Tilinpäätös 2024, Helsingin kaupunki

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy Helsingin kaupungin, kunta-Helsingin sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan vuoden 2024 tilinpäätökset.

Helsingin kaupunki

Tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutoksia on 364 902 165,67 euroa. Tulokseen sisältyvät myös kaupungin liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä käsiteltyjen rahastojen tulokset, jotka käsitellään niiden omissa kirjanpidoissa.

Helsingin kaupungin tilikauden tulos käsitellään seuraavasti:

Alla olevien liikelaitosten yli-/alijäämä siirretään kyseessä olevan liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti taseen omaan pääomaan.

Työterveysliikelaitoksen toiminta on päättynyt 31.12.2024 ja liikelaitoksen tase on yhdistetty kaupungin taseeseen.

Alla olevien rahastojen yli-/alijäämä siirretään rahaston sääntöjen mukaisesti kyseisen rahaston pääomaan.

Lisäksi muu Helsingin kaupungin tilikauden tulos käsitellään seuraavasti:

Kunta-Helsinki

Tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutoksia on 336 010 350,18 euroa. Tulokseen sisältyvät myös kaupungin liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä käsiteltyjen rahastojen tulokset, jotka käsitellään niiden omissa kirjanpidoissa.

Kunta-Helsingin tilikauden tulos käsitellään seuraavasti:

Alla olevien liikelaitosten yli-/alijäämä siirretään kyseessä olevan liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti taseen omaan pääomaan.

Työterveysliikelaitoksen toiminta on päättynyt 31.12.2024 ja liikelaitoksen tase on yhdistetty kaupungin taseeseen.

Alla olevien rahastojen yli-/alijäämä siirretään rahaston sääntöjen mukaisesti kyseisen rahaston pääomaan.

Lisäksi muu kunta-Helsingin tilikauden tulos käsitellään seuraavasti:

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Sosiaali-, pelastus- ja terveystoimialan tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutoksia on 28 891 815,49 euroa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulos käsitellään seuraavasti:

- tilikauden ylijäämä 28 981 815,49 euroa kirjataan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan taseen omaan pääomaan edellisten tilikausien yli- /alijäämiin.

Tilinpäätös

Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kaupunginhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Kaupunginhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Kaupunginvaltuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä.

Helsinki on laatinut erilliset tilinpäätökset Helsingin kaupungista kokonaisuudessaan, kunta-Helsingistä ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialasta

Helsingin kaupungin kokonaisuus jakautuu valtion rahoittamaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaan sekä kunta-Helsinkiin, joka sisältää kasvatuksen- ja koulutuksen, kulttuurin- ja vapaa-ajan sekä kaupunkiympäristön toimialat, keskushallinnon ja liikelaitokset. Tilinpäätöksessä 2024 Helsingin kaupungin taloutta tarkastellaan kolmessa kokonaisuudessa: Helsingin kaupunki, kunta-Helsinki sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala. Helsingin kaupungin tilinpäätös koostuu näistä kolmesta kokonaisuudesta tehdyistä erillistilinpäätöksistä. Helsingin kaupungin talouden kokonaisuuta on tarkasteltu vuodesta 2023 alkaen kahdessa kokonaisuudessa: muihin kuntiin vertautuvan kunta-Helsingin tasolla ja hyvinvointialueisiin vertautuvan valtion rahoitteisen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tasolla.

Helsingin kaupunki on ainoa kunta, jolla on sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen järjestämisvastuu. Siten Helsingin kaupungin tunnusluvuilla ei ole Suomessa vertailukohtaa vuodesta 2023 alkaen.

Helsingin väestönkasvu jatkui suurena vuonna 2024

Helsingin asukasmäärä oli vuoden 2024 lopussa Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 684 589 henkeä. Vuoden 2024 väestönkasvu oli 10 089 henkeä, joten suhteellinen kasvu oli 1,5 prosenttia. Väestönkasvu jäi vain hieman ennätyksellistä edellisvuotta pienemmäksi. Helsingin väestönkasvu perustui suurimmalta osin muuttoliikkeen voitollisuuteen. Vuoden 2024 muuttovoitto oli 9 424 henkeä, mikä oli 800 henkeä edellisvuotta vähemmän. Ulkomaan muuttovoiton osuus oli 65 prosenttia koko muuttovoitosta. Edellisvuotena 2023 ulkomaan muuttovoitto oli selkeästi suurempaa ja toisaalta kotimaan muuttovoitto hieman pienempää kuin vuonna 2024.

Talouden kokonaistuotanto kääntyi lievään kasvuun 2024 loppupuolella - työmarkkinoiden tilanne heikkeni

Suomen talouden kokonaistuotanto (BKT) kääntyi vuoden 2024 loppupuolella kasvuun. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna tuotanto kasvoi eniten teollisuudessa. Kasvua oli myös informaation ja viestinnän toimialalla sekä erilaisissa asiantuntijapalveluissa. Koko vuoden 2024 BKT:n volyymi jäänee kuitenkin edellisvuoteen verrattuna hieman alemmaksi kahden ensimmäisen vuosineljänneksen heikon kehityksen vuoksi.

Työmarkkinoiden tilanne heikkeni selvästi 2024 ja vuoden 2024 lopussa TE-toimistoon ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli Helsingissä 52 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tästä huolimatta monilla toimialoilla koettiin avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaanto-ongelmia.

Vuonna 2024 Uudenmaan työllisyysaste (15–64-vuotiaiden vuosineljännesten keskiarvo) oli 73 prosenttia, mikä oli 1,7 prosenttiyksikköä edellisvuotta alemmalla tasolla ja lähes kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin kaksi vuotta aiemmin. Vuoden 2024 lopussa Helsingissä oli 45 037 työtöntä työnhakijaa TEM:n työnvälitystilaston mukaan. Työttömien määrä kasvoi Helsingissä vuonna 2024 keskimäärin 11 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuoden 2024 joulukuussa Helsingin työttömyysaste oli 12,5 prosenttia, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin

Vuoden 2024 aikana asuntotuotannon kokonaismäärä laski merkittävästi

Rakentamisen suhdannekuva on ollut heikko parina viime vuotena. Vuonna 2024 kaupunkiin valmistui kaikkiaan 4 061 asuntoa. Asuntotuotannon aloituksia oli vuoden aikana 2 931 asunnon verran ja rakennusluvitettuja asuntoja 3 609. Rakenteilla olevien asuntojen määrä on laskenut ollen vuoden lopun tilanteessa noin 5 700 asunnon tuntumassa. Asuntotuotannon taso on riippuvainen haastavassa tilanteessa olevista asuntomarkkinoista ja erityisesti kiristynyt asuntorahoitus jarruttanee vielä asuntoaloituksia, vaikka kysyntä asuntomarkkinoilla piristyisikin. Matalampi aloitustaso merkitsee, että asuntojen valmistuminen on kasvussa aikaisintaan tulevina lähivuosina.

Henkilöstön saatavuuden tilanne parani 2024

Vuoden 2024 aikana henkilöstön saatavuus helpottui edellisiin vuosiin nähden ja tehtäviä saatiin täytettyä aiempaa paremmin. Henkilöstön saatavuus haastoi aiempien vuosien tapaan eniten sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaa sekä varhaiskasvatusta. Hakuun avattujen työpaikkojen määrä väheni ja samaan aikaan vastaanotettujen hakemusten määrä nousi runsaasti. Jatkettiin aktiivisesti henkilöstön saatavuutta edistäviä toimenpiteitä.

Väestönkasvu edellyttää investointeja

Kunta-Helsingin talous toteutui jonkin verran talousarviossa oletettua paremmin. Tilikauden tulos oli 336 miljoonaa euroa, joka on 138 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Edellisen vuoden 2023 tulos oli 437 miljoonaa euroa, mutta tämä tulos oli seurausta sote-uudistuksen ns. verohäntien poikkeuksellisista verokertymistä (vuoden 2022 korkeammalla veroprosentilla ja jako-osuuksilla tilitetyt kunnallis- ja yhteisöverot, niin sanotut verohännät, nostivat vuoden 2023 verotulojen kertymää 222 miljoonaa euroa). Vuosiin 2022 ja 2021 verrattuna vuoden 2024 tulos oli vastaavalla tasolla.

Kaupunkistrategian käyttötalouden toimintamenoja mitoittava taloustavoitteen, eli vastuuperiaatteen mukaiset menot kasvoivat vuonna 2024 noin 4,7 prosenttia. Kasvu oli korkeampi kuin tuoreimmalla peruspalveluiden hintaindeksin ennusteella sekä väestönkasvun luvuilla päivitetty tavoitetaso 3,1 prosenttia. Menokasvun ylittymisen pääsyynä oli varhaiskasvatuslainsäädännön edellyttämän kolmitasoisen tuen toteuttaminen, henkilöstörakenteen muutokset sekä alle 3-vuotiaiden suhteellisen määrän kasvun aiheuttama menojen kasvu varhaiskasvatuksessa. Toinen keskeinen syy ylitykselle oli ammatillisen koulutuksen saamien harkinnanvaraisten valtionosuuksien ja lisäjärjestämisluvan käyttö. Muun muassa näiden tekijöiden seurauksena kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kaupungin tuottamien palveluiden TA-kohdan menokasvu oli 6,7 prosenttia eli 84 miljoonaa euroa vuodesta 2023. Kasvu ylitti selvästi vastuuperiaatteeseen laskettavien menojen kasvun ja nosti menokasvun yli tavoitetason.

Verotuloja kertyi yhteensä 27 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa. Valtionosuuksia kertyi noin 41 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Marraskuussa 2023, eli talousarvion 2024 valmisteluvaiheen jälkeen, päivittyneet sote-siirtolaskelmat nostivat Helsingin valtionosuustilitystä verrattuna talousarviossa arvioituun.

Väestönkasvu edellyttää investointeja palvelutiloihin, kuten kouluihin sekä kaupunkirakenteeseen ja toimivaan joukkoliikenteeseen. Kunta-Helsingin investointimenot vuonna 2024 olivat 822,7 miljoonaa euroa, mikä on 26,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023.

Vertailukelpoinen investointitaso nousee noin 990 miljoonaan euroon, kun huomioidaan Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n toteuttamat joukkoliikenneinvestoinnit. Tämä on 45 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 vastaava toteuma.

Helsingin on rahoitettava vero- ja muilla tuloillaan palvelujen kustannukset sekä myös investointinsa. Investoinnit pystytiin rahoittamaan lähes kokonaan tulorahoituksella.

Toiminnan ja investointien rahavirta, joka on keskeinen kasvavan kaupungin talouden tasapainoa kuvaava tunnusluku, toteutui negatiivisena -94,8 miljoonaa euroa (23,2 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja -8,8 miljoonaa euroa vuonna 2022). Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui 358 miljoonaa euroa talousarviota parempana johtuen talousarviota selvästi matalammasta investointitasosta (220 miljoonaa euroa alle talousarvion) sekä talousarviossa oletettua paremmasta toimintakatteesta (93 miljoonaa euroa talousarviota parempi).

Vuosikate suhteessa toteutuneeseen investointitasoon, eli investointien tulorahoitusprosentti, vuonna 2024 oli 88 prosenttia (99 prosenttia vuonna 2023 ja 97 prosenttia vuonna 2022), eli tunnusluku heikkeni kahden edellisen vuoden tasosta. Helsingin vuoden 2024 tulorahoitusprosentti oli Suomen 21 suurimman kaupungin, C21-kaupunkien keskimääräisellä tasolla.

Vuonna 2024 kaupungin pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 41,5 miljoonaa euroa. Uusia pitkäaikaisia lainoja ei nostettu. Lainakanta oli vuoden lopulla 852,5 miljoonaa euroa (kunta-Helsinki ja sotepe-toimiala yhteensä).

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talous toteutui ennustettua paremmin

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tilikauden tulos oli 28,9 miljoonaa euroa ja se oli 33,4 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Vuosikate ylitti poistot ja tulorahoitus on ylijäämäinen. On kuitenkin huomioitava, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan investoinnit eroavat hyvinvointialueista. Helsingin kaupunki investoi toimialan talonrakennushankkeet ja vuokraa kohteet toimialan käyttöön.

Toimialan toimintakate toteutui 21,0 miljoonaa euroa talousarviota parempana. Toimintakatteen paraneminen johtui kasvaneista toimintatuotoista, jotka toteutuivat 64,3 miljoonaa talousarviota suurempina. Toimintamenot toteutuivat 43,3 miljoonaa euroa talousarviota suurempina. Merkittävin syy menoylitykseen oli asiakaspalvelujen ostot, jotka toteutuivat 53,4 miljoonaa euroa talousarviota suurempina. Poistot olivat 6,7 miljoonaa euroa talousarviota alhaisemmat.

Kaupunkikonsernin tilinpäätös

Tilinpäätöksessä 2024 Helsingin kaupungin talous esitetään myös konsernien osalta kolmessa kokonaisuudessa: Helsingin kaupunkikonserni, kunta-Helsingin konserni sekä valtion rahoittama sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan konserni. Helsingin kaupunkikonsernin lukuihin sisältyvät sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen huomattavat tulo- ja menoerät. Sotepe-konsernin talous on valtiorahoitteisena eriytetty muun Helsingin kaupunkikonsernin taloudesta, siten Helsingin kaupunkikonsernin lukujen sijasta tulee tarkastella ensi sijassa muihin kuntiin vertautuvan kunta-Helsingin konsernin lukuja sekä hyvinvointialueisiin vertautuvan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan konsernin lukuja.

Helsingin kaupunkikonsernin vuoden 2023 tulos oli noin 448,9 miljoonaa euroa. Tulos heikkeni vuodesta 2023 noin 7,9 miljoonaa euroa (2023: 456,9 miljoonaa euroa). Kaupunkikonsernin tuloslaskelman ylijäämä oli 430,2 miljoonaa euroa ja se heikkeni edellisestä vuodesta 10,5 miljoonaa euroa.

Kaupunkikonsernin investoinnit huomioiden vuoden 2024 toiminnan ja investointien rahavirta oli -1 011 miljoonaa euroa alijäämäinen, 454 miljoonaa euroa vuoden 2023 tasoa alijäämäisempi (2023: -557 miljoonaa euroa). Kunta-Helsingin vaikutus kaupunkikonsernin toiminnan ja investointien rahavirtaan oli -95 miljoonaa euroa. Helen-konsernin liikevoitto oli 159 miljoonaa euroa ja bruttoinvestoinnit 600 miljoonaa euroa. Helen-konsernin vuosien 2024 ja 2023 korkean investointitason vaikutus kaupunkikonsernin rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirran alijäämäisyyteen on ollut merkittävä.

Helen-konsernin bruttoinvestoinnit olivat vuonna 2024 yhteensä 600 miljoonaa euroa (2023: 462 miljoonaa euroa). Näistä investoinneista sähköntuotannon ja energiajärjestelmän optimointiin liittyviä tuuli- ja aurinkovoimainvestointeja oli 325 miljoonaan euroa ja lämpöön ja jäähdytykseen liittyviä investointeja (mm. sähkökattilat) oli 217 miljoonaa euroa.

Muita merkittävimpiä investointeja tehneitä yhtiötä vuonna 2024 olivat: Helsingin kaupungin asunnot Oy 364 miljoonaa euroa, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne -konserni 163 miljoonaa euroa ja Helsingin Asumisoikeus Oy 143 miljoonaa euroa.

Kaupunkikonsernin lainakanta oli 8 240 miljoonaa euroa eli 12 036 euroa asukasta kohden (2023: 7 412 miljoonaa euroa). Tästä Helsingin kaupungin lainakanta oli 853 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin lainakanta pieneni 53 miljoonaa euroa ja tytäryhteisöjen sekä kuntayhtymien (kuntayhtymien osalta omistusosuussuhteessa) yhteenlaskettu lainakanta kasvoi noin 881 miljoonaa euroa (2023: 943 miljoonaa euroa). Tytäryhteisöistä merkittävimmin lainakanta kasvoi Helen-konsernissa, noin 250 miljoonaa euroa, Helsingin kaupungin asunnot Oy:ssä noin 226 miljoonaa euroa, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:ssä, noin 149 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupunkikonsernin suhteellinen velkaantuneisuus nousi 102,7 prosentin tasolle, kun se vuonna 2023 oli 95,7 prosenttia. Vielä vuosina 2021–2018 suhteellinen velkaantuneisuus oli noin 88 prosentissa.

Arvio tulevasta kehityksestä

Kaupungin talousarvion 2025 mukaisen noin 10 miljardin euron 10-vuotisen investointiohjelman toteuttaminen ja rahoittaminen epävarmassa taloudellisessa toimintaympäristössä muodostaa riskin kaupungin taloudelliselle kestävyydelle.

Kaupungin investointiohjelman lisäksi kaupunki toteuttaa mittavia joukkoliikenne ja toimitilainvestointeja tytäryhteisöjen taseisiin, joiden toiminnan kaupunki pääosin rahoittaa. Investoinnit rahoitetaan kaupungin takaamilla lainoilla. Kaupungin takausvastuut kasvoivat vuonna 2024 ja kasvu tulee jatkumaan seuraavina vuosina voimakkaana Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n raidehankkeiden, Varikkokiinteistöt Oy:n sekä muun muassa Helsingin toimitilat Oy:n koulu- ja hyvinvointikeskushankkeiden toteutuksen edetessä. Yleinen talouskehitys huomioiden kaupungin kokonaisvastuiden (lainakanta, takaukset sekä pitkäaikaiset vuokrasopimukset) tulevaa kehitystä sekä kaupungin rahoitusaseman kestävyyttä tulee arvioida huolellisesti vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä sekä suurten investointihankkeiden käynnistämisestä ja ajoituksesta päätettäessä. Kaupungin kokonaisvastuiden kehityksestä raportoidaan osana talousarviota ja tilinpäätöstä.

Lisäksi 2020-luvun jälkipuoliskolla kunta-Helsingin vuosikatteen arvioidaan heikkenevän merkittävästi edellisten vuosien tasosta. Vuosikatteen lasku johtuu sote-uudistuksesta seuranneesta kunnallisveroprosentin ja yhteisöveron jako-osuuden leikkauksesta sekä heikentyneestä euromääräisestä kasvusta, sekä korkeasta toimintamenojen, kuten joukkoliikenteen kustannusten, kasvusta.

Orpon hallitusohjelman mukaisesti on käynnistetty peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa peruspalvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa, huomioida taantuvien kuntien tilanne sekä vahvistaa kasvavien kaupunkien investointikykyä. Valtiovarainministeriön asettamat selvitysmiehet laativat esityksen uudeksi peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmäksi, mutta esitystä ei ole käsitelty poliittisesti. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen voi heikentää kunta-Helsingin valtionosuustulojen kehitystä.

Hallituksen tavoite julkisen talouden alijäämän pienemiseksi voivat heikentää kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitusta. Valtiovarainministeriö luonnoksessa hallituksen esitykseksi laiksi hyvinvointialueiden rahoituksen muuttamiseksi esitetään muun muassa siirtymätasausten kertaluontoisia leikkauksia valtiontalouden säästöjen toteuttamiseksi. Vähennys koskisi käytännössä vain Helsinkiä ja heikentäisi olennaisesti rahoitusmallin kannustavuutta ja ennakoitavuutta.