Helsingin kaupungin talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2026−2028

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talousarvioehdotuksen vuodelle 2026 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2026–2028.

Talous- ja strategiajohtaja ********** suunnittelupäällikkö ********** ja johdon controller ********** ovat kutsuttuina asiantuntijoina.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talousarvion laadintaa ohjaavat kaupunginhallituksen 18.8.2025 päättämät laatimisohjeet. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan rahoitus tulee valtiolta, jossa kaupungin vastuuperiaatteen kaltaisesti yleiskatteellinen rahoitus on sidottu kustannustason ja väestökasvun muutokseen sekä lakisääteisten tehtävämuutosten rahoitukseen.

Strategiset painopisteet vuodelle 2026

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan kuusi strategista painopistettä vuonna 2026 ovat:

Peruspalvelujen saatavuuden parantamiseksi huomioidaan helsinkiläisten sekä kaupungin eri alueiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet. Palveluverkkoa kehitettäessä varmistetaan, että palvelut ovat riittävän lähellä asukkaita. Varmistetaan ruotsinkielisten palveluketjujen toimivuutta, johtamista, kielitaitovaatimuksia, tiedottamista ja tiedonkeruuta yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi molemmilla kansalliskielillä.

Toimialalla toimitaan ennaltaehkäisevästi kaikissa palveluissa. Peruspalveluilla on keskeinen rooli hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä. Peruspalvelujen saatavuutta vahvistetaan toimivalla monituottajamallilla ja lisäämällä digitaalisia palveluja molemmat kansalliskielet huomioiden.

Pelastustoiminnan saatavuutta kehitetään siten, että kasvavan ja kehittyvän pääkaupungin tarpeet sekä palvelutasolle asetetut vaatimukset täyttyvät. Pelastustoiminnan sujuvuutta kehitetään tiivistämällä sidosryhmäyhteistyötä kaupunki- ja liikennesuunnittelun kanssa sekä kehittämällä liikennevaloetuusjärjestelmää. Onnettomuuksien ehkäisyn toimenpiteitä toteutetaan vuosisuunnitelman ja palvelutarpeiden mukaisesti. Pelastuslaitoksen valmisteluvastuulla olevat väestönsuojelun ja varautumisen suunnitelmat pidetään ajan tasalla ja tarkistetaan vuosittain. Oman toiminnan kehittämisessä pyritään hyödyntämään Euroopan sisäisen turvallisuuden rahaston hakuja, joilla läpi mennessään on merkittävää vaikutusta pelastuslaitoksen tuottamiin palveluihin pelastustoiminnassa.

Varmistetaan riittävä, osaava henkilöstö lakisääteisten velvoitteiden ja palveluiden tuottamiseksi molemmilla kansalliskielillä. Ylläpitämällä henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä edistetään helsinkiläisten hyvää palvelua. Pito- ja vetovoimaa edistetään myös varmistamalla kilpailukykyinen palkkataso hyvinvointialueisiin verrattuna, mahdollistamalla omaan työhön vaikuttaminen ja omassa työssä kehittyminen sekä panostamalla johtamisosaamiseen.

Valtion rahoitusmalli ei huomioi pitkällä aikavälillä riittävästi Helsingin erityispiirteitä, mikä aiheuttaa haasteita palvelujen järjestämiselle. Edunvalvontaan kiinnitetään erityistä huomiota. Jotta tulevaisuuden asiakastarpeeseen pystytään vastaamaan vaikuttavasti, tulee palvelujen tuottamistavat suunnitella entistä strategisemmin ja järjestelmällisemmin. Eri tuottamistapojen kustannusvertailujen lisäksi on tärkeää kyetä vertailemaan myös palvelujen sisältöjä ja laatua, jotta voidaan varmistaa asukkaiden palvelujen yhdenvertaisuus. Vertailussa ja tuotantotapojen valinnassa huomioidaan myös järjestämisvastuun edellyttämä riittävä oma palvelutuotanto.

Toimialalla jatketaan muutosohjelman toimeenpanoa. Vuonna 2026 muutosohjelman taloudellisesti merkittävimmät toimenpiteet ovat samoja kuin vuonna 2025, ja ne keskittyvät erityisesti toimintatuottojen lisäämiseen, vuokratyövoiman vähentämiseen sekä palvelujen tuotantotapojen tarkasteluun ja tuotantotapa-analyysien vaikuttavaan hyödyntämiseen.

Varmistetaan perus- ja erityistason palvelujen entistä parempi yhteentoimivuus, jota edistetään vahvistamalla yhteistyötä sekä kumppanuutta Uudenmaan hyvinvointialueiden ja HUSin kanssa. Yhteistyötä toteutetaan ja vahvistetaan Uudenmaan yhteistyömallin mukaisissa rakenteissa ja foorumeissa. Toimialalla tapahtuvaa erikoissairaanhoidon ohjauksen koordinointia ja valmistelua tuetaan säännöllisesti kokoontuvan HUS-ohjaukseen keskittyvän ydinryhmän ja verkoston avulla. Erikoisairaanhoidon ohjausta johdetaan tavoitteellisesti osana toimialan johtamisrakennetta.

Kansainvälinen turvallisuusympäristö on muuttunut. Kriittiset palvelut varaudutaan tuottamaan kaikissa olosuhteissa ja turvallisuustilanteissa sekä toiminnan huoltovarmuus turvataan. Toimialan ja koko kaupungin tulee olla varautunut toimimaan ja tarjoamaan välttämättömät palvelut kaikissa olosuhteissa. Toimialalla määritellään poikkeusolojen toteuttamiskelpoiset toimintamallit ja niitä harjoitellaan. Valmius- ja varautumissuunnittelua jatketaan koko toimialalla. Kaupungin väestönsuojeluvalmiuksia kehitetään määrätietoisesti ja kaupunkilaisten omatoimista varautumista häiriö- ja kriisitilanteisiin vahvistetaan. Toimialan materiaalista varautumista varmistetaan.

Monipuolinen asiakaskokemustieto on tärkeä osa tiedolla johtamista sekä vaikuttavien palvelujen kehittämistä ja tuottamista. Asiakaskokemustietoa keräämällä ja hyödyntämällä lisätään asiakasymmärrystä sekä parannetaan kykyä tarjota oikea-aikaista ja juuri asiakkaan tarpeeseen sopivaa palvelua palvelupolun eri vaiheissa. Digitaalisten palvelujen kehityksessä nojataan sotepe-järjestäjän tietopohjan lisäksi asiakaskokemustietoon. Asiakaskokemus otetaan huomioon jo digitaalisten palveluiden kehittämisen alkuvaiheessa. Digitaalista asiointia kehitetään vastaamaan paremmin asiakkaan tarpeisiin.

Esitys vuoden 2026 talousarvioksi

Talousarvion määrärahat ovat alustavia ja valmisteltu valtiovarainministeriön 26.6.2025 julkaiseman rahoituslaskelman mukaan. Valtionvarainministeriö julkaisee lopulliset rahoituslaskelmat syyskuun lopussa. Taloussuunnitelmakauden 2026–2028 valtion rahoituksen kasvu on pienenevä, joten toimialalla jatketaan määrätietoisesti muutosohjelmaa talouden tasapainottamiseksi.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala (1000 euroa)

Vuoden 2026 talousarviossa tavoitellaan 63,8 miljoonan euron ylijäämäistä tilikauden tulosta. Ylijäämäisellä tuloksella varaudutaan taloussuunnitelmavuosien 2027–2028 pienenevään valtion rahoitukseen kasvuun. Vuosien 2026–2028 kumulatiivinen tulos on 81,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan vuoden 2026 talousarvion tulot ovat 260,4 miljoonaa euroa ja menot 3 283,5 miljoonaa euroa ja toimintakate on -3 023,1 miljoonaa euroa. Toimintaa rahoitetaan toimialan omien tulojen lisäksi valtion rahoituksella, jonka arvio on 3 086,4 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi toimialan tulokseen vaikuttavat rahoitustuotot ja poistot. Menoraami kasvaa yhteensä 4,0 % (127,1 miljoonaa euroa) vuoden 2025 talousarviosta.

Merkittävimmät kustannusten kasvuun vaikuttavat tekijöitä ovat:

Esitys sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan vuoden 2026 talousarvioksi ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelmaksi on tämän asian liitteenä 1.

Investoinnit ja irtain käyttöomaisuus

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan vuokravaikutukset vuosille 2023–2031 on liitteenä 2.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan henkilöstösuunnitelma on liitteenä 3.

Sosiaali-, terveys- pelastustoimialan ehdotus irtaimen omaisuuden raamiksi on 14,3 miljoonaa euroa, joka on 2,1 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden irtaimen omaisuuden raami. Irtaimen omaisuuden hankinnat ovat liitteenä 4.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan ehdotus investointien ICT- hankintoihin on 5,2 miljoonaa euroa. ICT-hankinnat ovat liitteenä 5.

Ministeriöille vuoden loppuun mennessä toimitettava vuosien 2026–2030 investointisuunnitelma tarkentuu irtaimen omaisuuden investointisuunnitelman ja rakentamisohjelman osalta lopulliseen muotoon kaupunginvaltuuston hyväksyttyä talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2026–2028.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Talousarvion useilla strategisilla painopisteillä ja tavoitteilla arvioidaan olevan monialaisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia peruspalvelujen tasapuoliseen saatavuuteen ja laatuun, haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin sekä helsinkiläisten sosiaalisiin ja taloudellisiin elinoloihin.

Palvelujen saatavuudessa, saavutettavuudessa ja kehittämisessä pidetään tärkeänä, että palvelut ovat riittävän lähellä helsinkiläisiä. Kamppiin on valmistumassa terveys- ja hyvinvointikeskus, Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskusta laajennetaan ja Malmin perhekeskuksen ja terveys- ja hyvinvointikeskuksen suunnittelua jatketaan. Itäkeskuksen perhekeskuksessa toteutetaan uusien tilojen muutostyöt. Uusia seniorikeskuksia suunnitellaan väestön kehityksen ja tarpeen mukaan eri alueille Helsingissä.

Digitaalisten palvelujen suunnittelussa huomioidaan kognitiivinen, kielellinen ja visuaalinen saavutettavuus.

Peruspalvelujen saatavuutta vahvistetaan toimivalla monituottajamallilla ja eri palvelujen yhteistyöllä erilaisissa elämäntilanteissa olevien helsinkiläisten tarpeiden mukaisesti. Terveysasemapalvelujen resursoinnissa huomioidaan alueiden väliset erot väestön palvelutarpeissa. Lisäksi laaditaan ratkaisuja, jotka turvaavat terveysasemien kiireettömän hoidon saatavuutta lainsäädännön edellyttämiä määräaikoja nopeammin. Sosiaalihuollon peruspalvelujen saatavuutta, riskiryhmille kohdennettua varhaista tukea ja palveluintegraatiota vahvistetaan edelleen. Ikääntyneiden palveluissa lisätään henkilöstöresursseja suhteessa ikääntyneiden määrän kasvuun ja siitä johtuviin
palvelutarpeisiin.

Pelastustoimi seuraa palvelujensa saatavuutta ja saavutettavuutta omavalvontaohjelman mukaisesti.