Poikkeaminen, Suurmetsä, Kassaratie, Elisa Oyj

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 41. kaupunginosassa (Suurmetsä) sijaitsevaa noin 70 m²:n suuruista vuokra-aluetta kiinteistöstä 91-41-9903-61 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 6181 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

2 910 euroa

Hakija

Elisa Oyj

Rakennuspaikka

41. kaupunginosan (Suurmetsä) sijaitseva noin 70 m²:n suuruista vuokra-aluetta kiinteistöstä 91-41-9903-6.

Hakemus

Hakija hakee lupaa 10 k-m² suuruisen teknisen laitesuojan ja 36 m korkean maston rakentamiseen puistoalueelle (P) poiketaan voimassa olevasta asemakaavasta nro 6181 siten, että alueella ei ole kaavassa osoitettu rakennusoikeutta eikä rakennusalaa.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että lähialueen asemakaavoissa ei ole sopivaa yhdyskuntateknisen huollon rakennusten aluetta (ET), johon tukiaseman voisi asemakaavan mukaisesti rakentaa. Uutta tukiasemaa kuitenkin alueelle tarvitaan matkaviestinpalveluiden parantamiseksi. Halutulla alueella puhelinliikenne toimii, mutta nykyajan vaatimusten mukaista internetin datanopeutta ei saavuteta. Lähin masto sijaitsee lounaan ja luoteen suunnassa n. 700 m:n päässä. Kaakossa sijaitsevaan mastoon on matkaa n. 1.2 km ja koillisessa olevaan mastoon n. 1.4 km. Etäisyydet ovat liian suuria, jotta näistä mastoista käsin olisi voitu parantaa palvelua halutulle alueelle.

Hakijan mukaan tukiaseman vaatima pinta-ala on pieni ja sen sijoitus on lähellä katua, joten vaikutus kaavan mukaiseen alueen käyttöön on vähäinen. Huoltopolun leveys on noin 3 metriä. Kulku tukiasemalle on Kassaratieltä, huoltopolkua pitkin, eikä uutta huoltotietä ole tarpeen rakentaa. Huoltokäyntejä on vuodessa keskimäärin n. 1–10 kpl.

Puiston isoja puita ei ole tarpeen kaataa, sillä puistossa on luonnollinen ns. ”tasku” tukiaseman sijoituspaikaksi.

Hakija on liittänyt hakemukseen 5.2.1999 annetussa ja 1.1.2000 voimaan astuneessa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen pykälässä 64 § määritellyt maston rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen liitettävät selvitykset. Laki sähköisen viestinnän palveluista varmistaa, että viestintäverkot ja - palvelut ovat teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia sekä hinnaltaan edullisia.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 47 §:n mukaan puistoalueelle tai muulle asemakaavassa osoitetulle virkistysalueelle saa rakentaa vain alueen tarkoitukseen soveltuvia vähäisiä rakennelmia, jollei asemakaavassa tai 46 §:ssä tarkoitetussa suunnitelmassa ole toisin osoitettu.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 6.4.1971 vahvistettu asemakaava nro 6181. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on puistoaluetta (P).

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Pylvään ja laitesuojan rakenteiden mallien, julkisivujen ja värien suunnittelua ohjaa Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston tyyppihyväksyntä ja oheistus (värit mm. Helsingin kaupunki rakennusvalvontavirasto, julkisivuväritysohje marraskuu 2015).

Matkaviestintukiasemien ja antennien säteilyturvallisuutta valvoo ja ohjeistaa Säteilyturvakeskus STUK.

Rakennuspaikka sijaitsee metsäisen puistoalueen pohjoisosassa, Kassaratien varressa. Lähialueen rakennuskanta muodostuu pientaloista, osana Suurmetsä-Puistolan pientaloalueetta. Metsäisen puistoalueen eteläosassa sijaitsee päiväkoti.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (5.9.2024). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 7 kpl. Muistuttajan mielestä sijaintipaikka puistossa ei sovi matkavietintukiaseman sijaintipaikaksi, ja esittävät useita vaihtoehtoisia paikkoja sijainnille. Muut muistutukset koskivat mm. tukiaseman tuomaa esteettistä haittaa, tukiasemalle ei ole tarvetta, tukiasemasta johtuu terveyshaittoja, tukiasema rakennetaan liian lähelle asuinrakennuksia, tukimasto aiheuttaa meluhaittaa, tukiasema laskee kiinteistöjen hintaa, tukiasema kerää jäätä, tukiasemia ei rakenneta muualla Suomessa linkkimastoja keskelle asuinaluetta sekä valokuituverkkoa.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija on myös täydentänyt hakemusta liitteillä (päätöksen liite 4 Muu täydentävä aineisto). Hakija viittaa lisäksi poikkeamishakemuksen liitteenä ja nähtävillä olleeseen MRL 132-1999 ja MRA64§ mukaiseen selvitykseen.

MUISTUTTAJIEN VAIHTOEHTOISET SIJAINTIPAIKAT TUKIASEMALLE

Hakija ilmoittaa vastineessaan, että muistutuksissa esittämistä vaihtoehtoisista tukiaseman sijoituspaikoista ei pystytä halutulle alueelle palvelua tuottamaan tai niille ei voida rakentaa tukiasemaa.

Hakija toteaa lisäksi, että MRL 64 §: laissa ei edellytetä vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen selvittämistä poikkeamislupavaiheessa vastineessa naapureille.

Hakija toteaa, että alueelta on tutkittu ennen luvanhaun aloittamista neljä eri paikkaa (laadittu myös tarkemmat suunnitelmat). Muut paikat eivät kuitenkaan olleet teknisesti rakennettavissa.

Tukiasemapaikan valintaan vaikuttaa keskeisesti radioverkon vaatimukset, tekninen rakennettavuus sekä maanvuokrauspäätös.

Hakija viittaa poikkeamishakemuksen liitteenä ja nähtävillä olleeseen MRL 132-1999 ja MRA64§ mukaiseen selvitykseen vastatessaan muistutuksiin.

TUKIASEMAN TUO ESTEETTISEN HAITAN

Hakija toteaa, että

Hakija toteaa, että Elisan yleisin asuinalueelle toteutettava masto on korkeudeltaan 36 metriä- Elisa haluaa turvata alueen mobiilikuuluvuuden ja tarjota uudenlaisia palveluita.

Hakija on liittänyt vastineeseen havainnekuvat, jotka on päivätty 11.11.2024. (Hakija on liittänyt vastineeseen havainnekuvat tulevan tukiaseman asettumisesta maastoon, päätöksen liite 4. Muu täydentävä aineisto).

MATKAVIESTITUKIASEMALLE EI OLE TARVETTA.

Matkaviestitukiasemien tarvetta säätelee Laki sähköisen viestinnän palveluista. Lain tavoitteena on edistää sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluja on kohtuullisin ehdoin jokaisen saatavilla koko maassa. Lain tavoitteena on lisäksi turvata radiotaajuuksien tehokas ja häiriötön käyttö sekä edistää kilpailua ja varmistaa, että viestintäverkot ja -palvelut ovat teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia sekä hinnaltaan edullisia. Lain tavoitteena on myös turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutuminen.

Hakija katsoo, että uuden tukiaseman rakentaminen tässä suhteessa on perusteltua. Masto tulee palvelemaan myös muita teleoperaattoreita, jolloin masto täyttää lain edellyttämän velvollisuuden vuokrata antennipaikka (käyttöoikeuden luovutukseen liittyvät velvollisuudet).

Hakijan mukaan hankkeeseen on ryhdytty nimenomaan sen takia, että matkaviestinpalveluja saadaan lähialueella parannettua ja myös varmistettua hyvä palvelutaso matkaviestinpalveluiden käytön jatkuvasti kasvaessa. Uuden tukiaseman rakentaminen on kallis investointi teleoperaattorille eikä siihen ryhdytä ilman todellista tarvetta. Hanke palvelee nimenomaisesti Heikinlaakson asukkaita, kuuluvuuden, laadun ja kapasiteetin huomioiden. Tukiaseman tarpeellisuuteen vaikuttaa vain yhtenä tekijänä kuuluvuus. Laatu, kapasiteetti ja verkon saumaton toiminta sekä nähtävissä oleva liikenteen käyttömäärän kasvu ovat oleelliset tekijät arvioitaessa tukiaseman tarpeellisuutta. Lisäksi hanke tuo kestävän kehityksen alustan tulevien sukupolvien matkaviestinteknologioille.

TUKIASEMASTA JOHTUVAT MAHDOLLISET TERVEYSHAITAT

Hakija toteaa, että mastossa olevista antenneista lähtevä säteily jakaantuu hyvin tasaisesti ympäristöönsä. Antennin säteilykeila on pystysuunnassa kapea, mutta vaakasuunnassa leveä. Puhelimen lähetysteho määräytyy tukiasemayhteyden laadun mukaan; mitä lähempänä tukiasema on, sitä pienempää tehoa puhelin joutuu käyttämään. Puhelin siis säätää tehon aina mahdollisimman pieneksi siten, että yhteys tukiasemaan kuitenkin säilyy. Huonossa kentässä, esimerkiksi kellarissa tai tukiaseman ollessa kaukana, teho on lähempänä maksimia.

Teleoperaattorit noudattavat tukiasemarakentamisessaan maamme lakeja ja muita määräyksiä, jotka koskevat tätä toimintaa. Niihin kuuluu myös tukiasemien sähkömagneettista säteilyä säätelevät määräykset ja lait. Niiden valvontaa hoitaa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluva asiantuntijaviranomainen Säteilyturvakeskus, STUK. Teleoperaattoreiden verkkosuunnittelijat ovat saaneet selkeän ohjeistuksen antennien asennusta, tukiasemapaikan valintaa, käytettyjä tehoja, antennivahvistuksia ja muita tähän vaikuttavia tekijöitä koskien. Teleoperaattoreiden asennushenkilöstö on koulutettu tekemään asennukset niin, että tukiasemien antenneja ei asenneta tavalla, joka voisi aiheuttaa vaaratekijän työntekijöille itselleen tai tukiaseman lähistöllä asuville ihmisille. Käytettävistä tehoista johtuen alue, jolla säädösten mukaiset raja-arvot ylittyvät, on maston välittömässä läheisyydessä. Ylhäälle mastoon asennuksesta johtuen jokapäiväisessä elämässä ei ole mahdollista, että lähistön asukkaat joutuisivat tälle varoalueelle

Hakija toteaa yhteenvetona, että matkaviestintukiasemat antenneineen eivät ole määräysten mukaisesti toteutettuina vaaraksi ihmisille. Suunniteltu tukiasema ei missään suhteessa olennaisesti poikkea muista hakijan käyttämistä tukiasemista.

MASTO RAKENNETAAN LIIAN LÄHELLE ASUINRAKENNUKSIA

Hakijan mukaan uusien tukiasemapaikkojen sijoitus pyritään valitsemaan niin, että ne antavat parhaan alueellisen kuuluvuuden. On tavallista, että matkaviestintukiasemia rakennetaan asutuksien keskelle osaksi muuta infrastruktuuria; palvelua tehdään sinne, missä asiakkaatkin ovat. Tukiasemien signaali vaimenee nopeasti etäisyyden kasvaessa, joten tukiasemat rakennetaan lähelle asiakkaita. Tässä tapauksessa lähimpään asunrakennukseen on matkaa noin 23 metriä. Etäisyydet ovat tyypillisiä, mitä ne mastotukiasemissa keskimäärin ovat.

MASTO JA SÄHKÖLAITTEISTO AIHEUTTAA MELUA

Hakija toteaa, että ääni vaimenee voimakkaasti ilmassa laitesuojan ja maston jälkeen. Äänitasoon vaikuttaa moni asia ja tässä tapauksessa laitesuoja on sijoitettu paikalleen Kassaratien toiselle puolelle, joten ääni ei suuntaudu suoraan lähikiinteistön suuntaan. Äänitason suhteen ei hakijan mukaan ole ollut aikaisemmin ongelmia, joten asiaan ei ole ollut aikaisemmissa kohteissa tarpeen kiinnittää erityistä huomiota. Hakijan mukaan maston ja laitesuojan tuottama äänimäärä on vähäistä. Mikäli laitesuojan ääniongelmaa esiintyy, hakija korjaa asian vaihtamalla laitesuojan puhaltimien äänenvaimentimen tehokkaampaan.

Hakija toteaa, että masto voi teoriassa tuottaa ääntä kovan tuulen tai myrskyn aikana, samoin ääntä tuottavat muutkin yhdyskuntarakenteet mm. puut ja esimerkiksi peltikatto. Kovan tuulen tai myrskyn aikaan ihmiset oleskelevat pääsääntöisesti sisätiloissa ja etäisyyden johdosta äänen kantautuminen on epätodennäköistä. Äänimäärää ei voi missään oloissa esimerkiksi verrata tuulivoimalan tuottamaan äänitasoon.

MASTO VAIKUTTAA LÄHELLÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN HINTAAN LASKEVASTI.

Hakijan näkemyksen mukaan lähialueella oleville asukkaille matkaviestinverkon palvelujen toimivuus on tärkeää. Tukiasemat ovat välttämätön osa yhdyskunnan infrastruktuuria ja sen teknistä toimivuutta. Suunnitteilla oleva masto parantaisi alueen infrastruktuuria tarjoamalla parhaat mahdolliset yhteydet teleoperaattoreiden asiakkaille, jotka alueella asuvat, liikkuvat tai työskentelevät. Näin ollen paremmat tietoliikenneyhteydet palvelisivat yhteiskunnallista kehitystä ja toimivuutta tällä alueella.

Matkaviestinpalvelujen luotettava kuuluvuus ja kapasiteetti ovat useille käyttäjille jopa turvallisuuskysymys. Hakijan näkemyksen mukaan tontit ja kiinteistöt hyötyvät positiivisesti siitä, että lähialueella matkaviestinverkon palvelut toimivat.

METALLINEN MASTO KERÄÄ TALVISIN JÄÄTÄ.

Mastot suunnitellaan Eurokoodi-normiston mukaan. Normisto huomioi maston lujuustekniset näkökohdat sekä mahdollisen jäävaaran. Maston jäävaara-alue määritetään standardien ISO 12494 ja SFS-EN 1993-3-1 ja Suomen kansallisen liitteen mukaisesti. Tarkasteltavana oleva masto kuuluu jäävaaraluokkiin R0 - R3, jolloin maston sijoittelu jäävaaran puolesta on vapaa. Huomion arvoista on myös, että masto rakenteena kerää vähemmän jäätä ja lunta kuin puusto.

MUUALLA SUOMESSA EI RAKENNETA LINKKIMASTOJA KESKELLE ASUINALUETTA.

Palvelua tehdään sinne, missä asiakkaatkin ovat. Tukiasemien signaali vaimenee nopeasti etäisyyden kasvaessa, joten tukiasemat rakennetaan lähelle asiakkaita.

HEIKINLAAKSOSSA ON HERÄNNYT HUOMATTAVA KIINNOSTUS VALOKUITUVERKOSTOA KOHTAAN.

Kuitu on yksi osa tietoliikenneverkkoa, kuitenkin mobiiliverkko mahdollistaa ihmisten liikkuvuuden, jota kuituverkko ei tarjoa. Mobiilien tiedonsiirtojärjestelmien seuraava sukupolvi, 5G, on iso harppaus eteenpäin, että iso osa 5G:n mahdollistamista asioista ei ole vielä olemassa.

Hyvin toimivat yhteydet mahdollistavat asukkaille ja yrittäjille sujuvan etätyön, sekä verkon kautta saavutettavien palveluiden käytön. Tietoliikenneyhteyksien palvelutaso on olennainen osa kaupunkien kykyä kilpailla asukkaiden ja yrittäjien sijoittumisesta. Etätyön ja asumisen yhteensovittaminen tulee korostumaan yhteiskunnassa.

Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa alustavien suunnitelmien mukaisesti esitetylle sijainnille, koska se ylläpitää ja kehittää alueen matkaviestinpalveluja estämättä metsäisen puistoalueen virkistyskäyttöä.

Haettu poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, kun huomioidaan poikkeamisella sallittavan rakentamisen pienialaisuus ja vaikutukset sekä poikkeamiselle asetetut ehdot.

Telemastojen rakentaminen on välttämätöntä matkaviestinpalveluiden tuottamiseksi, ja ne lähtökohtaisesti poikkeavat aina muusta rakennetusta ympäristöstä. Tukiasemaverkon tihentäminen on välttämätöntä riittävien tietoliikenneyhteyksien tarjoamiseksi. Alustavissa suunnitelmissa esitetty ratkaisu on maisemallisesti ja teknisesti mahdollinen. Muistutuksissa esille tuotuja vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja on hakija tarkastellut ja päätynyt siihen, ettei niiltä pystytä halutulle alueelle palvelua tuottamaan tai niille ei voi rakentaa tukiasemaa mm. maanalaisten johtojen takia. Sijaintivaihtoehdot eivät ole toteutuskelpoisia, sillä ne eivät sijaitse tietoliikenneverkon kannalta optimaalisella paikalla peittoalueen näkökulmasta.

Telemastot erottuvat korkeutensa vuoksi ympäristöstään, eikä maisemaan täysin sulautuvaa mastoa ole mahdollista rakentaa. Rakennetyypin oikealla valinnalla ja oikealla sijoittelulla voidaan maisemallisia ja ympäristövaikutuksia vähentää. Suunnitellun tietoliikennemaston maisemavaikutuksia lieventää se, että masto ja laitetila sijaitsevat puustoisella alueella. Tukiasema ei sijaitse avoimella paikalla tai aivan metsäalueen reunassa.

Rakennuspaikka ei sijaitse sellaisella paikalla, jolla olisi erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja, kuten esimerkiksi erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeällä esiintymispaikalla. Telemaston rakentaminen tuo vain vähäisiä muutoksia eläinten kulkureitteihin, ympäröivään luontoon tai puustoon.

Hakija on toimittanut poikkeamishakemuksen liitteenä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA, 895/1999) 64 §:n mukaiset selvitykset lähimmistä olemassa olevista ja suunnitelluista mastoista sekä siitä, onko maston tarkoitusta palvelevia vapaita antennipaikkoja käytettävissä. Vaihtoehtoja ei ole löytynyt ja siksi poikkeamista asemakaavasta on ollut välttämätöntä hakea.

Päätöksessä on annettu ehtoja, joilla pyritään varmistamaan hankkeen sopeutuminen maisemaan ja muuhun ympäristöön. Asetetut ehdot varmistavat tukiaseman sopeutumisen maisemaan ja muuhun ympäristöön ja minimoivat rakentamisesta aiheutuvat haitat retkeily- ja ulkoilualueelle ja sen luonnolle.

Poikkeamisen erityinen syy on alueelle tarpeellisten tietoliikenneyhteyksien palvelutason turvaaminen ja parantaminen.

Hakija on toimittanut poikkeamishakemuksen liitteenä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA, 895/1999) 64 §:n mukaiset selvitykset lähimmistä olemassa olevista ja suunnitelluista mastoista sekä siitä, onko maston tarkoitusta palvelevia vapaita antennipaikkoja käytettävissä. Vaihtoehtoja ei ole löytynyt ja siksi poikkeamista asemakaavasta on ollut välttämätöntä hakea.

Päätöksessä on annettu ehtoja, joilla pyritään varmistamaan hankkeen sopeutuminen maisemaan ja muuhun ympäristöön. Asetetut ehdot varmistavat tukiaseman sopeutumisen maisemaan ja muuhun ympäristöön ja minimoivat rakentamisesta aiheutuvat haitat retkeily- ja ulkoilualueelle ja sen luonnolle.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 47, 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.