Toivomusponsi, arvopuiden säilyttäminen asemakaavan muutoksessa nro 12744

Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.9.2024 (189 §) hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Käsitellessään Kumpulanmäen asemakaavaa ja asemakaavan muutosta (nro 12744) 25.9.2024 kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen: "Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta säilyttää mahdollisimman moni arvopuu, osana kestävää rakennustapaa."

Viherympäristöä ja puustoa voidaan keskeisimmin säilyttää kaavan puistoalueilla. Asemakaavassa on osoitettu puistoalueita yhteensä 20,9 hehtaaria. Uusi rakentaminen on sijoitettu tiiviisti Kustaa Vaasan tien ja Pietari Kalmin kadun väliselle rinnealueelle, jotta puisto Vallilanlaakson puolella kaava-alueen eteläosassa säilyy mahdollisimman yhtenäisenä ja laajana. Alueen maisemalle leimallista puustoa on säilytetty Vallilanlaaksoon laskevalla etelärinteellä.

Alueen aiemmissa asemakaavoissa ei ollut osoitettu yksittäisiä säilytettäviä puita eikä niitä ole hyväksytyssä kaavassa. Kaavalla osoitetaan viheralueita aluevarauksina ja osa-alueina yleisillä ja korttelialueilla. Kaavan viheraluevarausten lähtökohtana ovat aiemman asemakaavan viheralueiden lisäksi luontoinventoinneissa tunnistetut luontotyypit. Helsingin uhanlaiset luontotyypit -kartoituksessa alueelta on inventoitu vaahteralehtojen metsäkuvioita. Näissä kartoituksissa ei ole osoitettu yksittäisiä puita. Kaupungin puurekisterissä on esitetty omenapuita kaavan Kumpulanlaakson kapealla puistoalueella ja katupuurivinä ruotsinpihlajia Pietari Kalmin kadun katualueella.

Nylanderinpuisto kaava-alueen eteläosassa säilytetään mahdollisimman luonnontilaisena ja monilajisena metsäisenä rinteenä. Suojelumerkinnällä (VP/s) korostetaan puistoalueen maisemallista ja kulttuurihistoriallista arvoa. Nylanderinpuiston reitistön kehittämisessä on huomioitu alueen arvokas puusto. Suurella osalla alueesta sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Mahdolliseen puustoon kajoamisesta, suunnitelmien laadinnasta, toteutuksesta ja ylläpidosta vastaa kaupunki yhteistyössä museoviranomaisten kanssa.

Kumpulanlaakson / Peter Forsskålin polun katualueen muutos puistoalueeksi (VP) mahdollistaa aiempaa asemakaavaa paremmin puuston säilyttämistä Kumpulanlaakson alueella, koska aiemman asemakaavan mukaista joukkoliikennekatua ei toteuteta.

Jyrängöntien eteläpuolinen alue on osoitettu puistoksi (VP). Alueella on melko vähän puustoa, koska alue on pienialainen ja sisältää Jyrängöntien. Puusto reunustaa nykyistä tiealuetta.

Poistuvaa puustoa korvataan uusilla istutuksilla. Asuinkortteleiden piha-alueet on merkitty puin ja pensain istutettaviksi ja kortteleiden väliset porrasyhteydet ja muut katualueet toteutetaan mahdollisimman vehreinä. Maanvaraisten pihojen ansiosta istutettavilla puilla on hyvät edellytykset kasvaa suuriksi. Vain yhdessä korttelissa piha toteutetaan kansiratkaisuna. Päiväkodille varatussa korttelissa (YL) sekä Dynamicumin tontilla (YH-1) on osoitettu vyöhykkeet, joilla olemassa olevaa puustoa voidaan säilyttää. Riittävän tonttikohtaisen viherrakenteen toteutuminen varmistetaan kaavamääräyksellä, jonka mukaan korttelin tonttien muodostaman kokonaisuuden vihertehokkuuden tulee täyttää Helsingin viherkertoimen tavoitetaso.

Puuston säilyttäminen uusilla kortteli- ja katualueilla on vaikeaa maaston tasoerojen takia. Maaston korkeusasemat alueella vaihtelevat noin viidestä metristä 27 metriin meren pinnan yläpuolella. Rakennukset, piha-alueet ja kortteleiden väliin jäävät julkiset ulkotilat asettuvat jyrkkään rinteeseen. Näillä alueilla nykyisen puuston säilyttämiselle ei todennäköisesti ole edellytyksiä, sillä maastoa joudutaan louhimaan ja muokkaamaan voimakkaasti. Etenkin esteettömien kulkureittien, huoltoajo- ja pelastusreittien toteuttaminen johtaa piha-alueiden tasaamiseen pengertämällä ja tukimuureilla. Lisäksi uusi asuinrakentaminen edellyttää, että alueelle toteutetaan uudet vesijohdot, jätevesiviemärit, hulevesiviemärit, kaukolämpöjohdot sekä sähkö- ja tietoliikennekaapelit.

Mahdollisuudet säilyttää korttelialueilla nykyistä puustoa tulee rakennusjärjestyksen mukaisesti arvioitavaksi rakennuslupavaiheessa. Jatkossa sekä rakennusvalvonnan alaisella kaupunkikuvatyöryhmällä että kaupunginkanslian vetämällä alueryhmätyöskentelyllä on mahdollisuus arvioida tonttien rakentamissuunnitelmia ja vaikuttaa niiden sisältöön.

Kaavan yleisille alueille laaditaan katu- ja puistosuunnitelmat, joissa esitetään tarkemmin istutukset ja puusto. Katu- ja puistosuunnitelmista päättää kaupunkiympäristölautakunta.

Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto. Selvitys on lautakunnan lausunnon mukainen.

Esittelijä toteaa lisäksi, että Kumpulanmäen kaavasta on valitettu. Helsingin hallinto-oikeus kumosi valitukset 5.6.2025. Hallinto-oikeuden päätöksestä on haettu valituslupaa / valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi muille valtuutetuille.