Vahingonkorvaus, esinevahinko, 29.11.2024 päiväkoti Ariel

Hallintopäällikkö päätti hylätä ********** (jäljessä hakija) vahingonkorvausvaatimuksen lapsen rikkoutuneista silmälaseista.

Hakija (huoltaja) on esittänyt 22.1.2025 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvaushakemuksessa korvausvaatimuksen lapsensa rikkoutuneista silmälaseista varhaiskasvatuksen toimipisteessä (päiväkoti). Korvattavaksi vaadittava euromääräinen summa on 137,25 euroa, joka on jäänyt hakijan maksettavaksi uusien silmälasien hankintakustannuksesta (549 euroa) hakijan ottaman vakuutuskorvauksen jälkeen.

Päiväkodista annetun selvityksen mukaan yksi ryhmän lapsista, jolla on impulssikontrollin vahvoja haasteita, oli yhtäkkiä nykäissyt hakijan lapsen silmälasit ja lasit olivat hajonneet. Impulsseja on vaikea henkilökunnan ennakoida. Tilanne sattui toistumaan uudemman kerran. Molemmilla kerroilla työntekijä (kasvatusvastuullinen) on ollut tilanteissa läsnä, mutta toinen lapsi on toiminut tilanteessa niin äkisti ja impulsiivisesti, että vahinko on ehtinyt sattua. Tilanne on molemmilla kerroilla ollut normaali varhaiskasvatuksen toimintapäivä ja henkilöstömitoitus on ollut kunnossa.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä.

Saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että vahinko olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Vahingon aiheutuminen ei ole ollut estettävissä asianmukaisesta valvonnasta ja henkilömitoituksesta huolimatta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole asiassa vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.