Helsingin kaupungin talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2026−2028

Johtokunta hyväksyy kaupunginhallitukselle esitettäväksi liikenneliikelaitoksen vuoden 2026 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelmaehdotuksen.

Yleistä

Johtokunnan jäsenille jaetaan esityslistan liitteenä HKL:n talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosiksi 2026–2028. Suunnitelma sisältää talousarvion keskeiset painopistealueet sekä kuvauksen kaupunkistrategian toteuttamisesta, toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät, suoritemuutokset, tavoitteet, tulos- ja rahoituslaskelmat sekä investointisuunnitelman. Investointisuunnitelma on tehty vuosille 2026–2035.

HKL:n talousarvioehdotus vuodelle 2026 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2026–2028 on laadittu kaupunginhallituksen 18.8.2025 hyväksymän vuoden 2026 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2026–2028 laatimisohjeen mukaisesti.

Kaupunginhallituksen talousarvioehdotuksen raamissa HKL:n investointiohjelman 10-vuotinen kokonaisraami on noin 845 milj. euroa vuosille 2026–2035. HKL:n investointien yhteissumma vuosille 2026–2035 on 845 milj. euroa.

Talousarvioehdotuksessa vuoden 2026 investointitaso on 106,5 milj. euroa ja vuosien 2027–2028 investointitasot yhteensä 278,2 milj. euroa; vuoden 2025 talousarviossa vuosien 2026–2028 investoinnit olivat 274,3 milj. euroa.

Talousarvioehdotukseen 2026 sisältyvän 10-vuotisen investointiohjelman merkittävimpiä muutoksia suhteessa vuoden 2025 investointiohjelmaan on Junatien metrosillan uusimishankkeeseen sekä sen kanssa yhtäaikaisesti toteutettaviin muihin metron peruskorjaushankkeisiin liittyvien investointivarausten kohdistaminen vuosille 2026–2028. Junatien metrosillan uusimisen valmistelevat rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuoden 2026 aikana. Metroliikenteelle haittaa aiheuttavat työt ajoitetaan vuodelle 2027 ajankohtaan, jolloin Kruunusillat-hanke on käytössä. Myös Rautatientorin metroaseman peruskorjaushankkeen investointivarauksia vuosina 2026–2029 on korotettu käynnissä olevasta yleissuunnittelusta saatujen alustavien tietojen perusteella.

Sekä Junatien metrosiltahankkeen että Rautatientorin metroaseman peruskorjaushankkeen kustannusarvioihin sisältyy merkittäviä epävarmuuksia suunnittelun ollessa vielä kesken. Molempiin hankkeisiin kiinnitetään toteuttajakumppani, jonka kanssa suunnitelmia kehitetään erityisesti aiheutuvien liikennehaittojen minimoinnin näkökulmasta.

Kaupunkistrategian tavoitteiden toteuttaminen ja toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen

Vuoden 2026 toiminnan painopisteet ovat peruskorjaushankkeiden sujuva toteutus ja haittojen minimointi, kustannustehokkuuden lisääminen sekä metron järjestelmäkokonaisuuteen vaikuttavien suurten investointihankkeiden hallittu edistäminen. Lähitulevaisuudessa toteutetaan useita kantametron asemien ja siltojen peruskorjauksia sekä metrojärjestelmään liittyviä korvausinvestointeja. Yhteistyötä liikennerajoitteita aiheuttavien hankkeiden ohjelmoinnissa jatketaan kaupunkiympäristön toimialan ja HSL:n kanssa. Hankkeiden keskinäisessä ajoituksessa tavoitellaan mahdollisimman pientä haittaa kaupunkilaisille.

Yleinen kustannustason nousu sekä Helsingin kaupungin ja HSL:n taloustilanne edellyttävät metron liikennöintisopimuksessakin sovitun mukaisesti tuottavuuden jatkuvaa parantamista. Kustannustehokkuuden parantamiseksi HKL:lle palveluja tuottava Kaupunkiliikenne Oy on käynnistänyt synergiaohjelman, jonka tavoitteena on operatiivisen laadun parantamisen lisäksi saavuttaa tuottavuushyötyjä eri liiketoiminta-alueiden sisäisissä ja keskinäisissä prosesseissa.

Vuonna 2026 käynnistyy metron kulunvalvontajärjestelmän uudistamishankkeen (ns. METKA-hanke) toteutusvaihe ja siihen keskeisesti liittyvä metrojunakaluston korvaushanke (M400-hanke) etenee hankintavaiheeseen. Hankkeiden muodostaman kokonaisuuden johtamista ja ohjausta vahvistetaan mm. projektien välisiä integraatiotoimintoja kehittämällä. Hankkeiden hallittu edistäminen edellyttää koko metron toimintaa läpileikkaavaa muutosten hallintaa.

Keskusta-alueen kehittymisen ja viihtyisyyden varmistamiseksi HKL yhdessä Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa tukee kaupunkiympäristön toimialaa ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisessa. Vuoden 2026 aikana edistetään Helsingin yliopiston metroaseman uuden pohjoisen sisäänkäynnin hankesuunnittelua sekä jatketaan Rautatientorin metroaseman lippuhallin peruskorjauksen suunnittelua yhdessä toteuttajakumppanin kanssa. Rautatientorin metroaseman arviolta vuonna 2027 käynnistyvä peruskorjaaminen on tärkeää etenkin aseman toimintavarmuuden turvaamisen näkökulmasta, mutta myös keskustan maanalaisen kävely-ympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden kehittämiseksi.

Metroasemien peruskorjaushankkeiden yhteydessä panostetaan esteettömyyteen, laatuun ja viihtyisyyteen. Energiatehokkuutta parannetaan, hankinnoissa edellytetään vähäpäästöisten materiaalien käyttöä ja huomioidaan kiertotalouden periaatteet. Itäkeskuksen metroaseman peruskorjauksen ja joukkoliikenneterminaalin kehittämisen suunnittelua edistetään yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan ja kaupunginkanslian kanssa vuonna 2026.

Muutokset maailman yleisessä turvallisuustilanteessa edellyttävät myös HKL:ltä asemien palo- ja pelastusturvallisuuteen sekä yleiseen turvallisuustilanteeseen liittyvien tarkistus- ja kehitystoimien sekä investointien toteuttamista. Metrojärjestelmän kyberturvan ja -varautumisen kehittämistä jatketaan.

Suoritemuutokset 2025–2027

Vuonna 2026 linjakilometrit nousevat noin 4 %:lla vuoden 2025 ennusteeseen nähden. Suoritemäärien kasvu johtuu metroinfraan vuoden 2025 aikana tehtyjen peruskorjaus- ja parantamisinvestointien aiheuttamien liikennöintikatkojen päättymisestä. Vuonna 2027 varaudutaan tällä hetkellä linjakilometrien osalta noin 11 % alenemaan vuoteen 2026 verrattuna johtuen Junatien metrosillan uusimishankkeen aiheuttamista liikennepoikkeamista. Vuonna 2028 linjakilometrimäärän ennakoidaan palautuvan vuoden 2026 tasolle.

Sitovat toiminnan tavoitteet 2026

Talousarvioehdotuksessa on HKL:n sitoviksi toiminnan tavoitteiksi esitetty:

Liikennöinnin luotettavuudessa tavoitteena on ajamattomien lähtöjen määrän minimointi korkean joukkoliikenteen luotettavuuden ylläpitämiseksi. Mittarina käytetään ajettujen lähtöjen osuutta tilatuista lähdöistä. Ajamattomiksi luetaan ainoastaan lähdöt, jotka jätetään ajamatta liikennöitsijästä johtuvista syistä. Vuonna 2026 luotettavuudessa tavoitellaan vuoden 2025 tavoitteen mukaista korkeaa luotettavuustasoa 99,85 %.

Asiakastyytyväisyydessä tavoitteena on asiakkaiden keskeisiin tarpeisiin vastaaminen laadukkaan asiakaskokemuksen ylläpitämiseksi. Asiakastyytyväisyystavoite perustuu HSL:n järjestämän asiakastyytyväisyystutkimuksen tuloksiin. Mittarina on tyytyväisten asiakkaiden osuus metroliikenteessä. Tyytyväisiksi asiakkaiksi lasketaan asiakkaat, jotka ovat antaneet tutkimuksessa arvosanan 4 tai 5 kohtaan ”kokonaisarvosana liikennöitsijälle tämän linjan liikenteen hoitamisesta” (asteikko 1–5). Metroliikenteessä tavoitellaan vähintään 92 % tyytyväisten osuutta (keskiarvo jaksolta 2021– kevät 2025).

Käyttötalous 2026

HKL:n liikevaihto on 173,2 milj. euroa vuonna 2026 (ennuste 2025: 168,7). Liikevaihto muodostuu seuraavista eristä:

Ulkopuolisten palvelujen ostoihin on budjetoitu 117,1 milj. euroa (2025 ennuste: 119,6). Ulkopuolisten palvelujen ostot sisältävät pääosin alihankintaa Kaupunkiliikenne Oy:ltä. HKL:llä ei ole omaa operatiivista henkilöstöä ja HKL hankkii metron liikennöinti- ja kunnossapitopalvelut alihankintana Kaupunkiliikenne Oy:ltä.

Talousarviovuonna poistot ovat 40,4 milj. euroa (2025 ennuste: 37,0). Poistopohjaa kasvattaa erityisesti vuoden 2025 investointiohjelmassa valmistuvat investointityöt.

Lainojen korkokulut ovat 18,1 milj. euroa vuonna 2026 (2025 ennuste: 16,1). HKL:n kaupungille maksama tuottotavoite pääomalle A on 9 % eli 3,4 milj. euroa vuodessa.

HKL:n tulos ennen tilinpäätöseriä on 1,6 milj. euroa. Tulosennusteeseen sisältyy tuottavuuden parantamiseen asetetut tavoitteet.

Käyttötalous 2027–2028

Vuosien 2027 ja 2028 talousarvioissa ei ole suuria muutoksia vuoteen 2026. Pääomakuluissa on nousua ja Kaupunkiliikenteen alihankintalaskutuksessa on pientä vuosivaihtelua suunnittelukauden lopulla 2027–2028.

Menojen vuosittaiset muutokset heijastuvat HKL tulokseen ennen tilinpäätöseriä. HKL:n tulos ennen tilinpäätöseriä on hieman positiivinen vuosina 2027–2028.

Investointisuunnitelma 2026–2035

Investointien yhteissumma on noin 845 miljoonaa euroa.

Vuosien 2026–2035 suurin yksittäinen investointihanke on M400-metrojunakaluston hankinta, johon on budjetoitu noin 231 miljoonaa euroa vuosille 2026–2035. Rautatientorin metroaseman perusparannukseen ja siihen liittyvään Kaivokadun kannen peruskorjaukseen on varattu yhteensä noin 103 miljoonaa euroa vuosille 2026–2029. Metron liikenteenohjausjärjestelmän uudistamisinvestointiin (ns. METKA-hanke) on varattu tässä vaiheessa noin 53 miljoonaa euroa vuosille 2026–2032.

Vuonna 2026 eniten määrärahoja varataan Junatien metrosillan uudistamishankkeeseen 21 miljoonaa euroa. METKA-hankkeeseen ja metron raidevirtapiirien korvaamiseen on budjetoitu molempiin 8,5 miljoonaa euroa, Kantametron kuilujen peruskorjaamiseen 7,2 miljoonaa euroa, Rautatientorin metroaseman peruskorjaamiseen 6,5 miljoonaa euroa ja M400-metrojunien hankintaan 5,9 miljoonaa euroa.

Rahoitus 2026–2028

Metroon liittyviä investointeja on viime vuodet rahoitettu tulorahoituksen lisäksi kaupungin sisäisellä lyhytaikaisella velalla (yhdystilivelka). Mikäli uutta pitkäaikaista lainaa ei nostettaisi, yhdystilivelan ennakoidaan olevan 532,6 miljoonaa euroa 31.12.2028. Yhdystilivelkaa on tarkoitus konvertoida pitkäaikaiseksi ulkoiseksi lainaksi vuosina 2026 – 2028.

Omavaraisuusaste on 31,0 % vuonna 2026 (tilinpäätös 2024: 36 %). Omavaraisuusaste heikkenee suunnittelukaudella investointien pysyessä korkeammalla tasolla kuin vuotuinen poistotaso.

Vaikutus kaupungin talouteen 2026–2028

HKL maksaa kaupungille peruspääoman tuottoa 3,4 miljoonaa euroa vuonna 2026. Vastaavasti kaupunki maksaa HKL:lle suoraa tukea 17,7 miljoonaa euroa. Kaupungin tuella HKL kattaa ne menot, joita HKL ei pysty laskuttamaan HSL:ltä tai muulta taholta.

Kaiken kaikkiaan HKL:n nettovaikutus kaupungin budjettiin on -14,3 miljoonaa euroa vuonna 2026. Vuosina 2027–2028 nettovaikutus kaupungin budjettiin arvioidaan kasvavan investointien toteuttamisen myötä kasvavien pääomakulujen vuoksi.

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi

Lainsäädäntö edellyttää päätöksentekoon liittyvää ennakkoarviointia. Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi tarkoittaa, että asian valmisteluvaiheessa arvioidaan, millaisia tulevia vaikutuksia tehtävällä päätöksellä on.

Päätökset voivat vaikuttaa kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon, kaupunkikonserniin, henkilöstöön sekä talouteen.

Taloudelliset vaikutukset

Metro on pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen itä–länsiakselin selkäranka, jonka varaan matkustajia hyvin palveleva ja houkutteleva liikennejärjestelmä rakentuu. Metron kapasiteetin korvaaminen muilla liikennemuodoilla ei ole mahdollista etenkään sen kuormittuneimmilla osuuksilla. Metroliikenteen toimivuuden turvaaminen on kaupungin toimivuuden ja yritysten toimintaedellytysten kannalta keskeistä. Metroinfran, järjestelmien ja kaluston kunnossapito, ennakoiva korjaus ja uudistaminen tulee toteuttaa siten, että liikennöinnin luotettavuus ei heikkene ja hankkeista aiheutuvat liikennehaitat voidaan minimoida. Liikenteen tehostuessa kaupungin toimivuus asukkaille ja yritystoiminnalle paranee, alueiden saavutettavuus kasvaa ja kaupunkitilan viihtyisyys kohenee.

Yli 40-vuotiaan metron merkittävät peruskorjaustarpeet vaikuttavat väistämättä sekä kaupungin että HSL:n taloustilanteeseen investointien pääomakulujen kasvun myötä. Tuottavuuden parantaminen on yksi HKL:n toiminnan painopiste vuonna 2026.

Kuntalaisvaikutukset

Metron asemaympäristön peruskorjaus parantaa osaltaan alueiden turvallisuutta, viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Liikkumisen ja saavutettavuuden turvaaminen kasvattaa myös alueiden vetovoimaa ja hidastaa eriytymiskehitystä.

Joukkoliikenteen edistäminen tekee liikkumisesta helpompaa, turvallisempaa ja tasaveroisempaa kaikille väestöryhmille. Kestävillä kulkumuodoilla on moninaisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia kuntalaisiin niin liikkumisen ja aktiivisuuden lisääntymisen kuin esimerkiksi hengitysilman laadun ja liikenneturvallisuuden kohentumisen myötä. Lisäksi kestävien kulkumuotojen edistäminen tukee liikkumisen mahdollisuuksien tasaveroisuutta kaupunkilaisten välillä.

Ympäristövaikutukset

Toiminnassa huomioidaan energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Rakentamishankkeet ovat energiatehokkaita ja suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan ympäristöystävällisyyden, vähähiilisyyden ja kiertotalouden edistäminen. Olemassa olevan rakennuskannan vähähiilisyyttä parannetaan mm. energiatehokkuutta parantamalla sekä parantamalla rakennusten pitkäikäisyyttä mm. ylläpidon kehittämisen ja korjausten avulla.

Organisaatio- ja kaupunkikonsernivaikutukset

Kaupunginvaltuusto päätti 22.9.2021 silloisen HKL:n toiminnan yhtiöittämisestä metron infra- ja liikennöintisopimuksiin liittyviä toimintoja lukuun ottamatta. Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy aloitti toimintansa 1.2.2022. Yhtiöittämisessä HKL:n metro-omaisuus ja metroon liittyvät keskeiset sopimukset jäivät liikelaitokseen. Kaupunkiliikenneyhtiöön siirtyivät HKL:n kaikki muu omaisuus, sopimukset sekä HKL:n silloinen henkilöstö kokonaisuudessaan. Metroliiketoiminta on tarkoitus siirtää Kaupunkiliikenneyhtiöön, kun metron automatisointiin liittyvän Siemens-konsernin kanssa vireillä olevan oikeudenkäynti on päättynyt.

Metron automatisointiprojektiin liittyvän, Siemens-konsernin kanssa vireillä olevan oikeudenkäynnin hovioikeuskäsittelyn ensimmäisen vaiheen osalta odotetaan hovioikeuden päätöstä keväällä 2026. Päätöstä vahingonkorvauksista odotetaan keväällä 2027. Vuoden 2026 aikana varaudutaan hovioikeuskäsittelyn päättymiseen ja käynnistämään valmistelut metroliiketoiminnan ja omaisuuden siirtämiseksi osaksi Kaupunkiliikenneyhtiötä.