Rakennuslupa, 91-43-157-1, Siilitie 16, Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää

(1) jättää tutkimatta Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n, ********** ja Herttoniemi-seura ry:n oikaisuvaatimukset

sekä

(2) tutkia ja hylätä Asunto Oy Helsingin Hertan oikaisuvaatimuksen

Helsingin kaupunkiympäristön toimialan rakennusvalvontapalveluiden itäisen lupayksikön päällikön väliaikaisen rakennuksen rakentamista koskevasta rakentamislupapäätöksestä 5.6.2025 § 926.

Tämä päätös annetaan tiedoksi kuuluttamalla Helsingin kaupungin verkkosivuilla.

Oikaisuvaatimusten kohteena oleva rakentamislupapäätös

Rakennusvalvontapalveluiden itäisen lupayksikön päällikkö on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan hakemuksesta päätöksellään 5.6.2025 § 926 myöntänyt rakentamisluvan väliaikaisen päiväkotirakennuksen rakentamiseksi kymmenen (10) vuoden määräajaksi tontille 91-43-157-1 osoitteeseen Siilitie 16 (LP-091-2024-09193). Samalla päätöksellä on myönnetty aloittamisoikeus ennen luvan lainvoimaisuutta.

Rakennuspaikka sijaitsee rakennuspaikalla voimassa olevan asemakaavan 12444 (voimaan 2.2.2018) mukaan Lähipalvelurakennusten korttelialueella PL.

Rakentamislupapäätöksessä on todettu hankkeesta muun ohella seuraavaa.

Lupaa on haettu väliaikaisen päiväkotirakennuksen rakentamiseksi lisä- ja väistötiloiksi alueen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden valmistumiseen saakka (vuosi 2035). Hakijan selvityksen mukaan nyt on haettu rakennuslupaa vain päiväkotihankkeelle. Päiväkoti- ja opetustiloja sisältävälle kokonaishankkeelle on haettu poikkeamislupaa ja opetustilojen hankkeelle haetaan jatkossa erillistä rakentamislupaa.

Rakennus toteutetaan kaksikerroksisena tilaelementtirakennuksena. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee mm. ruokailutilat ja keittiötilat ja toimintatiloja. Toisessa kerroksessa sijaitsee mm. toimintatiloja sekä henkilökunnan tiloja.

Rakennuksen julkisivut ovat pääosin puupaneelia, väri valkoinen ja tehostevärinä kultaokra, sisäpihan puolella sininen ja vihreä. Vesikatteena on musta peltikate.

Päiväkodin suunniteltu henkilömäärä on 169 henkilöä, tilapaikka 140 henkilöä ja henkilöstöä 29 henkilöä.

Saattoliikenne, huoltoliikenne ja pelastusajoneuvot kulkevat Siilitien kautta. Saattoliikennepaikat sijoittuvat paikoitusalueelle [LPA-tontti 91-43-157-2]; 6 autopaikkaa ja yksi LE-autopaikka.

Rakentamislupapäätös sisältää poikkeamiset asemakaavan rakennusoikeutta, rakennusalaa, säilytettäväksi merkittävien puiden kaatamista (2 kpl) ja istutettavaksi määrättyjä puita koskevista määräyksistä.

Oikaisuvaatimukset

Oikaisuvaatimuksen tekemiselle varattuna aikana eli 14.7.2025 mennessä rakennusvalvontapalveluihin jätettiin yhteensä neljä oikaisuvaatimusta rakentamislupapäätöksestä.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n oikaisuvaatimus (oikaisuvaatimus 1)

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry on 27.6.2025 jättänyt edellä mainitusta rakentamislupapäätöksestä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan oikaisua tilapäisen päiväkodin rakennuslupaan.

Oikaisuvaatimuksessa on esitetty vaatimukselle muun ohella seuraavia perusteita.

Rakennusluvan myöntämistä tontille, jossa kasvaa monimuotoista ja hyvinvoivaa metsää, lyhyttä tilapäistä toimintaa varten on pidettävä huonosti harkittuna. Hankkeelta saadun tiedon mukaan tontin asemakaavan mukaista pysyvää päiväkotia ei tulla rakentamaan, koska alueen lapsimäärän ennustetaan laskevan.

Paviljonkipäiväkodille ehdotetaan etsittäväksi tilapäistä toimitilaa tai paikkaa lähialueelta esimerkiksi Herttoniemen teollisuusalueelta, Myllypurosta, Roihuvuoresta ja Laajasalosta tai Siilitie 16:n viereiseltä parkkipaikalta.

Rakennuslupa on käsitelty kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostossa 24.4.2025, jolloin jaosto palautti asian valmisteluun seuraavalla evästyksellä: ''Asia palautetaan valmisteltavaksi siten, että kunnes tontilta löytyneen mahdollisen vesilain suojaaman vesiluontotyypin selvitystyö sekä selvitykset alueen muista luontoarvoista ovat valmistuneet. Mikäli alueelta löytyy vesilain nojalla suojeltu vesiluontotyyppi, tulee rakennukselle etsiä vaihtoehtoinen sijainti eikä poikkeamista vaarantamiskiellosta tule hakea.'' Asiaa ei kuitenkaan ole uuden valmistelun jälkeen tuotu takaisin ympäristö- ja lupajaoston käsiteltäväksi vaan asiasta on tehty viranhaltijapäätös. Tällaista päätöksentekotapaa on pidettävä ongelmallisena.

Metsän puiden kaataminen suurimmaksi osaksi ja maaston raivaaminen kymmenen vuoden toimintaa varten on vastoin useita kaupungin omia tavoitteita kuten luonnon monimuotoisuuden vaalimista, ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa, paikallisen mikroilmaston viilentämistä hellejaksoina ja hiilensidonnan lisäämistä. Nämä aiheet ovat esillä myös äsken julkaistussa esityksessä kaupunkistrategiaksi 2025-2029. Tontin ennallistaminen väliaikaisen käytön jälkeen, joka on yksi rakennusluvan vaatimuksista, vie vähintään sata vuotta, jotta saavutetaan metsän nykyiset arvot ja hyödyt.

Metsän kaatamista ja raivaamista on pidettävä haitallisena myös lasten ja viereisten arvokkaiden METSO-metsien kannalta. Tontin metsä on virkistysmetsän tapaista, vaikka sisältääkin arvokkaamman metsän tunnusmerkkejä kuten eri ikäisiä puita ja useita metsäluontotyyppejä kostean heinäkorven tapaisesta metsäkuviosta lähtien. Metsä olisi lasten kannalta arvokkaampi seikkailu- ja leikkimetsänä kuin rakennettuna ja päällystettynä leikkipihana. Metsässä leikkiminen ja luonnosta oppiminen ovat tärkeitä juuri tälle sukupolvelle, joka saa vastuun ilmastonmuutoksen ja luontokadon ratkaisemisesta. Samalla säästettäisiin vieressä kasvavia METSO-metsiä kulumiselta, joka todennäköisesti lisääntyy, jos tilapäinen päiväkoti rakennetaan Siilitie 16:n tontille ja nykyinen metsä väistyy.

On myös huomattava, että kaavoitus ja rakentaminen ovat jo katkaisseet alueellisen metsäverkostoyhteyden tontin kaakkoispuolella. Siilitie 16:n metsikkö on tähän asti tukenut tätä katkennutta yhteyttä. Myös metsäverkostoyhteyksien säilyminen ja vahvistaminen kuuluvat kaupunkistrategiaehdotukseen.

Tilapäisen päiväkodin rakentaminen metsän vieressä sijaitsevalle parkkialueelle on yhä tutkimisen arvoinen kompromissi, jos paviljonkipäiväkoti halutaan välttämättä kyseiselle alueelle.

Oikaisuvaatimuksen liitteiksi on toimitettu kannanotto viranhaltijoille ja apulaispormestarille (25.3.2025) sekä kannanotto kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle (23.4.2025).

Yksityishenkilön oikaisuvaatimus (oikaisuvaatimus 2)

Helsingin kaupungin jäsen (kunnan asukas) ********** on 3.7.2025 jättänyt edellä mainitusta rakentamislupapäätöksestä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan oikaisua tilapäisen päiväkodin rakennuslupaan Siilitie 16:ssa. Oikaisunhakija ilmoittaa asuvansa Siilitie 16:n viereisessä taloyhtiössä.

Oikaisuvaatimuksessa on esitetty vaatimukselle muun ohella seuraavia perusteita.

Helsinki hyväksyi uusimman luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO-ohjelman) vuonna 2021. Metsän puiden kaataminen suurimmaksi osaksi ja maaston raivaaminen määräaikaista rakennusta varten on vastoin sekä Helsingin omaa toimintaohjelmaa että monia muitakin kaupungin omia tavoitteita. Niitä ovat esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, luontokadon torjuminen ja hiilensidonnan lisääminen. Nämä aiheet on nostettu esiin myös uudessa Esityksessä kaupunkistrategiaksi 2025-2029.

Rakennusluvassa todetaan, että tontti tulee ennallistaa ''alkuperäistä vastaavaan asuunsa'' väliaikaisen käytön jälkeen, tämä on yksi rakennusluvan vaatimuksista. Hakattua aluetta on mahdoton ennallistaa alkuperäistä vastaavaan asuunsa, koska puut on kaadettu. Vie vähintään vuosikymmeniä saavuttaa hakkaamisen jälkeen metsän nykyiset luontoarvot ja hyödyt.

Hankkeen arkkitehdin mukaan tontin asemakaavan mahdollistavaa päiväkotia ei aiota rakentaa, koska alueen lapsimäärän ennustetaan laskevan. Miksi sitten rakennetaan väliaikainen päiväkoti vain muutamia vuosia varten? Väliaikaiselle parakkipäiväkodille on mahdollista etsiä toimitilat alueen läheltä, kuten esimerkiksi Herttoniemen teollisuusalueelta. Hankkeen mukaan parinsadan metrin päässä sijaitseva Herttoniemen teollisuusalue on ''kohtuuttoman matkan päässä'' käyttäjistä. Väite ei pidä paikkaansa etenkään senkään vuoksi, että Siilitien päiväkodin lisäksi parakkipäiväkotia käyttäisi Myllypuron päiväkoti Myllytupa, jolle teollisuusalue on lähempänä kuin Siilitie 16.

Siilitie 16:n metsäpalsta on osa Viikki-Kivikko -vihersormea. Siellä kasvaa monimuotoista ja hyvinvoivaa kaupunkimetsää, josta Helsingin kaupungin pitäisi olla ylpeä. Metsäpalsta on säilytettävä ja parakkipäiväkodille etsittävä toinen tila.

Oikaisunhakija yhtyy Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen oikaisuvaatimuksessa esitettyihin toteamuksiin rakentamisluvan päätöksentekotavasta, metsän kaatamisen ja raivaamisen haitallisista vaikutuksista lasten ja läheisten METSO-metsien kannalta sekä metsäverkostoyhteyden katkeamisesta.

Herttoniemi-seura ry:n oikaisuvaatimus (oikaisuvaatimus 3)

Herttoniemi-seura ry - Hertonäs Sällskapet rf on 4.7.2025 jättänyt edellä mainitusta rakentamislupapäätöksestä oikaisuvaatimuksen. Oikaisua haetaan Siilitie 16 tontin rakennuspäätökseen. Oikaisunhakijan mukaan tilapäiselle päiväkodille tulee etsiä korvaavat tilat muulta tontilta, jonka keskeiset luontoarvot on jo menetetty.

Muutosta vaaditaan seuraavasti:

Rakentamispaikan luontoarvot tulee selvittää kattavasti ja tiedottaa asukkaille. Nyt tehdyssä luontoselvityksessä ei esimerkiksi huomioida paikalla olevia lukuisia suuria katajia. Luontoselvityksen lisäksi päätöksessä kohdassa Muut päätökseen liittyvät asiakirjat lopussa mainittu ympäristöselvitys ja luontolausunto jäävät asukkaalle epäselväksi. Oikaisunhakija tiedustelee, mistä nämä löytyvät. Nyt tehty päätös on ristiriidassa useiden kaupungin tavoitteiden kanssa. Päätös ei noudata kaupungin strategialuonnosta vuosille 2025-2029.

Metso-luokiteltujen metsä-alueiden viereen ei tule rakentaa, jotta niihin ei kohdistu nykyistä enempää painetta. ”Muistakaa Montrealin sopimus” on edelleen ajankohtainen vaatimus – kaupunkiluontoa ei ole syytä heikentää vaan sitä pitää vaalia.

Hankkeessa tulee noudattaa Helsingin kaupungin ja Unicefin välistä sopimusta ja tehdä lapsivaikutusten arviointi. Nämä edellyttävät lapsille huolellisempaa suunnittelua. Tämä päiväkotihanke ei myöskään ota huomioon lasten oikeutta lähiluontoon tai turvalliseen varhaiskasvatusympäristöön. Liikuntapuiston uudistamisprojekti aiheuttaa alueelle merkittävää työmaaliikennettä, joka aiheuttaa lapsille suoraa vaaraa.

Herttoniemen suojeltu hiihtomaja (Siilitie 12): Kaavassa on merkitty suunnitellun rakennuspaikan viereen suojeltu rakennus, Else Aropaltion suunnittelema hiihtomaja. Poikkeuskaavan rakennussuunnitelman vaikutukset hiihtomajaan ja sen ympäristöön tulee selvittää kaupunginmuseon kulttuuriympäristön asiantuntijoilta. Hiihtomajan miljöö tuhoutuu, jos väliaikainen päiväkotirakennus toteutetaan.

Kohdassa Naapurikuulemiset hakijan vastineessa todetaan ”- Emme laadi erillistä selvitystä harkinnan alla olleista vaihtoehdoista. Sijaintiin, liikenteeseen, logistiikkaan ja tilojen turvallisuuteen nojaten on päädytty esitettyyn ratkaisuun.” Herttoniemi-seura ry - Hertonäs Sällskapet rf kuitenkin vaatii edelleen, että vaihtoehtoiset rakentamispaikat kartoitetaan.

Seura esittää korvaaviksi paikoiksi Viilarintien ja Kauppamyllyntien risteyksen tonttia, johon luistelukeskuksen siirtoa Matokalliolta aiemmin suunniteltiin. Lisäksi sopivina vaihtoehtoisina sijaintipaikkoina on ehdotettu muun muassa Herttoniemen yritysaluetta, Siilitien päiväkodin viereistä tonttia (alue 405-5-37, tontti 91-405-5-37), urheilupuiston uuden pukukoppirakennuksen tilapäistä yhdistämistä päiväkotikäyttöön sekä Roihupellon teollisuusaluetta Viikintien läheisyydessä. Jos tilatuksi aiottu parakkipäiväkoti ei meinaa mahtua jollain näistä paikoista, suunnitelmaa tulee muokata sen sijaan, että muokataan metsää.

Jos esimerkiksi Viilarintien ja Kauppamyllyntien risteyksen tontti otettaisiin tämän rakennushankkeen käyttöön, seura esittää Hillerikujalta ja Siilitieltä kulkevien lapsiperheiden kulkuyhteyksien parantamiseksi bussilinjan 81 jatkamista Siilitien päätepysäkiltä niin, että bussi ajaisi Viikintieltä Viilarintielle ja kävisi kääntymässä Kauppamyllyntien risteyksessä. Sen pysäkki voisi olla samalla kohtaa kuin pikaratikan pysäkki, reittioppaassa näkyvä Kauppamyllyntien pysäkki H4245. Tämä ratkaisu säästäisi luontoa ja parantaisi yhteyksiä Puu-Myllypurosta Siilitielle. Päätepysäkki voisi jatkossakin olla Siilitien päässä nykyiseen malliin.

Asia on käsiteltävä lautakuntakäsittelyssä, eikä sitä tule siirtää viranhaltijapäätökseksi. Pidämme ongelmallisena asian valmistelun kiirettä, kuten toimenpide-kohdan ensimmäisen virkkeen loppuosa ”Väliaikaisen päiväkotirakennuksen rakentaminen kymmenen (10) vuoden määräajaksi, sekä aloittamisoikeus ennen luvan lainvoimaisuutta.” Olisi myös toivottavaa, että eri toimialat toimisivat yhteistyössä, kun suunnitelmat kohdistuvat samaan paikkaan. Tässä asukkaalle jää vaikutelma, että urheilupuiston uudistamissuunnitelma ja päiväkodin suunnittelu on tehty erillisinä, vaikka hyvin tehty suunnitelma toisi synergiaetua.

Asunto Oy Helsingin Hertan oikaisuvaatimus (oikaisuvaatimus 4)

Asunto Oy Helsingin Hertta on 4.7.2025 jättänyt edellä mainitusta rakentamislupapäätöksestä oikaisuvaatimuksen. Oikaisunhakija katsoo, että päätös on tehty puutteellisin selvityksin ja on ristiriidassa kaupungin omien strategisten tavoitteiden kanssa. Oikaisunhakija vaatii, että päätös kumotaan ja että rakennuslupaa ei myönnetä, ennen kuin:

1. Alueen luontoarvot on selvitetty kattavasti ja ajallisesti oikea-aikaisesti - ei pelkästään keväällä vaan myös kesällä, jolloin osa uhanalaisista lajeista havaitaan.

2. Vaihtoehtoiset sijoituspaikat on arvioitu läpinäkyvästi ja asukkaita osallistavasti.

3. On varmistettu, ettei rakentaminen vaaranna Viikki-Kivikko -vihersormen jatkuvuutta tai aiheuta pysyvää luontohaittaa METSO-luokitelluissa tai monimuotoisissa metsäympäristöissä.

4. Päätöksentekoprosessissa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita, erityisesti sen suhteen, että asia palautettiin ympäristö- ja lupajaostoon lisäselvityksiä varten, mutta päätös tehtiin lopulta virkamiestasolla.

5. Alueen nykyiset puutteet alueen hulevesien hallinnassa ja liikenneinfrastruktuurissa on korjattu ennen mahdollisten rakennustöiden aloittamista.

Oikaisunhakija toteaa, että oikaisuvaatimus perustuu alueen ekologisiin arvoihin, kaupungin strategisiin linjauksiin, hallintoprosessin läpinäkyvyyden puutteisiin sekä asukkaiden esiin nostamiin pitkäaikaisiin ongelmiin alueen käytettävyydessä ja turvallisuudessa. Oikaisunhakija pyytää, että asia palautetaan valmisteluun edellä mainittujen seikkojen perusteella.

Oikaisuvaatimusta perustellaan edelleen seuraavasti.

1. Luontoselvitysten ajoitus vaarantaa päätöksenteon luotettavuuden

Rakennuslupaa koskevat luontoselvitykset on toteutettu huhti-toukokuussa 2025. Tämä ajoitus on ongelmallinen, sillä osa merkittävistä uhanalaisista ja silmälläpidettävistä kasvilajeista tulee näkyviin vasta kesällä. Selvitykset eivät näin ollen täytä vuodenajat huomioivaa luotettavuusvaatimusta. Oikaisunhakija katsoo, että kevätkartoitukset eivät täytä vuodenajan huomioivaa luotettavuusvaatimusta, joten kesällä tehtävät luontoselvitykset ovat välttämättömiä ennen mahdollisia hakkuita tai rakentamistoimia.

2. Metsän arvo osana Viikki-Kivikko -vihersormea ja ekologista verkostoa

Rakennuspaikka sijaitsee arvokkaan metsäalueen reunalla, joka on osa Viikki-Kivikko -vihersormea. Alueelta on jo aiemmin kaadettu metsää esimerkiksi frisbeegolf-radan vuoksi, ja lisäraivaus kaventaa entisestään lähiluonnon virkistys- ja monimuotoisuusarvoja.

Vaikka kaavaselostuksen luonnonympäristöselvityksessä todetaan, ettei rakennustoiminta ulotu arvokkaille luontoalueille, käytännössä tilanne on toinen. Se vaikuttaa silti niiden ekologiseen kantokykyyn ja jatkoyhteyksiin.

3. Vaikutus METSO-luokiteltuihin metsiin ja ekologiseen kestävyyteen

Rakentaminen aiheuttaa painetta viereisille METSO-luokitelluille metsille, joiden kuluminen lisääntyy, kun nykyinen metsäalue raivataan. Lähimetsä on monikäyttöinen oppimis- ja leikkialue, ja sen menetys kasvattaa kuormitusta muilla arvokkailla luontokohteilla. Tämä on vastoin sekä luonnonsuojelun että ekologisen kestävyyden tavoitteita.

4. Tilapäisrakentaminen aiheuttaisi pysyvän luontohaitan - ennallistaminen ei realistista

Vaikka rakennusluvan ehtona on, että tontti ennallistetaan ''alkuperäistä vastaavaan asuunsa'' käytön jälkeen, tämä ei ole mahdollista. Alueella esiintyy luonnossa kasvavia 4-5 metrin korkuisia katajia, joiden säilyttäminen on luonnonsuojelullisesti perusteltua. Katajat ovat erityistä suojelua vaativia lajeja erityisesti Etelä-Suomessa, ja niiden esiintyminen korostaa alueen luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi alueella kasvaa vanhaa puustoa ja monimuotoista metsää, jonka palautuminen kestää vuosikymmeniä. Siksi rakennustyö aiheuttaa pysyvän luontohaitan, vaikka rakennus itsessään olisi tilapäinen.

5. Kaupungin strategioiden ja tavoitteiden kanssa ristiriidassa

Päätös on ristiriidassa Helsingin LUMO-ohjelman ja esityksen kaupunkistrategiaksi 2025-2029 kanssa. Molemmissa korostetaan luonnon monimuotoisuuden turvaamista, luontokadon ehkäisyä ja hiilensidonnan edistämistä. Metsän raivaaminen tilapäistä rakennusta varten heikentää suoraan näitä strategisia tavoitteita.

6. Demokraattinen päätöksenteko ja hallintoprosessin läpinäkyvyys

Vastineessa aikaisempiin kysymyksiin vaihtoehtoisista sijoituspaikoista on saatu vastaus: ''Emme laadi erillistä selvitystä harkinnan alla olleista vaihtoehdoista. Sijaintiin, liikenteeseen, logistiikkaan ja tilojen turvallisuuteen nojaten on päädytty esitettyyn ratkaisuun.'' Demokraattisen päätöksenteon ja läpinäkyvän hallintoprosessin nimissä pyydämme kattavampaa vastausta eri yhteisöjen tuomiin ratkaisuehdotuksiin, jotka on laadittu ottaen huomioon tarkasti Helsingin kaupungin luontoarvot- ja strategiat.

Perusteluja sille, miksi tarvittavaa rakennusta ei voitaisi sijoittaa esimerkiksi lähemmäs Myllypuroa, Viilarintien ja Kauppamyllyntien risteykseen, tontille johon luistelukeskuksen siirtoa Matokalliolta aiemmin suunniteltiin, ei ole saatu. Lisäksi sopivina vaihtoehtoisina sijaintipaikkoina on ehdotettu muun muassa Herttoniemen yritysaluetta, Siilitien päiväkodin viereistä tonttia (alue 405-5-37, tontti 91-405-5-37) sekä urheilupuiston uuden pukukoppirakennuksen tilapäistä yhdistämistä päiväkotikäyttöön.

7. Puutteellinen päätöksenteko ja läpinäkyvyyden puute

Viranomaispäätös on tehty sen jälkeen, kun Helsingin kaupungin ympäristö- ja lupajaosto oli 24.4.2025 palauttanut asian valmisteluun lisäselvityksiä varten. Oikaisunhakija on ollut käsityksessä - ja sen ymmärryksen mukaan myös jaosto itse - että asian käsittely jatkuisi jaoston päätöksenteossa lisäselvitysten jälkeen. Rakennusvalvonnan tekemä päätös (5.6.2025, lupatunnus LP-091-2024-09193; oikaisuvaatimuksen liite 1) sivuuttaa tämän oletuksen ja siirtää asian ratkaisemisen lautakuntakäsittelyn ulkopuolelle. Tämä herättää huolta hallintoprosessin läpinäkyvyydestä sekä hyvän hallintotavan toteuttamisesta. Lisäksi samaisessa päätöksessä esittämäämme kysymykseen vaihtoehtoisista sijaintipaikoista on vastattu, ettei niistä laadita erillistä selvitystä. Tämä menettely ei ole linjassa avoimen ja demokraattisen päätöksenteon periaatteiden kanssa.

8. Rakennuspaikan soveltumattomuus urheilukentän läheisyyteen

Tilapäinen päiväkoti sijoittuisi aivan käynnissä olevan urheilukentän remontin viereen. Oikaisunhakijan tämänhetkisten tietojen mukaan remontin viimeinen vaihe on alkamassa vasta vuonna 2027. Tämä tuo mukanaan jatkuvaa melua, pölyä ja liikennettä, mikä on kyseenalainen ympäristö päiväkodille ja sen pienille asukkaille. Päiväkoti joutuisi olemaan keskellä työmaaliikennettä, mikä heikentää turvallisuutta ja oppimisympäristöä.

9. Rakentamisen aikaset vaikutukset liikenteeseen ja hulevesien hallintaan

Rakennusaikainen raskas liikenne kohdistaa lisäkuormitusta alueen jo entuudestaan puutteelliseen infrastruktuuriin, erityisesti pysäköintialueen osalta. Nykytilanteessa sade- ja sulamisvedet kerääntyvät pysäköintialueelle, sillä vedenohjaus ja hulevesien hallinta ovat riittämättömiä. Metsäalueen poistaminen heikentäisi tilannetta entisestään, sillä luonnollinen vedenimeytymistä edistävä kasvillisuus ja maaperä menetettäisiin.

Tämä voi johtaa lisääntyviin tulvimisongelmiin, alueen käytettävyyden heikkenemiseen ja kunnossapitotarpeen kasvuun. Pysäköintialue on ollut ongelmallisessa kunnossa jo pitkään ja sen kunnostamista on toistuvasti pyydetty - viimeksi kaupungin mukaan sen piti valmistua vuoden 2023 aikana. Useista yhteydenotoista huolimatta oikaisunhakija ei ole saanut asiassa vastausta. Rakennuttajan tietojen mukaan pysäköintialueen kunnostus olisi jopa jo maksettu.

Oikaisunhakija esittää, että alueen hulevesiongelmat tulisi korjata ennen rakennustöiden aloittamista, jotta haittoja voidaan ennaltaehkäistä. Tilapäisenä ratkaisuna oikaisunhakija esittää, että pysäköintialuetta siirretäisiin yhden ruuturivin verran, jolloin pysäköinti ei joutuisi tapahtumaan kasaantuneen veden keskellä.

Luvan hakijan vastine oikaisuvaatimuksiin

Luvan hakijalle annettiin määräaikaan mennessä mahdollisuus jättää oikaisuvaatimuksesta ympäristö- ja lupajaostolle vastine. Luvan hakija toimitti 11.8.2025 päivätyn vastineen oikaisuvaatimuksiin.

Vastineessa todetaan muun ohella seuraavaa.

Luontoarvoihin kohdistuneet oikaisuvaatimukset (oikaisuvaatimukset 1, 2, 3 ja 4)

Hankkeessa on suoritettu luontoarvojen arviointi ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Asiantuntijalausunnossa ei ilmennyt erityisiä säilytettäviä luontoarvoja, vaan tontin kasvillisuus hoitamattomassa nykytilassaan edustaa tyypillistä kaupunkiluontoa, jossa esiintyy tavanomaista lajistoa. Erityisiä suojeltavia lajeja tai suojeltuja luontotyyppejä ei tontilta selvityksen mukaan löydy.

Luontoarvoja on selvitetty ao. korttelialueen osalta v. 2018 voimaan tulleen asemakaavan laadinnan yhteydessä ja tuolloin on perustellusti päädytty hyväksytyn asemakaavan mukaiseen ratkaisuun. Keväällä 2025 tehtyjen lisäselvitysten ohella rakentamislupahakemuksen yhteydessä on laadittu "Luonnonarvot tontilla" -liite, johon on koottu Helsingin karttapalvelusta tonttia ja lähialuetta koskevat luonnonarvot. Liitettä edellytetään rakennusjärjestyksen mukaan vain vanhojen yli 13 vuotta voimassa olleiden asemakaavojen alueille eli sitä ei tässä kohteessa varsinaisesti olisi edes vaadittu.

Kyseessä ei ole oikaisupyynnössä (oikaisuvaatimus 2) esitetty "metsäpalsta" vaan asemakaavoitettu PL-korttelialue.

Oikaisupyynnön (oikaisuvaatimus 3) mukaan paikalla olisi lukuisia suuria katajia. Näin ei asia havaintojen mukaan kuitenkaan ole. Paikalla on yksi suurempi (n. 4m korkea) kataja, joka sijaitsee säilytettävän männyn vieressä hiihtomajan pohjoispuoleisella luonnontilaisena säilytettäväksi suunnitellulla tontin osalla.

Alueellisia luontoarvoja on arvioitu kaavoittamisen yhteydessä, jolloin on katsottu tontin olevan soveltuva lähipalveluiden rakennukselle. Tämä tontti on hyödynnettävissä rakentamiseen ilman, että siitä on haittaa oikaisuvaatimuksessa esille tulleeseen Viikki-Kivikko-viheryhteyteen.

Lähialueella on inventointien mukaan arvokkaita metsätyyppejä. Nämä metsätyypit sijaitsevat kuitenkin etäämpänä tontista, eikä rakennushanke vaikuta näihin suorasti. METSO-luokiteltujen metsien kulumisen lisääntymisen arvioinnille ei ole edellytyksiä, sillä siihen vaikuttaa päiväkodin lisäksi monet muut tahot ja tekijät. Lähtökohtaisesti päiväkoti ei aiheuta merkittävää kulumista metsiin, sillä lapset leikkivät päivittäin päiväkodin pihalla mahdollisten metsäretkien ollessa poikkeus.

Kulttuuriarvoihin kohdistuneet oikaisuvaatimukset (oikaisuvaatimukset 2 ja 3)

Herttoniemen suojeltuun hiihtomajaan nojaavat oikaisuvaatimukset perustuvat hakemusvaiheessa olevan kaavapoikkeamisen suunnitelmiin, jossa ao. korttelialueelle on kaavailtu myös väliaikaisia opetustiloja. Asiaa koskevassa rakentamislupapäätöksessä ei käsitellä asemakaavasta poikkeamisen hakemuksessa esitettyä rakennuksen osaa ja lupapäätöksen mukainen rakentaminen sijoittuu asemakaavan mukaiselle alueelle kauemmas hiihtomajasta.

Lasten etuun kohdistuneet oikaisuvaatimukset (oikaisuvaatimus 3)

Lasten oikeus lähiluontoon ja mahdollisuus käydä lähiluonnossa ei tämän hankkeen myötä heikkene, sillä vieressä on laajat Herttoniemen luontoalueet. Lisäksi lasten edun kannalta tämä hanke parantaa lasten ja lapsiperheiden arjen sujuvuutta ja oppimismahdollisuuksia, ja sitä kautta hyvinvointia. Itse rakennuksen suunnitelmat on laadittu kaupungin suunnitteluohjeiden mukaisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa yhteistyössä, ja ne täyttävät kaupungin asettamat standardit.

Tilapäisyyteen ja kaupunkistrategiaehdotukseen kohdistuneet oikaisuvaatimukset (oikaisuvaatimukset 1, 2 ja 4)

Kaupungin strategiaehdotuksen mukaisesti kaupunki toteuttaa peruspalvelut niin, että ne sijaitsevat asukkaiden lähellä. Länsi-Herttoniemen rakennus- ja tonttikannan rajoitukset ovat osoittaneet valitun kaavoitetun lähipalvelurakennusten korttelialueen parhaaksi tavaksi toteuttaa strategian painopistettä. Huomioiden viereiset laajat puistoalueet, tämä strategian mukainen tavoite on toteutettavissa ilman, että heikennetään kaupunkilaisten pääsyä lähiluonnon äärelle, joka on kaupunkistrategiaehdotuksen toinen merkittävä painopiste.

Väliaikaisen rakennuksen tarve perustuu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan käyttämiin alueellisiin väestöennusteisiin, joiden mukaan alueella on huomattava tarve lisätä toimitiloja juuri nyt. Tälläkin hetkellä useat perheet saavat päivähoitopaikan alueen ulkopuolelta, ja tämä on toistaiseksi osoittanut tarpeen noin 80 lisätilapaikalle. Lisätilojen tarve tulee todennäköisesti vähenemään 2030-luvulla, mutta alueellista väestönkehitystä seurataan ja päätöksiä tehdään tarkentuvien tietojen valossa. Nykyisellään lähipalveluiden tilanne vaikuttaa suoraan Länsi-Herttoniemen houkuttelevuuteen lapsiperheiden kannalta, ja tämä on strateginen painopiste, johon kaupungin on puututtava.

Puiden kaataminen tilapäisen rakennuksen tieltä kaavoitetulla tontilla on harmillinen kompromissi, jonka vaikutuksia ennallistamisella voidaan vähentää. Ennallistamisen yhteydessä ei tavoitella palauttamista nykytilanteeseen, vaan tontin palauttamista yleisesti luonnontilaan, jossa puiden taimet nopeasti saavuttavat myös nykyisen kaltaisen vaiheen. Niittymäiseksi ennallistettu tontin osa muodostaa myös hyvät olosuhteet mm. pölyttäjähyönteisille ja niityistä hyötyville lintulajeille.

Liikenteeseen ja infrastruktuuriin kohdistuneet oikaisuvaatimukset (oikaisuvaatimus 4)

Alueella suoritettavat rakennustyöt on huomioitu tontin saattoliikenteen ja jalankulun osalta. Kohteessa on varmistettu, että työmaaliikenne on riittävästi erotettu tontin tavanomaisesta liikenteestä niin, että jalankulku ei risteä raskaan työmaaliikenteen kanssa rakennuksen välittömässä läheisyydessä. Myös urheilupuiston huoltoliikenne tulee siirtymään pysäköintialueen vastakkaiselle reunalle työmaan edetessä.

Helsingin kaupunki on toteuttanut rakennustyömaita päiväkotien ja koulujen läheisyydessä, jolloin käytössä on ollut tavanomaisia toimenpiteitä tiukemmat käytännöt haittojen vähentämiselle. Näissä tapauksissa mittaukset ovat osoittaneet, että ympäristöolosuhteet ovat pysyneet hyvinä toiminnan tavanomaiselle toteuttamiselle.

Hulevesien hallinnan osalta tontilla ei nykytilassa ole toteutettu minkään asteista vedenohjausta tai viivytystä. Helsingin kaupungin hulevesiohjelman sekä voimassa olevan ao. korttelialuetta koskevan asemakaavan mukaisesti hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla, jolla hulevedet syntyvät. Tämän mukaisesti tontin huleveden hallinta tulee paranemaan nykytilasta, sillä tarvittavat imeyttämis- ja viivyttämistoimenpiteet toteutetaan rakentamisen yhteydessä. Alueen muu hulevesien järjestely ei liity po. rakennushankkeeseen.

Päätöksentekoon kohdistuneet oikaisuvaatimukset (oikaisuvaatimukset 1 ja 3)

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on kokouksessaan 22.5.2025 99 § mukaisesti siirtänyt päätöstoimivallan ajanjaksolla 23.5.2025-24.6.2025 rakennusvalvontapalveluiden itäisen lupayksikön päällikölle. Hankkeen rakentamisluvan käsittely 24.4.2025 78 § päätyi palautusehdotuksen pohjalta suoritetun äänestyksen mukaisesti uudelleen valmisteluun seuraavasti:

"Asia palautetaan valmisteltavaksi siten, että kunnes tontilta löytyneen mahdollisen vesilain suojaaman vesiluontotyypin selvitystyö sekä selvitykset alueen muista luontoarvoista ovat valmistuneet. Mikäli alueelta löytyy vesilain nojalla suojeltu vesiluontotyyppi, tulee rakennukselle etsiä vaihtoehtoinen sijainti eikä poikkeamista vaarantamiskiellosta tule hakea."

Valmistuttuaan luontoselvitys osoitti, että tontilla sijaitseva hulevesipainanne ei ole vesilain määritelmän mukainen suojeltu vesiluontotyyppi, eikä tontilta löytynyt muitakaan suojeltuja tai tavanomaisesta virkistysmetsästä poikkeavia luontoarvoja. Rakennusvalvontapalveluiden itäisen lupayksikön päällikkö on toimivaltansa puitteissa tehnyt rakentamislupapäätöksen hallintolain mukaisesti.

Sijaintiin kohdistuneet oikaisuvaatimukset (oikaisuvaatimukset 1, 2, 3 ja 4)

Hankkeen valmistelun aikana on perehdytty alueella olevaan tontti- ja rakennuskantaan, sekä arvioitu lähialueen yleisiä alueita toteutuskelpoisuuden kannalta. Näistä ei ole laadittu erillistä selvitystä, mutta lupahakemuksen naapurien huomautuksiin on vastattu asianmukaisella vastineella, jossa arvioituja sijainteja on listattu. Alla ote aikaisemmasta vastineesta.

"Emme laadi erillistä selvitystä harkinnan alla olleista vaihtoehdoista, mutta ne ovat listattuna alla. Sijaintiin, liikenteeseen, logistiikkaan ja tilojen turvallisuuteen nojaten on päädytty esitettyyn ratkaisuun.

- Ahmatie 1, Hertsikan ala-asteen koulun hiekkakenttä (liian pieni)
- Siilikuja 5, Herttoniemen sairaala (tilojen soveltumattomuus, piha-alueen riittämättömyys, tilojen turvallisuus)
- Hillerikuja 4, Hertsikan ala-asteen koulu, Hillerikujan toimipisteen hiekkakenttä (rakennustyömaana tarveaikana)
- Leikkipuisto Hillerin viereinen nurmikenttä (ei logistisesti mahdollinen, puiston käyttöä vältettävä)
- Lisäksi on tunnistettu päiväkoti Siilitien viereisen puistossa sijaitsevan kentän liialliset meluolosuhteet eikä tätä ole harkittu vaihtoehtona"

Tämän oikaisuvaatimuksen yhteydessä on vaadittu hankkeen siirtämistä joko Herttoniemen teollisuusalueelle, tai Viilarintien ja Kauppamyllyntien risteyksessä sijaitsevalle tontille. Myös lisä- ja väistötilojen sijoittamista Itäkeskukseen, Laajasaloon, Roihuvuoreen ja Myllypuroon on ehdotettu.

Sen lisäksi, että nämä uudet ehdotetut sijainnit eivät vastaa Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tarvetta lisätilojen sijainnille, eivät nämä myöskään parhaalla tavalla palvele Länsi-Herttoniemeläisiä lapsiperheitä, joita varten valtaosa uusista lisäpäiväkotipaikoista toteutetaan.

Päiväkodin sijoittaminen teollisuusalueelle, edes väliaikaisesti, ei täytä hyvän rakentamisen ja vastuullisen kunnallispalveluiden tarjoamisen periaatteita.

Oikaisuvaatimusten käsittelyn edellytykset

Rakentamislain (RakL) 178 §:n 2 momentissa todetaan, että muutosta kunnan viranomaisen muihin kuin 21 ja 177 §:ssä tarkoitettuihin päätöksiin [rakennusjärjestyksen ja taksan hyväksymispäätökset] haetaan valittamalla hallintotuomioistuimeen noudattaen, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Siten RakL:n mukaan rakennusvalvontaviranomaisen tekemiin rakentamislupapäätöksiin haetaan muutosta hallintovalituksella toimivaltaisesta hallinto-oikeudesta.

Mikäli päätöksentekotoimivalta on kuitenkin lupa-asiassa delegoitu rakennusvalvontaviranomaiselta viranhaltijalle RakL:n 99 §:n nojalla, on lupapäätökseen ensin haettava muutosta hallintolain mukaisella oikaisuvaatimuksella: RakL 178 §:n 1 momentissa todetaan, että viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, saa vaatia oikaisua. Samassa momentissa todetaan lisäksi, että oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.

Tässä tapauksessa rakentamislupapäätöksen on tehnyt viranhaltija. Muutosta päätökseen on tullut hakea hallintolain (HL) mukaisella oikaisuvaatimuksella. Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan ympäristö- ja lupajaosto päättää rakentamislain tarkoittamista oikaisuvaatimusta koskevista asioista.

Oikaisuvaatimusaika

HL 49 c §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. RakL 70 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomaisen on annettava lupapäätös tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Päätöksen katsotaan tulleen oikaisuvaatimuksen tekemiseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla (HL 62 a § 3 momentti). Kyseessä oleva rakentamislupapäätös on tehty 5.6.2025 ja päätösasiakirjan mukaan päätös on kuulutettu 6.6.2025. Oikaisua päätökseen on tullut hakea viimeistään 14.7.2025.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n oikaisuvaatimus on saapunut rakennusvalvontaan 27.6.2025. ********** oikaisuvaatimus on saapunut rakennusvalvontaan 3.7.2025. Herttoniemi-seura ry:n ja Asunto Oy Helsingin Hertan oikaisuvaatimukset ovat saapuneet rakennusvalvontaan 4.7.2025.

Oikaisuvaatimukset ovat saapuneet rakennusvalvontaan määräajassa.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimukseen tekemiseen oikeutetut on määritelty HL 49 b §:n 2 momentissa, jonka mukaan oikaisua saa vaatia se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Viranomainen saa lisäksi vaatia oikaisua, jos laissa niin säädetään tai jos muutoksenhakuoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Rakentamislupapäätös ei kohdistu oikaisunhakijoihin eikä lupapäätös välittömästi vaikuta oikaisunhakijoiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Tällä perusteella oikaisunhakijoilla ei olisi oikaisuvaatimusoikeutta HL 49 b §:n 2 momentin säännöksen perusteella.

Asiassa on kuitenkin huomioitava, että HL:ssa oikaisuvaatimuksen tekemiseen oikeutettujen määritelmä poikkeaa RakL:n mukaisesta valitusoikeutettujen määritelmästä:

RakL 179 §:n 1 ja 2 momentin mukaan valitusoikeus rakentamisluvasta asemakaava-alueella ja asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevaan sellaiseen rakennuspaikkaan kohdistuvasta rakentamisluvasta, johon ei sovelleta suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä, sekä erillisellä päätöksellä ratkaistavasta sijoittamisluvasta näillä alueilla on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
4) kunnalla;
5) naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) museoviranomaisella, jos päätös koskee valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävää suojeltua rakennuskohdetta.
Valitusoikeus on lisäksi toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia.

RakL:n mukaisen valitusoikeuden on näin ollen katsottava sananmuodonmukaisesti tulkittuna olevan laajempi, kuin HL:n mukaisen oikaisuvaatimusoikeuden.

Jotta oikeus muutoksenhakuun ei olisi riippuvainen siitä, tekeekö lupapäätöksen rakennusvalvontaviranomaisena toimiva toimielin vai viranhaltija, on katsottava, että mikäli muutoksenhakija on oikeutettu valittamaan rakentamislupapäätöksestä hallinto-oikeuteen, on muutoksenhakija myös oikeutettu jättämään oikaisuvaatimuksen viranhaltijan tekemästä lupapäätöksestä. Kun tässä tapauksessa oikaisuvaatimus on hallintovalituksen pakollinen esivaihe, on oikeusturvanäkökohtien vuoksi oikaisuvaatimusoikeutettujen piirin tulkittava olevan sama kuin valitusoikeutettujen piirin.

Edellä mainitun johdosta nyt on tarkasteltava se, olisiko oikaisunhakijoilla valitusoikeus rakentamislupapäätöksestä RakL 179 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti, mikäli lupapäätöksen olisi tehnyt viranhaltijan sijasta toimielin.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:llä, ********** ja Herttoniemi-seura ry:llä ei voida katsoa olevan valitusoikeutta RakL 179 §:n 1 tai 2 momentin nojalla eikä heillä siten ole oikaisuvaatimusoikeutta asiassa. Selvyyden vuoksi todetaan, etteivät nämä oikaisunhakijat ole säännöksessä tarkoitettuja kiinteistön tai muun alueen omistajia ja haltijoita eikä rakentamislupa koske rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia. Lupapäätöksellä ei myöskään ole näihin oikaisunhakijoihin RakL 179 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja vaikutuksia.

Edellä mainittuun perustuen Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n, ********** ja Herttoniemi-seura ry:n oikaisuvaatimukset on jätettävä tutkittamatta.

Asunto Oy Helsingin Hertta hallitsee rasitustodistustietojen mukaan vuokraoikeuden nojalla tonttia 91-43-124-4 sekä 353 m² suuruista aluetta rakennuspaikan 91-43-157-1 viereisestä LPA-tontista 91-43-157-2. Tämän perusteella on katsottava, että Asunto Oy Helsingin Hertta hallitsee vuokraoikeuden nojalla osaa rakennuspaikan naapuritontista siten, kuin RakL 179 §:n 1 momentin 1 kohdassa on tarkoitettu. Asunto Oy Helsingin Hertalla on asiassa oikaisuvaatimusoikeus ja sen oikaisuvaatimus on tutkittava.

Päätösehdotuksen perustelut

Oikeudellinen arvio

Päiväkotirakennus on luvitettu RakL 10 §:n mukaisena väliaikaisena rakennuksena kymmenen vuoden määräajaksi. Rakentamislupapäätöstä on siten arvioitava RakL 10 §:n mukaisesti.

RakL 10 §:n 1 momentin mukaan rakennus on väliaikainen, jos se sen rakenne, arvo ja käyttötarkoitus huomioon ottaen on tarkoitettu pysytettäväksi paikallaan enintään 10 vuotta.

RakL 10 §:n 2 momentin mukaan väliaikaisen rakennuksen rakentaminen voi poiketa tässä laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetystä. Väliaikaisen rakennuksen sallittavuuden harkintaan vaikuttavat kaavoituksen ja luonnonsuojelun tavoitteet, rakennuksen tarkoitus sekä lujuuden, terveellisyyden, liikenteen, paloturvallisuuden ja ympäristöön sopeutuvuuden vaatimukset. Väliaikainen rakennus ei saa johtaa merkittävään rakentamiseen.

Päiväkotirakennus sijoittuu voimassa olevan asemakaavan 12444 (voimaan 2.2.2018) mukaiselle Lähipalvelurakennusten korttelialueelle PL. Asemakaavan on katsottava mahdollistavan päiväkotirakentamisen eikä hanke poikkea asemakaavan mukaisesta rakennuspaikan käyttötarkoituksesta.

Hanke poikkeaa RakL 10 §:n 2 momentin sallimalla tavalla asemakaavan rakennusoikeutta, rakennusalaa, säilytettäväksi merkittyjä puita sekä istuttavaksi merkittyjä puita koskevista määräyksistä seuraavasti:

1. Tontin rakennusoikeus on 1800 kem2. Suunnitellun rakennuksen kerrosala on 1832 kem2 eli ylitystä on 32 kem2. Ylityksestä 27 kem2 aiheutuu ulkoseinän paksuuden 250 mm ylittävästä osasta ja 5 kem2 on varsinaista rakennusoikeuden ylitystä. Perusteluna ylitykselle on käyttäjän määrittämät tilatarpeet.

2. Suunniteltu rakennus ylittää asemakaavan mukaista rakennusalaa tontin koillisreunassa n. 0,7m sekä lisäksi teknisten järjestelmien ja niiden suojarakenteiden osalta. Perusteluna on tontille suunnitellun kokonaishankkeen (päiväkoti ja opetustilat) tilatarve ja tarvittavien leikkipihojen koon maksimointi. Rakennus on nyt suunniteltu niin lähelle Siilitien reunaa kuin se teknisesti on mahdollista toteuttaa.

3. Asemakaavassa tontille on merkitty 33 kpl säilytettäviä puita, joista joudutaan kaatamaan 2 kpl. Perusteluna on rakennuksen ja rakennukselle johtavien kulkuväylien sijoittuminen niin lähelle ao. puita, että niiden säilyminen ei ole mahdollista.

4. Asemakaavassa on Siilitien reunaan merkitty istutettava puurivi. Tätä puuriviä ei tässä hankkeessa toteuteta. Perusteluna on rakennuksen ja sen huoltoreittien sijoittuminen niin lähelle ao. puille merkittyjä paikkoja, ettei puiden menestymiselle ole edellytyksiä. Myös rakennuksen määräaikainen luonne ja tilaelementtien siirtäminen jatkossa paikalta pois edellyttäisi jälleen ao. puurivin poistamista.

RakL 191 §:ssä todetaan muun ohella, että lupa-asiaa ratkaistaessa on lisäksi noudatettava mitä luonnonsuojelulaissa säädetään.

Luvan hakija on toimittanut rakennusvalvontaan lupakäsittelyn yhteydessä 16.5.2025 päivätyn raportin ''Länsi-Herttoniemen koulun ja päiväkodin lisä- ja väistötilatontti, Luontolausunto''. Kyseisen lausunnon johtopäätöksissä todetaan: ''Tontti on kasvipeitteinen ja edustaa luonnonympäristöä. Tontti edustaa tavanomaista kaupunkialueen luontoa, jota esiintyy laajalti ympäröivillä viheralueilla. Tontti ei sijoitu arvokkaiksi luokitelluille luontokohteille eikä tontilla sijaitse uhanalaisia luontotyyppejä tai uhanalaisia lajeja. Tontin keskiosan painanteeseen kertyvä vesi on pintavettä. Tontilla ei ole lähteikköä.''

Kyseisen luontolausunnon on katsottava olevan riittävä ja luotettava rakentamislupahakemuksen ratkaisemisen arvioimiseksi. Huomioiden luontoselvitys ja se, että rakennuspaikka on voimassa olevassa kaavassa osoitettu rakennuspaikaksi, ei rakentamisluvan myöntämisen voida katsoa heikentävän luonnonsuojelun tavoitteita. Oikaisunhakijan METSO-luokiteltujen metsien kuormitukseen, Viikki-Kivikko -vihersormeen sekä tilapäisrakentamisen luontovaikutuksiin liittyvät oikaisuperusteet eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Päiväkotirakennus toteutetaan kaksikerroksisena tilaelementtirakennuksena ja lupahakemuksen mukaan se on tarkoitettu pysyväksi paikallaan kymmenen vuoden ajan. Huomioiden edellä mainittu rakennuksen tarkoitus, on paviljonkipäiväkoti voitu luvittaa RakL 10 §:n mukaisena väliaikaisena rakennuksena.

Rakentamisluvan mukainen päiväkotirakennus sijoittuu asemakaavan mukaiselle rakennuspaikalle, joka sallii päiväkotirakentamisen. Maankäytöllisistä näkökohdista katsoen päiväkotirakennuksen ja -toiminnan soveltuminen kyseiselle rakennuspaikalle on siten ratkaistu jo asemakaavassa. Päiväkotirakennuksen voidaan katsoa soveltuvan ympäristöönsä.

Rakennusvalvontaviranomainen harkitsee luvan myöntämisen edellytykset rakentamislain ja sen nojalla säädetyn perusteella ja rajoissa sille toimenpiteelle, jonka kulloinenkin hakija sille hakemuksessaan esittää. Lupaharkinnan kannalta rakennusvalvontaviranomaista juridisesti sitovia eivät ole oikaisunhakijan kaupunkistrategian toteuttamiseen sekä päiväkotirakennuksen tarpeellisuuteen tai päiväkotitilojen järjestämiseen liittyvät oikaisuperusteet. Nämä seikat eivät ole rakennusvalvontaviranomaisen ratkaistavissa.

Oikaisunhakijan alueen hulevesien hallintaan liittyvien oikaisuperusteiden osalta todetaan, että rakentamislupahakemuksen käsittelyn yhteydessä ei ole mahdollista ratkaista seikkoja, jotka koskevat rakennuspaikan ulkopuolisia alueita. Rakennuspaikan hulevesien hallinta on huomioitu lupakäsittelyn yhteydessä vaatimalla lupapäätöksessä hulevesisuunnitelman toimittaminen erityissuunnitelmana.

Rakentamisen aikainen työmaaliikenne on huomioitu lupakäsittelyssä siten, että lupapäätökseen on otettu asiaa koskeva määräys: ''Aloituskokouksessa on esitettävä työmaasuunnitelma, jossa on mm. esitettävä, miten rakennustöiden aikaiset haitat ympäristöön minimoidaan.''

Oikaisuvaatimuksessa ei ole tuotu esille mitään sellaista näkökohtaa, joka ei olisi ollut tiedossa jo oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa rakentamislupapäätöstä tehtäessä tai jonka perusteella lupapäätöstä tulisi nyt muuttaa. Itäisen lupayksikön päällikkö on voinut myöntää haetun rakentamisluvan.

Lupapäätöstoimivalta

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto käsitteli rakentamislupahakemusta kokouksessaan 24.4.2025 ja päätti (§ 78) palauttaa hakemuksen valmisteluun siten, ''- - että kunnes tontilta löytyneen mahdollisen vesilain suojaaman vesiluontotyypin selvitystyö sekä selvitykset alueen muista luontoarvoista ovat valmistuneet. Mikäli alueelta löytyy vesilain nojalla suojeltu vesiluontotyyppi, tulee rakennukselle etsiä vaihtoehtoinen sijainti eikä poikkeamista vaarantamiskiellosta tule hakea.''

Hakija toimitti palautuspäätöksen jälkeen 16.5.2025 päivätyn luontolausunnon, jossa todetaan muun ohella, että tontti ei sijoitu arvokkaiksi luokitelluille luontokohteille eikä tontilla sijaitse uhanalaisia luontotyyppejä tai uhanalaisia lajeja, ja että tontin keskiosan painanteeseen kertyvä vesi on pintavettä. Hakemuksen käsittelyä voitiin luontolausunnon saamisen jälkeen jatkaa.

Edelleen ympäristö- ja lupajaosto siirsi päätöksellään 22.5.2025 § 99 toimivaltansa tehdä päätökset uudisrakennusten rakennuslupahakemuksista ja rakentamis- ja sijoittamislupahakemuksista 23.5.2025 - 24.6.2025 väliseksi ajaksi rakennusvalvontapalveluiden itäisen lupayksikön päällikölle.

Kyseisen päätöksen perustelujen mukaan määräaikaisen delegoinnin taustalla oli ympäristö- ja lupajaoston kokoonpanon vaihtuminen vuoden 2025 kuntavaalien vuoksi ja tämän vaihdoksen vaikutus jaoston kokousaikatauluihin kesällä 2025. Päätöksen perustelujen mukaan delegoinnilla pyrittiin varmistamaan rakentamisen lupien keskeytyksetön käsittely ja myöntäminen.

Itäisen lupayksikön päällikkö on tehnyt rakentamislupapäätöksen
määräaikaisen delegoinnin aikana 5.6.2025 ja hänellä on näin ollen ollut toimivalta ratkaista rakentamislupahakemus.

Lopputulos

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n, ********** sekä Herttoniemi-seura ry:n oikaisuvaatimukset jätetään tutkimatta oikaisuvaatimusoikeuden puuttumisen vuoksi.

Asunto Oy Helsingin Hertan oikaisuvaatimus tutkitaan. Lupahakemus täyttää RakL 10 §:ssä asetetut edellytykset väliaikaisen rakennuksen rakentamisluvan myöntämiselle ja lupa on voitu myöntää. Asunto Oy Helsingin Hertan oikaisuvaatimus hylätään.

Sovelletut oikeusohjeet

Hallintolaki 49 b § ja 49 c §

Rakentamislaki 10 §, 31 - 37 §:t, 41 §, 48 §, 61 §, 63 §, 78 § ja 178 §

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää maankäyttö- ja rakennuslain 21.4 §:n tarkoittamista sekä rakentamislain tarkoittamista hallintopakkoa ja oikaisuvaatimusta koskevista asioista.