Asemakaavan muutos, Etu-Töölö, 91-13-411-2, Hietaniemenkatu 2, Laulu-Miesten Kiinteistö Oy

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päättää

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Osoitteessa Hietaniemenkatu 2 sijaitseva Laulu-Miesten talo juhlatiloineen on ikoninen osa Etu-Töölön ja Kampin kaupunkikuvaa ja paikallishistoriaa sekä arvokas esimerkki sotien jälkeisen jälleenrakennuskauden toimistotaloarkkitehtuurista. Kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas liike- ja toimistorakennus on kuitenkin korjauksen tarpeessa, ja sen 2.–7. kerroksessa sijaitsevat toimistotilat vajaakäytöllä.

Historiallisen rakennuksen korjauksen mahdollistamiseksi kiinteistön omistaja on hakenut asemakaavan muutosta, joka sallisi vajaakäyttöisten toimistotilojen muuttamisen asunnoiksi. Asemakaavan muutoksen tarkoitus on mahdollistaa kiinteistön omistajan suunnitteleman muutos- ja korjaustyön toteuttaminen kestävällä tavalla siten, että rakennuksen arvokkaat piirteet sekä rakennuksessa sijaitsevat, lähialueen palvelurakenteelle keskeiset liiketilat säilyvät. Asemakaavan muutos on kaupungin tavoitteiden mukaista muutettaessa vajaakäyttöistä toimitilaa keskustassa asumiseen ja monipuolisia toimintoja mahdollistavaan käyttöön. Tavoitteena on myös lisätä asuntotarjontaa keskustassa.

Kaavamuutoksen myötä tontin käyttötarkoitus muutetaan asuin-, liike-, toimisto- ja palvelurakennusten korttelialueeksi. Samalla rakennuksen julkisivut, vesikatto ja sen rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat sisätilat suojellaan. Kaavamuutos mahdollistaa noin 3 000 k-m² laajuisen rakennuksen toimistotilojen muuttamista asunnoiksi 1 700 k-m² laajuudessa. Rakennuksen maantaso- ja kellarikerrokset säilyvät liike- ja palvelutiloina.

Kaavamuutoksen vaikutukset ovat vähäisiä ja riippuvat toteutusvaiheessa asunnoksi muutettavien toimistotilojen laajuudesta. Kaava mahdollistaa laskennallisesti asukasmäärän lisäyksen 40 asukkaalla ja työpaikkamäärän vähenemisen 110 työpaikalla. Asuntomuutos vaikuttaa kuitenkin rakennuksen liiketilojen käyttömahdollisuuksiin, sillä uusi käyttötarkoitus asettaa nykyistä tiukempia meluntorjuntavaatimuksia. Siten rakennuksen juhla- ja liiketiloissa ei tulevaisuudessa lähtökohtaisesti enää ole mahdollista pitää nykyisenkaltaista yökerhoa.

Laulu-Miesten talon ulkoarkkitehtuuri ei uusia parvekkeita lukuun ottamatta tule muuttumaan. Asemakaavan suojelumääräykset turvaavat rakennuksen kaupunkikuvallisten, rakennustaiteellisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen sekä uusien parvekkeiden soveltumisen rakennuksen alkuperäiseen ilmeeseen.

Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteutumista mahdollistamalla uusien asuntojen rakentamisen keskeiselle sijainnille Helsingin keskustassa.

Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Suunnittelualue sijaitsee Etu-Töölön eteläosassa ja käsittää Hietaniemenkadun, Leppäsuonkadun ja Leppäsuonaukion väliin kiilautuvan, kolmionmuotoisen tontin. Suunnittelualuetta pohjoisessa ja idässä ympäröivät rakennukset kuuluvat Etu-Töölön kaupunginosan RKY-alueeseen ja edustavat yhdessä Hietaniemenkadulla tonttiin liittyvän talorivin kanssa Etu-Töölölle tyypillistä 1900-luvun alun jugend- ja uusklassista arkkitehtuuria. Leppäsuonkadun eteläpuolella tonttia ympäröi 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa rakentunut kortteli 13414.

Tontilla sijaitsee vuonna 1949 valmistunut Laulu-Miesten talo. Rakennuksella on seitsemän maanpäällistä kerrosta ja kaksi kellarikerrosta. Rakennuksen laajuus on 3398 br-m² ja 2858 k-m². Tontti on kokonaan rakennettu, eikä sillä ole piha-alueita.

Laulu-miesten talo rakennettiin aikoinaan Laulu-Miehet kuoron tarpeisiin, ja rakennuksen kellarikerroksissa sijaitsee vielä tänä päivänä kuoron kerhotiloja ja juhlasali. Alun perin Laulu-Miesten käytössä olleessa 1. kerroksessa on vuodesta 1986 toiminut useita eri ravintoloita. Rakennuksen 2.–7. kerrokseen rakennettiin alun perin toimistotilat kiinteistön muille omistajille sekä kolme asuinhuoneistoa kiinteistön huoltohenkilökuntaa varten. Toimistotilat ovat säilyneet alkuperäisessä käytössä, mutta kaksi asuinhuoneistoa on myöhemmin muutettu toimistokäyttöön.

Arkkitehti Pekka Saareman suunnittelema ja Laulu-Miesten Kiinteistö Oy:n rakennuttama toimistorakennus edustaa sotienjälkeisen ajan toimistotalorakentamista ja jälleenrakennuskauden funktionalismia. Rakennuksen ruskeat, terastirapatut ja ilmeeltään riisutut julkisivut ovat aikakaudelleen tyypilliset ja ovat pieniä muutoksia lukuun ottamatta säilyneet alkuperäisinä. Rakennuksen sisätiloista Laulu-Miesten kerhotilat ja juhlasali ovat pitkälti säilyneet alkuperäisinä, ja rakennuksen merkittävimmät rakennustaiteelliset arvot liittyvät kyseisiin tiloihin. Lisäksi rakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa siinä katkeamattomana jatkuneen kuorotoiminnan myötä.

Alueella on voimassa asemakaava 12874 (21.10.2025).

Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K-1), jolle saa sijoittaa myös palveluja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta tuotantoa. Majoitustoimintaa ei sallita. Tontille on osoitettu 2 860 k-m² rakennusoikeutta ja sillä sijaitseva Laulu-Miesten talo on suojeltu sr-2-merkinnällä.

Kiinteistö on yksityisessä maanomistuksessa, ja kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan hakemuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia.

Asemakaavan muutos nostaa tontin arvoa. Maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, viranomais- ja asiantuntijatahojen lausunnoista, kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat Laulu-Miesten talon suojeluarvoihin ja -tarpeeseen, tontin yhdyskuntateknisen huollon järjestämiseen sekä rakennuksen pelastus- ja paloturvallisuusratkaisuihin.

Kannanotot on huomioitu tarkistamalla kaavaratkaisuja ja täydentämällä valmisteluaineistoa yhteistyössä kaavamuutoksen hakijan ja viranomaisten kanssa. Kaavan suojelumääräykset on laadittu yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa ja kiinteistön paloturvallisuussuunnitelma yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Kiinteistöä velvoittavat huomautukset on annettu tiedoksi kaavamuutosta hakeneelle kiinteistön omistajalle. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 3 kpl.

Mielipiteissä huomautettiin kaavamuutoksen mahdollistaman muutos- ja korjaustyön haitoista alueen yrityksille ja rakennuksessa pesiville linnuille. Mielipiteissä ilmaistiin myös tukea kaupungin suunnitelmille mahdollistaa Laulu-Miesten talon toimistotilojen muuttaminen asuinkäyttöön. Kiinteistön omistaja ja kaavamuutoksen hakija jätti kirjallisen mielipiteen koskien kaupungin tavoitteita edellyttää toimitilan vähimmäismäärää asemakaavassa ja sen vaikutuksista muutos- ja korjaustyön taloudelliseen toteutettavuuteen.

Mielipiteet korjaus- ja muutostöiden vaikutuksista lintujen pesäpaikkoihin ja alueen yrityksiin on huomioitu muistuttamalla kiinteistön omistajaa velvollisuuksistaan rakennustyöhön ryhtyessä. Mielipide kaavassa edellytettävästä toimitilan vähimmäismäärästä on huomioitu neuvottelemalla kaavamuutoksen tavoitteista uudestaan hakijan kanssa, ja uudelleenarvioimalla rakennusoikeuden tarkoituksenmukainen käyttö. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (AKL/MRL 65 §) 26.5.2025–26.6.2025. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:ssä säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia.

Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui kirjeitä 1 kpl. Kirjeessä esitetyt huomautukset kohdistuivat lintujen pesäpaikkoihin rakennuksessa. Kirje on huomioitu muistuttamalla kiinteistön omistajaa velvollisuuksistaan korjaus- ja muutostyöhön ryhtyessä. Vastineet kirjeisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

Lausunnoissa muistutettiin kiinteistön tarpeesta varautua sekaviemäröintiin sekä arvokkaiden sisätilojen säilymisen turvaamisesta kaavamuutoksen mahdollistaman muutostyön yhteydessä. Muuten lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Lausuntojen huomautukset on huomioitu asemakaavatason suunnittelulle tarkoituksenmukaisella tarkkuudella. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä saapuneiden huomautusten johdosta. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Koska kyseessä ei ole hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin kohdissa 2–3 tarkoitettu muun kuin vaikutukseltaan merkittävän asemakaavan muutos tai hyväksyminen, asiasta päättää kaupunginvaltuusto.