Toivomusponsi, painettujen oppikirjojen yhdenvertainen tarjoaminen

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa seuraavan lausunnon liitteenä olevasta toivomusponnesta painettujen oppikirjojen tarjoamisesta vaihtoehtona digitaalisille oppimateriaaleille:

Kaupunginhallitus palautti ponsivastauksen uudelleen valmisteluun siten, että siinä huomioidaan paremmin toinen aste.

Helsingin kaupunkistrategian vuosille 2025–2029 mukaisesti varmistamme, että kaikissa kouluissa on mahdollisuus tarjota painettuja oppimateriaaleja. Kasvatus- ja koulutuslautakunta katsoo, että yhdenvertaisuuden vuoksi on tärkeää, että opiskelun tukena kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus hyödyntää myös painettuja materiaaleja. Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että painettujen oppimateriaalien käyttöä lisätään varsinkin perusopetuksessa mutta myös toisella asteella. Painetun oppimateriaalin lisääminen erityisesti vuosiluokille 1–6 voidaan toteuttaa koulujen ohjauksella ja oppimateriaaliin kohdennetulla lisärahoituksella.

Helsingin kaupungin toisen asteen oppilaitoksissa on siirrytty pitkälti digitaalisten oppimateriaalien käyttöön oppivelvollisuuden laajentumisen ja maksuttoman toisen asteen myötä vuonna 2021. Tätä pohjustivat jo vaiheittain vuonna 2016 alkaneet sähköiset ylioppilaskokeet, mikä on kasvattanut digitaalisen oppimateriaalin käyttöä erityisesti lukiokoulutuksessa.

Oppimateriaalien valinnan tekevät oppilaitoksen rehtori ja kunkin aineen aineenopettajat yhteisen keskustelun tuloksena. Oppiaineen opettajat ovat oman aineensa pedagogisia asiantuntijoita ja valitsevat oppiaineen materiaalit tavoitteiden mukaisesti saatavilla olevista vaihtoehdoista tai laativat itse. Lukiossa kaikki tilaukset kerätään yhteen ja rehtori tekee tilauksen. Näin ollen kokonaisuudesta vastaa rehtori. Kokonaisuudessa näkyy myös printti- ja digitaalisten materiaalien jakautuminen. Päätökset hankinnoista tekee rehtori aineenopettajiensa esityksestä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulosbudjetissa vuodelle 2025 on 500 000 euron määrärahalisäys oppikirjojen hankkimiseen. Tästä lukioiden osuus on 71 000 euroa. Sen myötä on mahdollista laajentaa printtimateriaalin määrää yhteiskäyttöön, mikä vahvistaa opiskelijoiden yhdenvertaista asemaa ja mahdollisuutta käyttää oppikirjoja sekä digimateriaalin tukena että sen vaihtoehtona. Kirjallisen oppimateriaalin merkitys myös lukutaidon edistäjänä on selkeä.

Fyysisisiä oppikirjoja käytetään jokaisessa oppilaitoksessa ja monessa oppiaineessa on mahdollista oppituntitilanteissa käyttää painettuja kirjoja. Joidenkin oppiaineiden syventäviin opintoihin on tilattu perinteisiä kirjoja. Se miten oppimateriaalin käyttö jakautuu digitaaliseen, kuunneltavaan tai painettuun kirjaan vaihtelee oppilaitoksissa opettajan pedagogisen arvion sekä materiaalin tarjonnan mukaan. Tämän lisäksi kaikissa oppilaitoksissa on erityisopettajan kautta saatavissa opintojaksoille printtimateriaalia. Opiskelijalla on oikeus printattuun oppimateriaalin, mikäli oppimisen tuen suunnitelmassa näin todetaan.

Nykyiset digitaaliset materiaalit toimivat usein myös oppimisalustana ja antavat mahdollisuuden monipuoliseen arviointiin ja nopeaan palautteeseen. Ylioppilaskirjoitusten erilaisten lähdemateriaalien käyttöä on harjoiteltava koko lukion ajan. Digitaalisuus helpottaa medialukutaidon harjoittelua sekä korkeakoulujen opintotarjonnan hyödyntämistä osana opetusta. Digitaalisten alustojen tarkoituksenmukainen käyttö myös harjoittaa opiskelijoiden tulevaisuuden työelämätaitoja.

Monissa digioppimateriaaleissa tekstiä voi kuunnella lukemisen tukena. Tämä auttaa varsinkin niitä opiskelijoita, joilla on oppimisen haasteita. Samoin suomi toisena kielenä -opiskelijat hyötyvät kuunneltavasta materiaalista. Heitä tukee myös digimateriaalin helpompi käytettävyys käännössovellusten kanssa.

Ammatillisessa koulutuksessa korostuvat käytännön työtehtävät sekä oppilaitoksen oppimisympäristöissä että työelämässä. Siksi oppimateriaalien valinta pohjautuu pitkälti oppimisympäristön kontekstin mukaan. Ammatilliseen koulutukseen on ostettu etenkin tutkintoon valmentavan koulutuksen (TUVA) ja suomi toisena kielenä opiskelijoille painettuja oppimateriaaleja, koska digitaalisia ei ole ollut saatavilla. Lisäksi läheskään kaikille ammatillisille aloille ei ole mahdollisuutta saada digitaalisia materiaaleja, ja silloin niitä ostetaan painettuina versioina. Näitä käytetään ”käsikirjaston” tyyppisesti esimerkiksi työsalissa. Opettajat tekevät yhteistyössä materiaaleja, joita käytetään pääsääntöisesti digitaalisesti. Opettajat valitsevat oppimateriaalit yhdessä koulutuspäälliköiden ja rehtoreiden kanssa. Ammatillisessa koulutuksessa tilaukset kerätään toimipaikoittain yhteen ja rehtori tekee päätöksen hankinnoista opettajien esityksestä. Näin ollen kokonaisuudesta vastaa rehtori ja kokonaisuudessa näkyy myös printti- ja digitaalisten materiaalien jakautuminen.

Ruotsinkielisen toisen asteen koulutuksen puolella fyysisiä oppimateriaaleja on tarjolla erittäin vähän. Digitaalisina oppimateriaalitilanne on selkeästi parempi. Näin ollen fyysisiin oppimateriaaleihin siirtyminen heikentäisi ruotsinkielisten toisen asteen opiskelijoiden asemaa.

Helsingin kaupungin toisen asteen oppilaitokset, yksityiset ja valtion oppilaitokset päättävät kukin itse omista oppimateriaaleistaan. Aiheesta pyritään käymään yhteistä keskustelua, jotta toimintamalli olisi kaikissa Helsingissä sijaitsevissa oppilaitoksissa sama. Näin pystyisimme takaamaan kaikille nuorille yhtäläiset palvelut.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että lisätään painettujen oppimateriaalien käyttöä varsinkin perusopetuksessa mutta myös toisella asteella. Helsingin kaupunkistrategian vuosille 2025–2029 mukaisesti varmistamme, että kaikissa kouluissa on mahdollisuus tarjota painettuja oppimateriaaleja. Tämä toteutuu jo niiden opiskelijoiden kohdalla, joiden on todettu tarvitsevan printtimateriaaleja oppimisen tueksi. Digitaalisen oppimateriaalin vaihtoehtona on aina tarvittaessa myös painettuja oppimateriaaleja. Osana oppimisen tuen uudistamista tarjoamme lukio-opiskelijoillemme myös fyysisiä oppimateriaaleja digimateriaalien tueksi.

Painettujen oppimateriaalien lisäämisen vaihtoehtoja selvitetään toisella asteella siten, että käytetty materiaali olisi joko kokonaan painettu tai printtimateriaali olisi digimateriaalin rinnalla tukimateriaalina. Oppimateriaalien resursointia ja kohdentamista tarkastellaan selvityksen perusteella.

Selvitys kasvatus- ja koulutuslautakunnalle tehdään seuraavasti:

Yhteenveto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta katsoo, että yhdenvertaisuuden vuoksi on tärkeää, että opiskelun tukena kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus hyödyntää myös painettuja materiaaleja. Oppimateriaalien valinnan tekevät oppilaitoksen rehtori ja kunkin aineen aineenopettajat yhteisen keskustelun tuloksena. Päätökset oppimateriaalihankinnoista tekee rehtori aineenopettajiensa esityksestä. Näin ollen kokonaisuudesta vastaa rehtori.

Oppiaineen opettajat ovat oman aineensa pedagogisia asiantuntijoita ja valitsevat oppiaineen materiaalit tavoitteiden mukaisesti saatavilla olevista vaihtoehdoista tai laativat itse.

Syyskauden aikana kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tehdään selvitys, jossa kartoitetaan opiskelijoiden, rehtorien ja opettajien toiveita lisätä painettujen oppimateriaalien käyttöä.

Talousarviossa 2026 ei ole varauduttu oppimateriaalibudjetin lisäyksiin.

Kaupunginhallitus on pyytänyt 7.10.2025 mennessä kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausuntoa kaupunginhallituksen kokouksessa 19.05.2025 (§ 338) palautetusta Veronika Honkasalon toivomusponnesta painettujen oppikirjojen yhdenvertaisesta tarjoamisesta.

”Palautetaan asia uudelleen valmisteltavaksi siten, että kappaleet 13 ja 14 muokataan niin, että niissä huomioidaan paremmin toisen aste.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että lisätään painettujen oppimateriaalien käyttöä varsinkin perusopetuksessa mutta myös toisella asteella. Digitaalisen oppimateriaalin vaihtoehtona tulisi aina olla tarvittaessa myös painettu oppikirja.

Lisäksi kaupunginhallitus ohjaa toisen asteen oppilaitoksia selvittämään oppilaiden toiveita painettujen oppimateriaalien käytön suhteen. Selvityksen yhteydessä osallistutetaan myös Nuorisoneuvostoa oppilaiden omien näkökulmien esilletuomiseksi. Tämä selvitys tuodaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan käsiteltäväksi. Mikäli oppilaitoksissa on laajasti toivetta painettujen materiaalien käytöstä, tätä opiskelijoiden toivetta tulisi kuulla ja edistää myös painettujen oppimateriaalien laajempaa käyttöä.”