Talousarvion toteutumisennusteet 2025, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää merkitä tiedoksi vuoden 2025 talousarvion toisen toteutumisennusteen.

Ennusteen perusteella lautakunta kehottaa toimialaa jatkamaan jo käynnistettyjä operatiivisia johtamistoimenpiteitä määrärahojen käytön tehokkaan ja vaikuttavaan kohdentamisen edistämiseksi kuitenkin niin, että se ei vaaranna toimialan lakisääteisiä velvoitteita, asiakkaiden tai työntekijöiden hyvinvointia eikä myöskään opetuksen ja palveluiden pedagogista laatua.

Kaupunginkanslian talousarvion toteutumisennusteista antaman ohjeen mukaan toimialat tekevät vuonna 2025 kolme ennustetta, joista tämä on toinen. Ennuste tehdään suhteessa lautakunnan päättämään tulosbudjettiin.

Kanslian ohjeen mukaan toteutumisennusteet on annettava lautakunnalle tiedoksi. Lautakuntien on ryhdyttävä toimenpiteisiin, mikäli tulosbudjetti ei ole toteutumassa.

Käyttötalouden tulot

Tuloja ennakoidaan kertyvän kaikkiaan 84,8 miljoonaa euroa eli 18,4 miljoonaa euroa tulosbudjetissa ennakoitua enemmän. Tuloennuste on noussut runsaalla 2 miljoonalla eurolla verrattuna ensimmäiseen ennusteeseen.

Tulosbudjetissa ennakoitua suuremmista tuloista 11,9 miljoonaa euroa on tulosbudjetin ulkopuolista hankerahoitusta. Hankerahoituksen lisäksi kaupungin tuottamien palvelujen tulot ylittävät tulosbudjetin lähinnä varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuloissa.

Sotepen rahoittaman toiminnan tulot ja vastaavasti menot ylittävät tulosbudjetin 2,1 miljoonalla eurolla.

Korvauksissa ja avustuksissa muiden kuntien Helsingille maksamien perusopetuksen kotikuntakorvaustulojen ennakoidaan jäävän noin 0,7 miljoonaa tulosbudjetissa arvioitua pienemmiksi.

Käyttötalouden menot

Menojen ennakoidaan olevan 1,64 miljardia euroa eli 35,2 miljoonaa euroa yli talousarvion. Ylitys on prosenteissa 2,2. Ylitys on noin miljoona euroa pienempi, kuin ensimmäisessä ennusteessa ennakoitiin.

Kaupungin tuottamien palveluiden menoarvio

Talousarviokohdassa kaupungin tuottamat palvelut menoylitykseksi arvioidaan noin 27,4 miljoonaa euroa. Ylityksestä 11,9 miljoonaa euroa on teknistä ja johtuu tulosbudjetin ulkopuolisen hankerahoituksen käyttämisestä. Muusta kuin teknisistä syistä ennakoitu ylitys on siis 15,5 miljoonaa euroa. Ensimmäisessä ennusteessa vastaava ylitys oli 18,1 miljoonaa euroa. Tämä ylitys on siis pienentynyt toisessa ennusteessa 2,6 miljoonalla eurolla.

Ammatillisessa koulutuksessa ennakoidaan 5,0 miljoonan euron ylitystä johtuen järjestämisluvan ylittävästä opiskelijavuosimäärästä. Tulosbudjetti perustuu ammatillisen koulutuksen kiinteän järjestämisluvan mukaiseen opiskelijavuosimäärään. Tämän ennakoidaan ylittyvän noin 2 160 opiskelijavuodella. Toimiala tulee hakemaan tällä perusteella valtiolta loppuvuodesta lisäjärjestämislupaa ja sen mukaista lisärahoitusta kaupungille.

Loppuosa ennakoidusta ylityksestä syntyy pääosin varhaiskasvatuksen henkilöstömenoissa, joiden ennakoidaan ylittävän tulosbudjetin noin 8 miljoonalla eurolla.

Henkilöstömenoylitystä ennakoidaan myös perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa yhteensä runsaalla 2,1 miljoonalla eurolla.

Varhaiskasvatuksen alkuvuoden henkilöstömenokehitys ml. vuokratyövoima osoittaa laskennallisesti noin 8 miljoonan vuosiylitystä määrärahoissa.

Varhaiskasvatuksen määrärahoja on korotettu merkittävästi vuoden 2025 tulosbudjetissa. Lapsimäärän väheneminen ja vastuuperiaatteen mukainen tuottavuustavoite edellyttävät kuitenkin merkittävää menokasvun pienentämistä.

Tähänastisen menokehityksen perusteella menokasvua ei ole pystytty sopeuttamaan lapsimäärän mukaiseksi, mutta kuitenkin merkittävästi. Varhaiskasvatuksen osalta ensimmäinen ennuste sisälsi jo toimenpiteitä menokasvun hillitsemiseksi ja tässä toisessa ennusteessa ylityksen ennakoidaan olevan ensimmäistä ennustetta pienempi. Lapsimäärän väheneminen edellyttää myös tarpeettomista ja/tai epätarkoituksenmukaisista tiloista luopumista.

Varhaiskasvatuksen tuottavuustavoitteina on kohdentaa henkilöstöä tasaisemmin alueiden ja yksiköiden lapsimäärät huomioiden. Lisäksi tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja. Sairauspoissaolot ovat kuitenkin olleet tammi-maaliskuussa korkeammalla tasolla kuin vuonna 2024 vastaavana ajankohtana.

Perusopetuksessa henkilöstömenojen ylityspaine johtuu ulkoisen rahoituksen pienenemiseen sopeutumisen viiveistä ja lukiokoulutuksessa siitä, että nykyisen kurssitarjonnan ylläpidon kustannukset ylittävät ennusteen mukaan lukiokoulutuksen tämän vuoden määrärahat, vaikka määrärahoja on lisätty vuoteen 2024 verrattuna. Lisäksi molemmissa palveluissa henkilöstömenoja lisää syksystä voimaan astunut oppimisen tuen uudistus, johon ei ole varauduttu vuoden 2025 talousarviossa.

Ennusteessa ei ole huomioitu takautuvasti maksettavien vuoden 2023 järjestelyeräkorotusten eikä valmisteilla olevan tasopalkkajärjestelmän mahdollisia vaikutuksia.

Sotepelle tuotettujen palveluiden menoarvio

Sotepe-toimialalle tuotettujen palveluiden menojen ja vastaavasti tulojen ennakoidaan ylittävän tulosbudjetin noin 2,2 miljoonalla eurolla. Tämä on teknistä ylitystä, koska sotepelle tuotetut palvelut ovat nettobudjetoituja. Menot saavat ylittää tulosbudjetin, jos tulotkin ylittyvät vastaavalla summalla. Ylitys johtuu lakisääteisten opiskeluhuoltomitoitusten toteuttamisesta.

Avustusten ja korvausten menoarvio

Avustus- ja korvausmenojen ennakoidaan ylittävän tulosbudjetin noin 5,7 miljoonalla eurolla.

Ylitys tapahtuu perusopetuksen lakisääteisissä kotikuntakorvauksissa, joiden ennakoidaan ylittävän talousarvion 7,8 miljoonalla eurolla. Varhaiskasvatuksen tukimenojen ennakoidaan toisaalta alittavan talousarvion noin 2,1 miljoonalla eurolla.

Karkeasti puolet kotikuntakorvausten ylityksestä johtuu siitä, että yksityisten koulujen lakisääteinen oppilaskohtainen kotikuntakorvaus nousee syksystä samalle tasolle, kuin kunnallisille koulutuksen järjestäjille maksettava korvaus. Tällä hetkellä se on 94 % kunnallisille maksettavasta korvauksesta. Päätöstä tästä korotuksesta ei ollut talousarviota hyväksyttäessä ja kaupungin periaatteiden mukaan talousarviossa varaudutaan vain päätettyjen lainsäädännön muutosten aiheuttamiin kustannuksiin.

Toinen puoli ylityksestä johtuu siitä, että tulosbudjetissa on varauduttu korvausten indeksitarkistuksiin kaupunginhallituksen laatimisohjeissa määritellyin korotusprosentein. Valtion joulukuussa 2024 tekemän korvauspäätöksen mukainen korotus oli tätä suurempi.

Investointimenot

Toimialan investointimenojen ennakoidaan jäävän noin 0,2 miljoonalla eurolla alle talousarvion johtuen vuodelle 2026 siirtyvistä hankinnoista.

Asiakasmäärät

Varhaiskasvatuksen kokonaisasiakasmäärän arvioidaan olevan vajaat 35 300 lasta, joista ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa on noin 2 400 lasta.

Asiakasmäärän ennakoidaan jäävän 210 lapsella alle tulosbudjetissa ennakoidun määrän. Kaupungin omissa päiväkodeissa asiakasmäärä jää tulosbudjetissa ennakoidusta noin 140 lapsella ja yksityisen hoidon tuella hoidettavissa lapsissa 150 lapsella. Kerhoissa ennakoidaan olevan lapsia noin 80 tulosbudjetissa ennakoitua enemmän.

Perusopetuksessa arvioidaan olevan runsaat 48 800 oppilasta, joista ruotsinkielisissä kouluissa vajaat 4 300 oppilasta. oppilasmäärän ennakoidaan ylittävän talousarvion noin 140 oppilaalla.

Perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan asiakasmäärä on noin 11 000 lasta, mikä on 60 lasta vähemmän, kuin tulosbudjetissa on arvioitu.

Kaupungin järjestämän lukiokoulutuksen opiskelijamäärän arvioidaan olevan noin 11 000, mikä alittaa tulosbudjetissa ennakoidun määrän noin 140 sadalla opiskelijalla.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosia ennakoidaan kertyvän noin 11 100, mikä ylittää tulosbudjettivarauksen ja perusjärjestämisluvan noin 2 160 opiskelijavuodella.

Vapaassa sivistystyössä opetustuntimäärien arvioidaan toteutuvan tulosbudjetin mukaisina.

Sitovat tavoitteet

Toimialalla on vuoden 2025 talousarviossa kaksi sitovaa tavoitetta: parannamme lukutaitoa ja erot nuorten toimintakyvyssä ja tulevaisuudennäkymissä eri väestöryhmien välillä vähenevät. Molempien sitovien tavoitteiden arvioidaan toteutuvan.

Riskit

Viideksi keskeisemmäksi riskiksi toimialalla on tunnistettu

Riskien mahdolliset vaikutukset on tunnistettu ja keskeiset hallintatoimenpiteet määritelty kaupungin riskienhallintajärjestelmään.

Ennusteen edellyttämät toimenpiteet

Kaupunginhallituksen antamien talousarvion noudattamisohjeiden mukaan lautakuntien on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jos talousarvio ei ole toteutumassa.

Ennakoidusta 35,2 miljoonan euron ylityksestä

Ulkoisen rahoituksen käytöstä syntyvät ylitykset ovat teknisiä ylityksiä.

Ammatillisen koulutuksen lisäopiskelijavuosiin tullaan hakemaan loppuvuodesta valtiolta lisäjärjestämislupaa ja -rahoitusta. Sotepen rahoittamat menot ovat nettobudjetissa ja menoylitys on sallittu tulojen ylittyessä vastaavalla summalla. Kaupungin budjetointikäytänteiden mukaan talousarviossa ei varauduta lainsäädännön muutoksiin, joista ei ole päätöksiä olemassa talousarviota laadittaessa. Kotikuntakorvausten korotus on tällainen lainsäädännön muutos.

Edellä mainittujen syiden lisäksi tulosbudjetti kuitenkin ylittyy ennusteen mukaan noin 9 miljoonalla eurolla johtuen lähinnä varhaiskasvatuksen tulosbudjetin ylittävästä henkilöstömenoarviosta. Myös perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa alkuvuoden henkilöstömenokertymä indikoi budjettiylitystä. Tämä edellyttää lautakunnalta kaupunginhallituksen antamien talousarvion noudattamisohjeiden mukaisesti toimenpiteitä.

Toimiala on käynnistänyt jo ensimmäisen ennusteen perusteella normaaliin operatiiviseen johtamiseen ja budjettivastuisiin liittyviä toimenpiteitä menojen tasapainottamiseksi tulosbudjetin mukaiseen tasoon.

Varhaiskasvatuksessa tehostetaan tulosbudjettiin sisältyvien tuottavuustoimenpiteiden toteuttamista. Henkilöstösuunnittelua ja uusien ryhmien perustamista tarkennetaan. Lisäksi sijaiskäytäntöjä koskevaa ohjeistusta on jo tarkistettu. Pidemmällä aikavälillä kustannuksiin vaikuttavaa palveluverkkotarkastelua on uudistettu, jotta resursseja saadaan vapautettua epätarkoituksenmukaisista tilakustannuksista lasten kasvatukseen.

Perusopetuksessa koulujen rakenteita kehitetään aluepäälliköiden ohjauksella resurssien kustannustehokkaaksi kohdentamiseksi.

Lukiokoulutuksessa kurssitarjonnan määrää tarkistetaan tulosbudjetin mukaiseksi.

Edellä mainitut toimenpiteet ovat osoittautuneet tehokkaiksi, joten niitä on perusteltua jatkaa.