Tilannekatsaus, Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma, kaupunginkanslia

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kiertotalouden klusteriohjelmaa on toteutettu vuodesta 2021 alkaen osana kaupunginhallituksen elinkeinopoliittisia erillishankkeita. Hanke päättyy vuoden 2025 lopussa.

Klusteriohjelman tavoitteena on edistää kiertotalouden mukaista liiketoimintaa ja uusia innovaatioita. Tärkeimpiä toiminnallisia tavoitteita ovat olleet kiertotalouteen liittyvän liiketoiminnan kasvattaminen, Helsingin roolin vahvistaminen innovatiivisten kiertotalouden ratkaisujen kokeilualustana ja tiiviin yritysverkoston muodostaminen rakentamisen kiertotalouden ympärille.

Rakennetun ympäristön ja rakentamisen päästöt muodostavat merkittävän osan Helsingin kasvihuonepäästöistä, joten rakentamisen kiertotalouden edistämisellä on merkittävä rooli kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Klusteriohjelman toteutusvastuu on kaupunginkanslian elinkeino-osastolla. Hankkeen toimintaa ohjaa kaupungin sisäinen ohjausryhmä, jossa ovat mukana kaupunkiympäristön toimialan ja kaupunginkanslian elinkeino-osaston edustajat. Ohjelmassa toimii projektipäällikkö ja kaksi erityissuunnittelijaa.

Kasvava yritysverkosto toiminnan keskiössä

Kiertotalousklusteriin on alkuvuoteen 2025 mennessä ilmoittautunut mukaan lähes 200 yritystä ja muuta tahoa. Uusia jäseniä tulee koko ajan lisää. Klusteri on toteuttanut 20 eri kokoista pilottia, joista useat ovat osa isompaa kokonaisuutta. Klusterin järjestämään kolmeen innovaatiohaasteeseen ja pilotteihin on osallistunut yhteensä yli 100 yritystä. Keskeisiä teemakokonaisuuksia ovat rakennusosien uudelleenkäytön edistäminen, kiertotalouden mukaisten uusien tuotteiden ja palveluiden markkinoillepääsy, regulaatioon vaikuttaminen, uudet innovaatiot sekä kiinteistönomistajien sitouttaminen kiertotalouden mukaiseen rakentamiseen (esim. Vattuniemi, Meri-Rastila, Koskelan varikko).

Klusteriohjelman ja Aalto-yliopiston järjestämästä opiskelijakilpailusta alkunsa saanut, Mustikkamaalle parhaillaan rakentuva lähes täysin uudelleenkäytetyistä rakennusosista toteutettava varastorakennus on toiminut suunnannäyttäjänä koko toimialalle ja saanut myös runsaasti medianäkyvyyttä.

Pilottien ja kokeilujen lisäksi rakennusalan eri toimijoille järjestettyjä koulutuksia ja erilaisia verkostoitumis- ja tiedonvaihtotapahtumia on pidetty erittäin hyödyllisinä. Kiertotalousklusteri on järjestänyt yli 60 erilaista tapahtumaa, joissa on ollut noin 2800 osallistujaa. Klusteri on panostanut vahvasti viestintään. Sillä on yli 600 uutiskirjeen tilaajaa ja se on julkaissut lukuisia yhteistyöartikkeleita ja videoita eri viestintäkanavilla. Tämän lisäksi klusteri on ollut aktiivisesti esillä monissa kansallisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa sekä artikkeleissa ja tutkimuksissa. Erityisesti tiedon ja kokemusten vaihto pohjoismaisten pääkaupunkien ja kiertotaloustoimijoiden kanssa on ollut hyödyllistä maiden samankaltaisen toimintaympäristön ja lainsäädännön tulkinnan vuoksi. Klusteri on ollut mukana tukemassa kiertotalouden parissa toimivien yritysten kansainvälistymistä mm. järjestämällä osallistumismahdollisuuden Barcelonan Smart City Expoon vuosina 2023 ja 2024.

Klusteriin liittyneet ja toimintaan osallistuneet yritykset ovat kiittäneet verkostomaiseen toimintaan ja kaupunkiorganisaation mahdollistavaan rooliin perustuvaa toimintamallia. Klusterin toiminnasta on tehty ulkoinen vaikuttavuusarviointi (Gaia, 2024). Arvioinnissa klusteria ja sen aktiivisuutta rakentamisen kiertotalouden ja alan yritystoiminnan kirittämisessä pidetään tärkeänä. Klusterin työn koetaan kohdistuneen oikeisiin asioihin ja vaikuttavuus koetaan siten hyväksi. Yritykset näkevät Helsingin kaupungin vahvan toimijuuden positiivisena ja koko alan kehitystä edistävänä. Arviointityötä varten haastatellut toimijat toivoivat klusterin toiminnan jatkuvan myös nykyisen hankekauden jälkeen.

Klusteriohjelma tunnistetaan keskeisenä rakentamisen kiertotalouden toimijana

Kiertotalouden klusteriohjelmasta on tullut merkittävä rakennusalan kiertotalouden edistäjä niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla. Ohjelman vahvuuksia ovat keskittyminen selkeästi yhteen teemaan, mahdollisuus toimia reaktiivisesti nopeasti muuttuvalla alalla ja kyky osallistua uusien innovaatioiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Rakentamisen kiertotalous ja erityisesti rakennusosien uudelleenkäyttö on monille toimijoille vielä täysin uutta ja vaatii kokeiluja sekä pilottihankkeita liiketoiminnan kehittämiseksi ja yhteistyöverkoston rakentumiseksi.

Yritysten toimintaympäristöä rakentamisen kiertotaloudessa on kehitetty tiiviisti myös kansallisella tasolla. EU:n kestävyysraportointisääntely ja taksonomiavaatimukset ja niiden soveltaminen kansallisessa lainsäädännössä ohjaavat rakennusalaa kohti kestävämpiä ratkaisuja ja toimintatapoja, kuten kiertotaloutta. Kiertotalous on osa vihreää siirtymää, jolla tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua. Klusteri on toiminut ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kansallisen kiertotalouden green dealin rakentamiseen liittyvässä ohjausryhmässä sekä osallistunut useaan eri rakentamisen kiertotalouteen liittyvään hankkeeseen joko osarahoituksella tai ohjausryhmätyöskentelyllä.

Klusteri on ollut vahvasti mukana tukemassa kaupungin oman organisaation rakentamisen kiertotalouden ymmärryksen, osaamisen ja työkalujen kehittämistä. Yhteistyö on ollut tiivistä erityisesti kaupunkiympäristön toimialan, mutta myös muiden toimialojen ja konserniyhtiöiden kanssa. Klusteri on muun muassa tarjonnut kiertotalouden asiantuntijapalveluita, ollut mukana erilaisissa selvityksissä ja kartoituksissa sekä yhdistänyt kaupungin toimijoita kiertotalouden parissa toimiviin yrityksiin. Kiertotalouden palveluihin liittyvässä viimeisimmässä kaupunkiympäristötoimialan hankintakilpailussa kaikki puitesopimuksen yritykset ovat olleet aktiivisesti mukana klusteriohjelmassa.

Klusteriohjelman toiminnan jatkuminen ja kehittäminen

Kiertotalouden klusteriohjelma päättyy nykyisellään vuoden 2025 lopussa. Klusterin jäsenyritykset ovat tuoneet esiin vahvan toiveen siitä, että kaupunki sitoutuisi aloittamaansa työhön ja jatkaisi verkoston toimintaa. Toiminnan käynnistymistä hidastivat alussa koronapandemia ja rakennusalan matalasuhdanne, mutta verkosto on sittemmin kasvattanut merkitystään sekä jäsenmääräänsä. Uusia hankkeita käynnistyy ja uusia yrityksiä liittyy mukaan yhä enemmän. Suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien hankkeiden aikajana on useita vuosia ja toimivan verkoston, sen sisäisen luottamuksen ja brändin rakentaminen vie vähintään kaksi vuotta.

Klusteriohjelman tulevasta, vuoden 2025 jälkeisen ajan toimintamallista on tekeillä vaihtoehtojen arviointi, jonka perusteella klusterin toiminnan jatkamisesta voidaan tehdä päätöksiä. Arviointi valmistuu keväällä 2025. Vakiintuneen yritysverkoston ja sen ympärille rakentuneen toiminnan jatkaminen ja edelleen kehittäminen on perusteltua myös vuoden 2025 jälkeen.

Kaupunki nähdään luotettavana ja puolueettomana toimijana, joka pystyy toteuttamaan verkoston tavoitteita myös omassa toiminnassaan. Kaupungin oma rakentamisen kiertotalous on saanut paljon tukea verkostosta, ja klusteri on lisännyt yritysten ja kaupungin välistä yhteistyötä rakentamisen kiertotaloudessa. Kaupungin edellyttämä avoimuus verkoston toiminnassa kehittää koko rakennusalan liiketoimintaa ja antaa kilpailuetua alueen yrityksille vaikeassa rakennusalan tilanteessa. Helsinki on nyt rakentamisen kiertotalouden edelläkävijä.

Toimivalta

Hallintosäännön 8 luvun 2 §:n mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää elinkeinopolitiikkaa ja kilpailukykyä koskevista periaatteista sekä seuraa niiden toteutumista.

Elinkeinojaoston kokouksessa asiaa esittelevät johtava asiantuntija Mira Jarkko ja projektipäällikkö Lari Sirén.

Päätös tullut nähtäväksi 20.03.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §