Asemakaavan muutos nro 12992, Kaarela, Kannelmäen aseman ympäristö

Kaupunkiympäristölautakunta päättää

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Rautatiealuetta muutetaan aukioalueeksi Kannelmäen juna-aseman ympäristössä. Kannelmäen asemarakennus puretaan (450 k-m²). Tavoitteena on lisätä juna-aseman lähiympäristön sekä Sitratorin avoimuutta ja turvallisuutta sekä parantaa alueen julkisten ulkotilojen viihtyisyyttä.

Arkkitehti Paavo Mykkäsen suunnittelema asemarakennus on valmistunut vuonna 1975. Mittasuhteiltaan matala rakennus on taloteknisesti käyttöikänsä päässä, eikä Kaupunkiliikenteellä ole tulevaisuudessa enää tarvetta asemarakennuksen tiloille.

Kannelmäen aseman ympäristössä ja laajemmin Sitratorin alueella on tunnistettu merkittävä kehittämistarve. Alueen jäsentymättömyys, paikoittainen ahtaus ja epäsiisteys vaikuttavat alueella koettuun turvallisuuden tunteeseen. Sitratori ja Kannelmäen aseman ympäristö ovat Kannelmäen kaupunkiuudistusalueen yksi keskeisimmistä ja näkyvimmistä kohdista. Tavoitteena on edesauttaa lähialueen muiden kehityshankkeiden toteutettavuutta ja houkuttelevuutta parantamalla Kannelmäen merkittävän ja monen arkeen liittyvän kaupunkitilan laatua ja viihtyisyyttä.

Kaavan toteuttaminen avartaa Kannelmäen juna-aseman kaupunkikuvaa ja ympäristöä parantaen näköyhteyttä juna-aseman ja Sitratorin välillä. Tämä helpottaa juna-aseman käytettävyyttä ja suunnistettavuutta alueella. Tilan avartaminen voi myös lisätä sosiaalista kontrollia vähentämällä esimerkiksi asemarakennuksen taakse jääviä katvealueita. Lisäksi selkeytetään juna-aseman ympäristön suunnittelu- ja ylläpitovastuita, mikä edesauttaa kaupunkitilan peruskorjaamista, ehostamista ja siistinä pitämistä. Tämä edellyttää Kannelmäen asemarakennuksen purkamista, mikä vähentää kaupallisten palvelutilojen määrää Sitratorin alueella jonkin verran. Juna-aseman ympäristön kehittäminen tukee kestävän joukkoliikennemuodon houkuttelevuuden ylläpitämistä ja lisäämistä. Kaavaratkaisun vaikutuksia alueen kulttuuriperintöön on arvioitu tarkemmin alueelle tehdyssä aukioselvityksessä. Kaavalla ei ole erityisiä sosiaalisia vaikutuksia mukaan lukien vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteutumista edesautetaan kehittämällä Kannelmäen kaupunkiuudistusalueen keskeisintä kohtaa viihtyisämmäksi ja vetovoimaisemmaksi.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Suunnittelualueelle sijoittuu nykyisin Kannelmäen juna-aseman asemarakennus, junaradan ylittävä asemasilta, asemasillalta Kanneltalolle johtava ramppi, asemasillalta Sitratorille johtavat portaat ja hissikuilu. Lisäksi alueelle sijoittuu radan länsipuolisen asemalaiturin katos- ynnä muita rakenteita. Kannelmäen juna-asema on kokonaisuudessaan valmistunut 1970-luvun puolivälissä ja asemasillalta Kanneltalolle johtava ramppi on valmistunut rampin viereisen taloyhtiön kanssa samanaikaisesti 1980-luvun puolivälissä.

Kaavaratkaisu

Rautatiealuetta muutetaan aukioalueeksi. Olemassa oleva asemarakennus on tavoitteena purkaa, eikä sille siksi esitetä rakennusalaa uudella aukioalueella. Asemarakenteet, kuten asemasillalle johtavat portaat ja hissi voivat jatkossa sijoittua aukioalueelle. Asemasillalta Kanneltalolle johtavan betonirampin kohdalle on merkitty sijainniltaan ohjeellinen kadun, liikennealueen tai aukion ylittävä jalankulun ja pyöräilyn yhteys. Aukioalueen lopullinen ilme tarkentuu jatkosuunnittelussa. Aukioalueen jatkosuunnittelua ohjataan kaavassa edellyttämällä, että alueen tulee laatutasoltaan, materiaaleiltaan ja kasvivalinnoiltaan muodostaa korkealaatuinen kokonaisuus. Alueen tulee liittyä saumattomasti Sitratoriin. Alueelle istutettavan kasvillisuuden tulee olla monilajista ja kukkivaa. Kasvualustoille tulee varata riittävästi tilavuutta. Mahdolliset kiinteät rakenteet kuten pyöräpaikat ja istutusalueet tulee suunnitella siten, että käyttäjien luontaiset kulkureitit Sitratorilta asemalle ja laiturialueille säilytetään vapaina. Tarkemmassa jatkosuunnittelussa tulee mahdollistaa väliaikaisen, siirrettävän kioskin/kahvilarakennuksen sijoittaminen alueelle. Alueelle tulee tehdä yhtenäinen valaistussuunnitelma. Valaistuksen tulee olla tavanomaista laadukkaampaa.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaavat 8373 (13.05.1981) ja 7300 (10.09.1976).

Voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu rautatiealueeksi.

Rautatiealueelle (LR) on osoitettu rautatiealueen osa (lra), jolle saa rakentaa rautatieaseman. Asemasillalta Kanneltalolle vievän rampin kohdalle on merkitty kadun, torin tai rautatiealueen ylittävä jalankulkukatu (y), jolla pyöräily on sallittu. Asemasillalle on merkitty likimääräinen korkeusasema +30,3. Maantasoon on merkitty likimääräiseksi korkeusasemaksi +24,0.

Helsingin kaupunki omistaa kaavamuutosta koskevan maa-alueen kokonaisuudessaan. Kaava-alueella sijaitseva Kannelmäen asemarakennus on Kaupunkiliikenteen omistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Kannelmäen juna-asema on menossa peruskorjaukseen vuonna 2026. Asemarakenteiden peruskorjausta suunnitteluttaa Kaupunkiliikenne. Aseman peruskorjauksen toteuttaminen ei edellytä kaavamuutosta. Tarve kaavamuutoksen laatimiselle on syntynyt tavoitteesta päästä suunnittelemaan ja kehittämään asemarakennuksen aluetta vehreäksi ja viihtyisäksi aukiotilaksi. Kaupunkiliikenteellä ei ole enää tulevaisuudessa tarvetta asemarakennuksen tiloille. Aseman toimintaan liittyvät tekniset tilat voidaan peruskorjauksen yhteydessä integroida uusiin asemarakenteisiin, esimerkiksi portaiden yhteyteen. Kaavamuutos käynnistettiin asemarakennuksen ja asemasillalta Kanneltalolle johtavan betonirampin mahdollisen purkamisen vaikutusten selvittämiseksi sekä asukasvuorovaikutuksen käynnistämiseksi.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Kaupungille aiheutuu investointitarpeita alueen pintarakenteiden uusimistöistä sekä maisemointitöistä kaavan mahdollistaman asemarakennuksen purkamisen myötä. Kustannusarvio kustannustasossa 1/2025 on noin 600 000 €. Kaupungille aiheutuu myös kustannuksia, mikäli alueella sijaitseville kaupungin omistamille taitorakenteille ilmenee korjaustarvetta. Investointitarpeet selviävät jatkosuunnittelussa.

Investointikustannukset

Investointikustannukset yhteensä 600 000 euroa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, viranomais- ja asiantuntijatahojen lausunnoista, kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat alueella olemassa olevan kunnallistekniikan huomioimiseen maankäytön suunnittelussa sekä kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Kannanotoissa esitetyt asiat otetaan huomioon tarkemmassa jatkosuunnittelussa. Jatkosuunnittelua tehdään yhteistyössä kannanottojen antajien kanssa. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 18 kpl.

Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä alustavasta viitesuunnitelma-aineistosta kohdistuivat asemarakennuksen ja asemasillalta Kanneltalolle johtavan rampin mahdolliseen purkamiseen, Sitratorin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen mm. turvallisuutta parantamalla, valaistuksen suunnitteluun, juna-aseman peruskorjauksesta aiheutuvan haitan minimoimiseen, uusien asemarakenteiden visuaaliseen ilmeeseen ja alueen luonnoneläinten huomioimiseen suunnittelussa. Mielipiteissä esitetyt asiat on saatettu Kannelmäen juna-aseman peruskorjausta suunnitteluttavan Kaupunkiliikenteen tietoon. Kaavaratkaisu on laadittu siten, että se ei edellytä asemasillalta Kanneltalolle johtavan betonirampin purkamista. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (AKL/MRL 65 §) 1.9.2025–30.9.2025. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:ssä säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui 7 kpl.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat asemarakennuksen purkamiseen ja säilyttämiseen, asemasillalta Kanneltalolle johtavan kaarevan rampin purkamiseen ja säilyttämiseen, alueen pelastus- ja huoltoliikenneratkaisuihin, Kanneltalon mahdolliseen laajentamiseen, lintujen ja muiden eläinten turvallisuuden huomioimiseen, alueen vajaakäyttöisten polkupyöräpaikkojen poistamiseen sekä Kannelmäen juna-aseman peruskorjaukseen varattujen rahojen hyödyntämiseen toisin. Huomautuksissa esitetyt asiat on saatettu alueen liikennesuunnittelijan ja Kannelmäen aseman peruskorjausta suunnitteluttavan Kaupunkiliikenteen tietoisuuteen. Sitratorin ympäristön kehittämistä on tavoitteena edistää kaavamuutosaluetta laajemmin Kanneltaloon suunnitellun peruskorjauksen yhteydessä 2030-luvun alussa. Tässä yhteydessä selvitetään mm. tarkemmin kaarevan rampin käyttömääriä, sen alle sijoittuvia tiloja ja niiden tarpeellisuutta tulevaisuudessa sekä ramppiyhteyden korvaamismahdollisuuksia uudella luiskayhteydellä. Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

Kaupunginmuseo pitää lausunnossaan valitettavana, että kaavamuutoksessa on päädytty purkamaan arkkitehti Paavo Mykkäsen suunnittelema vuonna 1975 valmistunut asemarakennus. Kuitenkin suhteuttaen ja punniten alueelle suunniteltuja eri toimenpiteitä Sitratorin aukiokuvalliseen arvoon, on asemarakennuksen purkaminen kulttuuriympäristön kannalta vähemmän hankala toimenpide kuin betonirampin purkaminen. Tämän johdosta kaupunginmuseo katsoo, ettei sillä ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Lisäksi museo toteaa, että asemasiltaan toteutettu ympäristötaideteos Sini-puna-silta (pohjoinen-etelä) tulee dokumentoida asemarakenteiden peruskorjauksen yhteydessä. Väylävirasto huomauttaa lausunnossaan, että laiturialue on tarpeen jatkossakin säilyttää asemakaavassa rautatiealueena. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset ­liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 57 §, 59 §, 62 §.

Toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta päättää asemakaavan muutoksesta hallintosäännön 16 luvun 1 §:n kohdan 2 perusteella, koska kaavaratkaisulla ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia.