Toivomusponsi, painettujen oppikirjojen yhdenvertainen tarjoaminen

Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 23.10.2024 § 217 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimista sekä toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Kaupunginvaltuusto on käsitellessään sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ryhmäaloitetta toisen asteen maksuttomuuden varmistamiseksi hyväksynyt valtuutettu Veronika Honkasalon seuraavan toivomusponnen:

Helsingin kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuutta tarjota painettuja fyysisiä oppikirjoja vaihtoehtona digitaalisille oppimateriaaleille niin, että käytännöt helsinkiläisissä oppilaitoksissa ovat oppilaiden näkökulmasta yhdenvertaiset.

Kaupunginhallitus palautti asian 19.5.2025 uudelleen valmisteluun siten, että kappaleet 13 ja 14 muokataan niin, että niissä huomioidaan paremmin toinen aste. Lisäksi kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että lisätään painettujen oppimateriaalien käyttöä varsinkin perusopetuksessa mutta myös toisella asteella. Digitaalisen oppimateriaalin vaihtoehtona tulisi aina olla tarvittaessa myös painettu oppikirja. Edelleen kaupunginhallitus ohjaa toisen asteen oppilaitoksia selvittämään oppilaiden toiveita painettujen oppimateriaalien käytön suhteen. Selvityksen yhteydessä osallistutetaan myös Nuorisoneuvostoa oppilaiden omien näkökulmien esilletuomiseksi. Tämä selvitys tuodaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan käsiteltäväksi. Mikäli oppilaitoksissa on laajasti toivetta painettujen materiaalien käytöstä, tätä opiskelijoiden toivetta tulisi kuulla ja edistää myös painettujen oppimateriaalien laajempaa käyttöä.

Helsingin kaupunkistrategian vuosille 2025-2029 mukaisesti varmistetaan, että kaikissa kouluissa on mahdollisuus tarjota painettuja oppimateriaaleja. Yhdenvertaisuuden vuoksi tulee opiskelun tukena olla kaikilla opiskelijoilla mahdollisuus hyödyntää myös painettuja materiaaleja. Painettuja oppimateriaalien käyttöä lisätään varsinkin perusopetuksessa, mutta myös toisella asteella. Painetun oppimateriaalin lisääminen erityisesti vuosiluokille 1-6 voidaan toteuttaa koulujen ohjauksella ja oppimateriaaliin kohdennetulla lisärahoituksella.

Helsingin kaupungin toisen asteen oppilaitoksissa on siirrytty pitkälti digitaalisten oppimateriaalien käyttöön oppivelvollisuuden laajentumisen ja maksuttoman toisen asteen myötä vuonna 2021. Tätä pohjustivat jo vaiheittain vuonna 2016 alkaneet sähköiset ylioppilaskokeet, mikä on kasvattanut digitaalisen oppimateriaalin käyttöä erityisesti lukiokoulutuksessa.

Oppimateriaalien valinnan tekevät oppilaitoksen rehtori ja kunkin aineen aineenopettajat yhteisen keskustelun tuloksena. Oppiaineen opettajat ovat oman aineensa pedagogisia asiantuntijoita ja valitsevat oppiaineen materiaalit tavoitteiden mukaisesti saatavilla olevista vaihtoehdoista tai laativat itse. Lukioissa kaikki tilaukset kerätään yhteen ja rehtori tekee tilauksen. Näin ollen kokonaisuudesta vastaa rehtori. Kokonaisuudessa näkyy myös painettujen ja digitaalisten materiaalien jakautuminen. Päätökset hankinnoista tekee rehtori aineenopettajiensa esityksestä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulosbudjetissa vuodelle 2025 on 500 000 euron määrärahalisäys oppikirjojen hankkimiseen. Tästä lukioiden osuus on 71 000 euroa. Sen myötä on mahdollista laajentaa painetun materiaalin määrää yhteiskäyttöön, mikä vahvistaa opiskelijoiden yhdenvertaista asemaa ja mahdollisuutta käyttää oppikirjoja sekä digimateriaalin tukena että sen vaihtoehtona. Kirjallisen oppimateriaalin merkitys myös lukutaidon edistäjänä on selkeä. Talousarvioehdotuksessa 2026 on kohdennettu 1 miljoonan lisämääräraha painettuun oppimateriaaliin, jonka lisäksi toimialan sisäisenä kohdennuksena osoitetaan 500 000 euroa oppikirjojen hankkimiseen. Tarkemmat kohdennukset valmistellaan vuoden 2026 tulosbudjettien laatimisen yhteydessä.

Fyysisisiä oppikirjoja käytetään jokaisessa oppilaitoksessa ja monessa oppiaineessa on mahdollista oppituntitilanteissa käyttää painettuja kirjoja. Joidenkin oppiaineiden syventäviin opintoihin on tilattu perinteisiä kirjoja. Se miten oppimateriaalin käyttö jakautuu digitaaliseen, kuunneltavaan tai painettuun kirjaan vaihtelee oppilaitoksissa opettajan pedagogisen arvion sekä materiaalin tarjonnan mukaan. Tämän lisäksi kaikissa oppilaitoksissa on erityisopettajan kautta saatavissa opintojaksoille painettua materiaalia. Opiskelijalla on oikeus painettuun oppimateriaalin, mikäli oppimisen tuen suunnitelmassa näin todetaan.

Nykyiset digitaaliset materiaalit toimivat usein myös oppimisalustana ja antavat mahdollisuuden monipuoliseen arviointiin ja nopeaan palautteeseen. Ylioppilaskirjoitusten erilaisten lähdemateriaalien käyttöä on harjoiteltava koko lukion ajan. Digitaalisuus helpottaa medialukutaidon harjoittelua sekä korkeakoulujen opintotarjonnan hyödyntämistä osana opetusta. Digitaalisten alustojen tarkoituksenmukainen käyttö myös harjoittaa opiskelijoiden tulevaisuuden työelämätaitoja. Monissa digioppimateriaaleissa tekstiä voi kuunnella lukemisen tukena. Tämä auttaa varsinkin niitä opiskelijoita, joilla on oppimisen haasteita. Samoin suomi toisena kielenä -opiskelijat hyötyvät kuunneltavasta materiaalista. Heitä tukee myös digimateriaalin helpompi käytettävyys käännössovellusten kanssa.

Ammatillisessa koulutuksessa korostuvat käytännön työtehtävät sekä oppilaitoksen oppimisympäristöissä että työelämässä. Siksi oppimateriaalien valinta pohjautuu pitkälti oppimisympäristön kontekstin mukaan. Ammatilliseen koulutukseen on ostettu etenkin tutkintoon valmentavan koulutuksen (TUVA) ja suomi toisena kielenä opiskelijoille painettuja oppimateriaaleja, koska digitaalisia ei ole ollut saatavilla. Lisäksi läheskään kaikille ammatillisille aloille ei ole mahdollisuutta saada digitaalisia materiaaleja, ja silloin niitä ostetaan painettuina versioina. Näitä käytetään ”käsikirjaston” tyyppisesti esimerkiksi työsalissa. Opettajat tekevät yhteistyössä materiaaleja, joita käytetään pääsääntöisesti digitaalisesti. Opettajat valitsevat oppimateriaalit yhdessä rehtoreiden kanssa. Ammatillisessa koulutuksessa tilaukset kerätään toimipaikoittain yhteen ja rehtori tekee päätöksen hankinnoista opettajien esityksestä. Näin ollen kokonaisuudesta vastaa rehtori ja kokonaisuudessa näkyy myös painetun ja digitaalisten materiaalien jakautuminen.

Ruotsinkielisen toisen asteen koulutuksen puolella fyysisiä oppimateriaaleja on tarjolla erittäin vähän. Digitaalisina oppimateriaalitilanne on selkeästi parempi. Näin ollen fyysisiin oppimateriaaleihin siirtyminen heikentäisi ruotsinkielisten toisen asteen opiskelijoiden asemaa.

Helsingin kaupungin toisen asteen oppilaitokset, yksityiset ja valtion oppilaitokset päättävät kukin itse omista oppimateriaaleistaan. Aiheesta pyritään käymään yhteistä keskustelua, jotta toimintamalli olisi kaikissa Helsingissä sijaitsevissa oppilaitoksissa sama. Näin pystyisimme takaamaan kaikille nuorille yhtäläiset palvelut.

Painettujen oppimateriaalien käytön lisäämistä varsinkin perusopetuksessa mutta myös toisella asteella pidetään tärkeänä . Helsingin kaupunkistrategian vuosille 2025–2029 mukaisesti varmistetaan, että kaikissa kouluissa on mahdollisuus tarjota painettuja oppimateriaaleja. Tämä toteutuu jo niiden opiskelijoiden kohdalla, joiden on todettu tarvitsevan printtimateriaaleja oppimisen tueksi. Digitaalisen oppimateriaalin vaihtoehtona on aina tarvittaessa myös painettuja oppimateriaaleja. Osana oppimisen tuen uudistamista tarjoamme lukio-opiskelijoillemme myös fyysisiä oppimateriaaleja digimateriaalien tueksi.

Painettujen oppimateriaalien lisäämisen vaihtoehtoja selvitetään toisella asteella siten, että käytetty materiaali olisi joko kokonaan painettu tai printtimateriaali olisi digimateriaalin rinnalla tukimateriaalina. Oppimateriaalien resursointia ja kohdentamista tarkastellaan selvityksen perusteella.

Selvitys kasvatus- ja koulutuslautakunnalle tehdään seuraavasti:

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Kaupunginhallitus palautti ponnen uudelleen valmisteltavaksi 19.5.2025. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi muille valtuutetuille.