Valtuustoaloite, pysyvää varjoa leikkipuistoihin

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Nina Miettinen ja 27 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan leikkipuistojen ja -paikkojen pysyvien varjopaikkojen lisäämistä kasvillisuuden, katosten ja muiden mahdollisten keinojen avulla. Aloitteessa esitetään, että kaupungin leikkipuistoihin ja -paikkoihin lisättäisiin pysyviä varjopaikkoja erityisesti niillä alueilla, joilla varjoa on tällä hetkellä erityisen vähän.

Leikkipuistojen ja -paikkojen ulkotilojen suunnittelu ja toteutus on kaupunkiympäristön toimialan vastuulla. Kaupungin tavoitteena on toteuttaa turvallisia, leikkiin ja liikkumaan innostavia sekä kaikkina vuodenaikoina toimivia leikin leikkipaikkoja ja leikkipuiston ulkotiloja, joissa on monipuolisia leikkivälineitä tarvittavine turva-alustoineen. Ulkotilojen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon mikroilmasto kaikkina vuodenaikoina, olemassa oleva kasvillisuus ja maaston muodot.

Kaupunkiympäristön toimiala varautuu ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ja yhtenä keinona on sekä säilyttää että lisätä varjostavaa kasvillisuutta tai rakenteita, kuten pergoloita ja katoksia. Hellejaksot toistuvat tulevaisuudessa useammin. Kaupunkiympäristön toimiala pyrkii hankkeissa ja rakentamisessa varautumaan hellejaksoihin säilyttämällä olemassa olevaa puustoa tai istuttamalla puita luonnollisiksi auringonsuojiksi. Katosten ja varjojen lisäämistä leikkialueille tutkitaan sekä peruskunnostusten että uusien leikkialueiden suunnittelun yhteydessä. Myös pergolat suojaavat auringolta, ja niiden yhteyteen on mahdollista istuttaa köynnöskasveja. Sen sijaan nykymallisten purjekankaiden kunnossapito on vaikeaa niihin kohdistuneen ilkivallan lisäksi.

Pienimpien lasten ulkotilojen sekä ruokailualueiden osalta uusilla leikkialueilla on aina suunnittelussa tavoitteena varjostava rakenne. Kaikkiin kohteisiin pyritään löytämään jonkinlainen ratkaisu yhteistyössä eri tahojen kanssa, esimerkiksi leikkipuistoissa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan edustaja on mukana suunnittelussa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ohjeistaa leikkipuistorakennusten yhteyteen toteutettavaksi noin 30-35 m² laajuisia, ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia rakenteellisia katoksia, jotka toimivat sade- ja aurinkosuojina sekä asiakkaiden lastenvaunujen säilytyspaikkoina ja leikkipuiston ulkoruokailupaikkana. Lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen toimiala hyödyntää toiminnassaan leikkipuistojen ulkotiloja ja osaa leikkipaikoista päiväkotien ulkoiluun. Toimialojen välisellä yhteistyöllä sovitaan, mitä leikkipaikkoja käytetään päiväkotien säännölliseen ulkoiluun.

Viime vuosikymmeninä on vältetty leikkipaikoilla ja -puistoissa katoksia, koska ne ovat usein tuoneet leikkialueille häiriökäyttäytymistä. Vielä pari vuosikymmentä sitten suunnittelijoiden koulutuksessa opetettiin, että leikkipaikkojen tulisi olla kesäpäivänä kahdeksan tuntia auringossa, minkä takia monet leikkiympäristöt on suunniteltu hyvin valoisiksi.

Kaupungilla on yhteensä noin 300 leikkipuistoa ja leikkipaikkaa. Kaupunkiympäristön toimiala arvioi, että näissä kohteissa on korjausvelkaa ja että nykyisten määrärahojen ja resurssien puitteissa kohteiden järjestelmällinen kunnostaminen voi viedä vuosia. Kaupunkiympäristön toimialalla yleisten alueiden kunnossapito vastaa erityisesti leikkialueiden turvallisuudesta ja puuston ja kasvillisuuden hoitamisesta. Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelun resurssit kohdistuvat pääosin uusien ja peruskorjattavien kohteiden suunnitteluun. Pienten ja suunnittelua vaativien muutosten toteuttaminen on edellä kuvatun takia hidastunut aikaisemmasta. Tällä hetkellä kaupunkiympäristön toimialalla on menossa hanke, jossa pienten korjaus- ja kunnostushankkeiden suunnittelua ja toteutusta sujuvoitetaan.

Kaupunki on käynnistänyt yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa helleselvityksen, jossa mallinnetaan Helsingin helteitä nykytilanteessa ja niiden kehittymistä ilmastonmuutoksen myötä. Lisäksi kaupunki seuraa tiiviisti Suomen ympäristökeskuksen HEATWISE-projektia, jossa hyödynnetään satelliittidataa lämpösaarekeilmiön monitoroinnissa. Helsingistä on jo olemassa vuonna 2022 tehty lämpöhaavoittuvuusindeksi. Lämpöhaavoittuvuus muodostuu altistumisen, herkkyyden ja sopeutumiskyvyn yhteisvaikutuksesta. Jo tässä vaiheessa on ilmeistä, että herkimmiksi tunnistetuille alueille kohdistetaan suunnitteluun ja kunnossapitoon lisää resursseja helteisiin sopeutumisen toimien esimerkiksi leikkialueiden katoksien toteuttamiseksi.

Kaupunkiympäristön ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialat edistävät varjopaikkoja puistorakennusten yhteyteen sekä kehittävät yhdessä leikkipuistojen ja -paikkojen ulkotilojen varjopaikkojen kartoitusta ja seurantaa. Kaupunkiympäristön toimiala selvittää leikkipuistojen, leikkipaikkojen ja päiväkotien pihojen varjostustilanteen ja suunnittelee toimenpiteet varjostuksen lisäämiseksi paikkoihin, joissa sitä tarvitaan. Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunta esittää lausunnossaan, että kaupunkiympäristön toimiala jatkossa kiinnittää huomiota erityisesti päiväkotien ulkoilukäytössä olevien leikkipaikkojen varjopaikkojen toteutukseen.

Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä ilmastomuutoksen edetessä, että määrärahoja suunnataan myös leikkipuistojen ja leikkipaikkojen varjopaikkojen rakentamiseen. Varjopaikkojen rakentamista ja varjostavien puiden istuttamista tulee priorisoida ensisijaisesti alueille, joiden leikkipuistoissa ja -paikoilla on tällä hetkellä vähiten varjopaikkoja. Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkiuudistusalueiden osalta määrärahatarpeet esitetään kaupunkiympäristölautakunnalle osana vuoden 2026 talousarvioehdotusta ja koko kaupungin osalta kahden seuraavan vuoden aikana. Ilmastonmuutoksen edetessä lasten suojaaminen jatkuvalta auringonpaisteelta on yhä tärkeämpää. Leikkipaikkojen suojaamisessa on syytä ottaa aktiivisempi ote ja nähdä se olennaisena ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteenä.

Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunnot. Vastaus perustuu lautakuntien lausuntoihin.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.