Hankerahoitus, KISS LIFE-hanke, LIFE SIP-ohjelma, kaupunkiympäristön toimiala

Strategiajohtaja päätti hyväksyä Helsingin kaupungin osallistumisen partnerina EU:n SIP LIFE -rahoitushakuun hankkeella ”KISS LIFE – Implementation project of the National Climate Change Adaptation Plan of Finland”.

Samalla strategiajohtaja päätti valtuuttaa Helsingin kaupunkiympäristön toimialan ilmastoyksikön toimimaan kaupungin edustajana kyseisessä hankkeessa sekä vastaamaan sen hausta ja hallinnoinnista todeten, että Helsingin osahankkeen kustannuksiin arviolta 688 010 euroa varaudutaan keskitetyssä hanketoiminnan määrärahassa talousarviokohdassa 1 50 04. Määrärahalle saadaan EU:n tukea arviolta 412 806 euroa, jolloin keskitetystä hanketoiminnasta katettavaksi omarahoitusosuudeksi jää 275 204 euroa.

KISS LIFE – Implementation project of the National Climate Change Adaptation Plan of Finland -hankkeen päätavoitteena on toimeenpanna Suomen kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmaa. Helsingin kaupunki osallistuu Luonnonvarakeskuksen koordinoimaan hankkeeseen partnerina ja Helsingin osahankkeen toteutuksesta ja hallinnoinnista vastaa kaupunkiympäristön toimialan ilmastoyksikkö. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosina 2026–2029.

Kaupunkiympäristön toimiala on esittänyt Helsingin kaupungin osallistumista partnerina EU:n LIFE-rahoitusohjelman hakuun hankkeella ”KISS LIFE – Implementation project of the National Climate Change Adaptation Plan of Finland”. LIFE-ohjelma rahoittaa hankkeita ympäristön, luonnonsuojelun sekä ilmastotoimien saralla.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteena on pienentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä altistumista ja haavoittuvuutta niille. Ilmastonmuutoksen vaikutukset korostuvat tiiviisti ja läpäisemättömillä pinnoilla rakennetuissa kaupunkien keskustoissa, jotka ovat alttiita sekä hulevesitulville, että lämpösaarekkeiden kehittymiselle. Sopeutumisen ytimessä on viherratkaisuiden säilyttäminen ja lisääminen. Viherrakenne pystyy veden ja kuumuuden hallinnan lisäksi tuottamaan terveys- ja hyvinvointivaikutuksia sekä tuomaan viihtyisyyttä ja vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta.

Helsingin osahankkeen päätavoitteena on haavoittuvien ihmisryhmien ilmastonmuutokseen sopeutumisen vahvistaminen ja oikeudenmukaisuuden huomiointi. Tavoite toteutetaan sosiaali- ja terveysalan käytössä olevan kiinteistön pihan viherrakenteen maksimoinnin kautta. Pihakohdetta ei ole vielä valittu, mutta valinta kohdistuu ensisijaisesti laitokseen, jossa asuu erityishoitoa tarvitsevia lapsia, eläkeläisiä, vammaisia tai toipuvia (esim. huumeriippuvuudesta). Pihatoteutuksen lisäksi tarkoituksena on kehittää linjaorganisaation normaalia palvelurakentamista ilmastonmuutokseen sopeutumisen huomioimiseksi pihan suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Sekä peruskorjaus että uudisrakentamisen kohteita pidetään valinnassa mukana – tärkeintä on löytää kohde, jonka suunnitteluprosessiin päästään mukaan heti alusta, jotta ratkaisuista saadaan mahdollisimman vaikuttavat ilmastonmuutokseen sopeutumisen vahvistamiseksi ja että ratkaisuista hyötyy mahdollisimman moni ihminen. Olemassa olevat sekä suunnitteluun tulevat Helsingin tämänhetkiset soten palvelurakennukset kärsivät yleisesti ottaen varjostuksen puutteesta ja heikosta hulevesien hallinnasta. Pitkäaikaissairaiden kuumuudesta johtuvaa ilmastonmuutoksen myötä kasvavaa terveysriskiä (esim. lämpöhalvaus, kuivuminen, perussairauksien pahentuminen) on ensisijaisen tärkeää pienentää.

Pihan ratkaisuissa viherrakenne ja sen tuomat vaikutukset veden ja lämpökuorman hallintaan, asiakkaiden ja työntekijöiden hyvinvointiin ja luonnon monimuotoisuuteen ovat hanketyön keskiössä mutta lisähyötyjä saadaan myös esim. ääniympäristön ja ilmanlaadun parantamisen osalta. Erityisen tärkeää on lisätä rakennuksia ja pihaa varjostavia ja vettä haihduttavia viherelementtejä sekä luoda helposti saavutettavia ja viihtyisiä viherkeitaita palvelukiinteistön asiakkaiden ja henkilökunnan käyttöön. Tavoitteena on lisätä asiakkaiden ja henkilökunnan mahdollisuuksia ulkoiluun ja näin myös vaikuttaa mielenterveyden parantamiseen.

Hankkeen pääpartnerina ja rahoituksen hakijana toimii Luonnonvarakeskus. Hankkeeseen osallistuu 49 partneria, jotka edustavat yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ministeriöitä, kuntia, alueellisia viranomaisia, hyvinvointipalveluja, säätiöitä ja järjestöjä Suomesta. Kaupungilla ilmastoyksikkö vastaa hankevalmistelusta yhdessä kaupunkiympäristön toimialan tilat-palveluiden ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan kanssa. Hankkeen suunniteltu kokonaisbudjetti on noin 20 miljoonaa euroa, josta EU-tuen osuus on noin 12 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin suunniteltu partneriosuus on arviolta 688 010 euroa, josta tuen osuus on 412 806 euroa ja omarahoitusosuus 275 204 euroa. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi ajalla 1.1.2026–31.12.2029.

Helsingin osahanke toteuttaa kaupunkistrategian painopistettä ”kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua” ja vastaa erityisesti seuraaviin kohtiin: ”Ilmastonäkökulma huomioidaan erityisesti kaupunkirakentamisessa, liikkumisessa ja energiaratkaisuissa. Tavoitteena on hiilineutraali Helsinki, joka saavuttaa tavoitteensa, toimii esimerkkinä ja tekee enemmän kuin osuutensa ilmastonmuutoksen torjunnassa.” ”Etenevä ilmastonmuutos edellyttää myös sopeutumista sen vaikutuksiin. Helsinkiläisten elämänmuodon, terveyden ja omaisuuden suojaaminen turvataan. Tavoitteena on Helsinki, joka on varautunut sään ääri-ilmiöihin ja niiden välillisiin vaikutuksiin. Ilmastonmuutokseen vaikutuksiin sopeutuminen vaatii varautumista niin lisääntyneisiin helle- ja kuivuusjaksoihin kuin voimakkaisiin sateisiin ja tulevina vuosikymmeninä jopa vedenpinnan nousuun. Tämän edellyttämiin toimiin tartutaan ja varautumisen on näyttävä kaupunkisuunnittelussa sekä uudis- ja korjausrakentamisessa.” ”Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi puiden ja vehreyden määrää kaupungissa lisätään. Toimiva viherrakenne mahdollistaa hulevesien hallinnan, tulvariskien minimoimisen ja vähentää lämpösaarekeilmiöitä. Huolehditaan sairaaloissa, laitoksissa ja senioriasumisessa tarpeellisista ja tarvittavista toimenpiteistä.”

Kansliapäällikön tekemän delegointipäätöksen (4.8.2021 § 164) mukaan strategiajohtaja päättää kaupungin puolesta Euroopan unionin rahoituksen hakemisesta miljoonaan euroon asti.