Sitovat toiminnan tavoitteet 2024, Helsingin kaupunki

Kansliapäällikkö päätti esittää kaupunginvaltuustolle selvityksen kaupunginkanslian vuoden 2024 toteutumattomista sitovista tavoitteista.

Kaupunginhallituksen vahvistamien vuoden 2024 talousarvion noudattamisohjeiden mukaan on toteutumatta jääneistä sitovista toiminnan tavoitteista annettava selvitys siten, että selvitykset voidaan käsitellä kaupunginvaltuustossa ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista kaupunginhallituksessa.

Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan sitova toiminnan tavoite katsotaan toteutuneeksi vain, jos kaikki sen talousarviossa määritellyt mittarit toteutuvat.

Kaupunginvaltuusto on asettanut talousarviossa 2024 kaupunginkanslialle neljä sitovaa toiminnan tavoitetta, joista toteutui kaksi.

Toteutuneet sitovat tavoitteet ovat:

- TE2024-uudistuksen valmistelu toteutuu niin, että asiakkaiden palveluilla on edellytykset jatkua katkeamattomina 1.1.2025 alkaen.
- Kokonaisinvestoinnit mitoitetaan rahoituksellisesti kestävälle tasolle toiminnan ja investointien rahavirran sekä lainakannan kasvun näkökulmasta.

Toteutumatta jääneet sitovat tavoitteet ovat:

- Helsinki varmistaa riittävän luovutuskelpoisten tonttien määrän 8 000 asunnon aloitukselle vuonna 2024.
- Sitoudumme valtuustokauden alussa käyttömenojen kasvun vastuuperiaatteeseen. Vuosittaiset talousarviot eivät ylitä vastuuperiaatteen mukaista menotasoa.

Sitova tavoite: Helsinki varmistaa riittävän luovutuskelpoisten tonttien määrän 8 000 asunnon aloitukselle vuonna 2024

Tavoite ei toteutunut, koska toinen kahdesta mittarista ei toteutunut.

Mittari 1: Luovutuskelpoisten tonttien määrä. Lähtöarvo 0 ja tavoitearvo 8 000 asunnon rakentamisen mahdollistaminen.

Mittari toteutui. Rakentamisvalmiita tontteja oli 17 568 asunnon rakentamiseen.

Mittari 2: Aloitettujen asuntojen kokonaismäärä. Lähtöarvo 0 ja tavoitearvo 8 000.

Mittari ei toteutunut. Toteuma oli 2 941 alkanutta asuntoa.

Perustelu siihen, miksi tavoitetta ei saavutettu

Sitova kaupunkiyhteinen tavoite ei toteutunut. Helsingissä oli vuoden 2024 lopussa runsaasti luovutuskelpoisia tontteja, yhteensä 17 568 asunnon rakentamiseksi. Kaupunki on siis omilla toimillaan mahdollistanut runsaan rakentamisen. Helsingissä alkoi kuitenkin vain 2 941 asunnon rakentaminen vuonna 2024. Asuntoja valmistui 4 067.

Keskeisenä syynä tavoitetta alhaisempaan asuntoaloitusten määrään on jo vuonna 2022 alkanut rakentamisen laskusuhdanne. Laskua edelsivät korkojen, kuluttajahintojen sekä rakentamiskustannusten huomattava nousu. Omistus- ja sijoitusasuntojen kysyntä on edelleen alhaista, ja vapaita vuokra- sekä omistusasuntoja on runsaasti markkinoilla. Rahoituksen saanti vapaarahoitteisille rakentamishankkeille on vaikeutunut merkittävästi

Valtion tukema tuotanto on kannatellut rakentamisen tasoa. Valtion tukeman tuotannon osuus aloituksista oli reilu puolet. Kaupungin oma rakennuttaja ATT aloitti vuonna 2024 yhteensä 691 uudisasunnon rakentamisen, josta 74 % oli valtion tukemia vuokra-asuntoja ja loput Hitas-asuntoja.

Sitova tavoite: Sitoudumme valtuustokauden alussa käyttömenojen kasvun vastuuperiaatteeseen. Vuosittaiset talousarviot eivät ylitä vastuuperiaatteen mukaista menotasoa

Tavoite ei toteutunut, koska mittarina ollut sallittu vastuuperiaatteen mukainen toimintamenojen menokasvu ylittyi.

Mittari: Käyttötalousmenojen kasvu sidotaan kustannustason ja väestönkasvun muutokseen sekä kaupunkiorganisaationa itsellemme asettamaan tuottavuustavoitteeseen, joka on 0,5 prosenttiyksikköä. Lähtöarvona tilinpäätös 2023 ja tavoitearvo strategiakaudelle hyväksytyn laskentaperiaatteen mukainen.

Mittari ei toteutunut. Vastuuperiaatteen mukainen sallittu toimintamenojen menokasvu oli 3,1 % vuonna 2024. Vastuuperiaatteeseen laskettavien menojen kasvun toteuma oli 4,7 % vuonna 2024.

Perustelut siihen, miksi tavoitetta ei saavutettu

Vastuuperiaatteen mukaisen menokasvun ylitys johtui ensisijaisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kaupungin tuottamien palveluiden TA-kohdan menojen kasvusta verrattuna vuoteen 2023. Kyseisen TA-kohdan menokasvu oli 6,7 % eli 84 miljoonaa euroa vuodesta 2023, eli Kaskon menokasvu ylitti selvästi vastuuperiaatteeseen laskettavien menojen kasvun keskiarvon 4,7 % ja nosti keskiarvoa yli tavoitetason.

Varhaiskasvatuksen menot kasvoivat 27 milj. euroa (6,3 %) ja perusopetuksen 29 milj. euroa (6,8 %), lukion ja ammatillisen koulutuksen 15 milj. euroa (6,6 %), ruotsinkielisten palvelujen 6 milj. euroa (6,8 %) ja yhteisten palvelujen 7 milj. euroa (8,6 %).

Menokasvu edellisestä vuodesta syntyi kaikissa edellä mainituissa palveluissa pääosin henkilöstömenoista ja vuokrista.