erityinen ja harvinainen palvelukokonaisuus.

Asiakkaan sosiaalihuollon palvelutarpeeseen vastaaminen ei ole mahdollista tilaajan oman tuotannon tai kilpailutukseen perustuvan sopimuksen perusteella. Valittavalla palveluntuottajalla on asiakkaan hoidon ja hoivan tarpeen edellyttämä erityisosaaminen ja muut asiakkaan edun mukaisen palvelun toteutuksen edellytykset. Suorahankinnan tekeminen on perusteltua hankintalain 110 §:n tarkoittamalla tavalla.

Suorahankinnan tarkemmat perustelut henkilötietoineen on yksilöity liitteessä 1 Asiakaskohtaiset tarkemmat perustelut. Liite 1 on salassa pidettävä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan perusteella.

Vammaispalvelujen johtajan oikeus toteuttaa hankinta perustuu sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan päätökseen hankintavaltuuksista sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla 12.12.2023 § 260.

Hankintasopimus syntyy vasta kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella.

Lisätietojen antaja

Minna Eronen, ostopalvelupäällikkö, puhelin: 09 310 24859

minna.eronen@hel.fi

Päättäjä

Jonna Weckström
vs. vammaispalvelujen johtaja
Lataa tulostusversio (pdf)

Liitteet (pdf)

1. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 28 k

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.