Valtuutettu Mirita Saxbergin aloite yrittämisen ja elinkeinoelämän edellytysten parantamisesta Helsingissä

Kaupunginhallitus katsoo asian loppuun käsitellyksi.

Kaupunginvaltuutettu Mirita Saxberg ja seitsemän muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingin tulisi selvittää, miten Helsingin kaupunki voisi tiivistää yhteistyötä elinkeinoelämän edustajien kanssa tarkoituksena edistää yrittämisen edellytyksiä Helsingissä, lisätä yrittäjien osallistumismahdollisuuksia julkisiin hankintoihin ja parantaa työllisyyttä. Valtuustoaloitteessa edellytetään myös, että kaupunginvaltuustolle toimitetaan elinkeinoelämän edistämisen toimenpidesuunnitelma ja tieto tehdyistä toimenpiteistä.

Helsinkiläisten yritysten merkitys alueen kilpailukyvylle ja koko maan taloudelle ja hyvinvoinnille on keskeinen. Siksi on tärkeää, että Helsinki erottuu yritysmyönteisyydellään ja elinkeinonäkökulma otetaan huomioon kaupungin eri toiminnoissa, hankkeissa, vaikuttamistyössä ja yleensä toimintaympäristöä kehitettäessä. Yritysvaikutusten arvioinnin toimintamalli on jo melko vakiintunut, mutta toimintamallia pitää kehittää jatkuvasti. Yritysluotsit auttavat myös yrityksiä kaupungin palvelujen löytämisessä. Yritysosallisuus tullaan huomioimaan kaupungin osallisuus- ja vuorovaikutusmallissa. Joka toinen vuosi Helsingin kaupunki teettää laajaan yrityskyselyn. Kaupungin palvelutarjontaa ja -prosesseja kehitetään yritysten tarpeiden ja palautteiden mukaan. Kaupunki tarjoaa useita palvelukokonaisuuksia yrittäjille ja eri kasvuvaiheessa oleville yrityksille. Lisäksi kaupunki tarjoaa mahdollisuuksia testata tuotteitaan ja palveluitaan todellisessa ympäristössä. Helsingin kaupungin yritysneuvontapalvelujen avulla perustettiin yli 2500 uutta yritystä vuosina 2022–2024. Yritysneuvonnan asiakastyytyväisyys oli 4,7 / 5 vuonna 2024.

Työvoiman saatavuus ja liikenteellinen saavutettavuus ohjaavat yritysten sijoittumista ja vaikuttavat yrittämisen ja yritystoiminnan edellytyksiin. Helsingin 78 000 yritykselle on tarjolla 11 korkeakoulun kouluttamaa työvoimaa ja sataman, raideverkoston ja läheisen lentokentän tarjoamaa saavutettavuutta. Kaupungin strategisena tavoitteena on edistää jatkossa paremmin keskustan saavutettavuutta kaikilla kulkumuodoilla. Tällä myös vastataan yrityskyselyissä saatuun kriittiseenkin palautteeseen esimerkiksi jakeluliikenteen haasteista.

Valtuustoaloitteeseen sisältyy yhteistyön tiivistäminen kaupungin ja elinkeinoelämän välillä yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Usein yhteistyö on teemakohtaista ja ajankohtaisiin kehittämiskohteisiin, ratkaisutapoihin tai hankeyhteistyöhön liittyvää. Säännöllisiä yhteistyöverkostoja ja tapahtumia on lukuisia muun muassa matkailuun, rakennusalaan ja kiertotalouteen, ravintolatoimintaan, ulkomaankauppaan, liikenteeseen ja logistiikkaan tai korkeakouluyhteistyöhön liittyen. Helsingin keskustan vetovoimaisuus ja toimivuus vaikuttavat myös keskusta-alueella sijaitsevien työpaikkojen ja matkailijoiden määrään. Tavoitteissa onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta Helsingin keskustan kehittämiseen liittyvissä asioissa aiotaan edistää perustettavalla kaupunkikeskustayhdistyksellä, johon osallistuu keskustakiinteistön omistajia, yrityksiä ja Helsingin kaupunki.

Aloitteessa tuodaan esille tavoite edistää yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin. Helsingin kaupunki on Suomen suurin julkisia hankintoja tekevä toimija noin viiden miljardin euron vuosittaisilla hankintamenoillaan. Vuonna 2024 kaupungin hankinnoilla oli yhteensä noin 12 000 toimittajaa, joista 85 prosenttia oli pk-yrityksiä. Toisaalta 84 suurinta toimittajaa vastasi 80 prosentin osuutta euroista. Yli 80 prosenttia hankinnoista tehtiin pääkaupunkiseudun yrityksiltä.

Kaupunki on merkittävä markkinavaikuttaja, jolla on julkisena hankkijana vastuu edistää markkinoiden toimivuutta ja kestävyysteemoja hankinnoissaan. Helsingin kaupungin hankintastrategian (kaupunginhallitus 14.12.2020 § 880) mukaan Helsinki tekee kustannustehokkaita hankintoja markkinoiden elinvoimaisuutta ja innovaatiomyönteisyyttä edistävällä tavalla. Helsinki pyrkii jakamaan hankintalainsäädännön mukaisesti suuria hankintoja pienempiin osiin, jotta myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä olisi mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Kaupungin hankintastrategia linjaa yhdessä muiden lakisääteisten tavoitteiden kanssa, millaisia strategisia tavoitteita hankinnoilla halutaan edistää. Hankintastrategian päivittämisen yhteydessä tarkastellaan pk-yritysten roolia ja yhtenä tavoitteena on myös vahvistaa ja systematisoida toimittajien kanssa käytävää yhteistyötä ja vuoropuhelua. Esimerkiksi ajoneuvojen ja kuljetuspalvelujen ympäristökriteereistä on käyty markkinavuoropuhelua kuljetusyritysten kanssa sekä valmistelu- että päivitysvaiheessa, jolloin yrityksillä on mahdollisuus tuoda esille myös kriteereihin liittyviä haasteita. Helsingin kaupunki ja sidosryhmät järjestävät myös tilaisuuksia yrityksille julkisista hankinnoista. Helsingin yrittäjillä on myös neuvontaa pk-yrityksille Helsingin kaupungin hankintoihin osallistumiseksi.

Valtuustoaloitteesta ilmenee, että työllisyys ja siten myös työvoiman kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaanto on sekä yritysten että kaupungin tavoitteena. Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2025 syyskuussa 13,4 prosenttia (TEM). Avoimet työpaikat, mutta myös työttömyys keskittyy suuriin kaupunkeihin. Työllisyyden parantuminen edellyttää, että yritykset menestyvät kasvupolulla ja pystyvät myös työllistämään. Yritykset voivat saada harkinnanvaraista taloudellista tukea (Helsinki-lisä, palkkatuki) työttömän helsinkiläisen palkkaamiseen. Pienten (alle 50 henkilöä työllistävien) yritysten työntekijät muodostivat 45 % kaikista helsinkiläisissä yrityksissä työskentelevistä vuonna 2023. Yrityksissä on suuri työllistävä potentiaali, mikä on hyödynnettävä tarjoamalla yrityksille heille soveltuvia rekrytoinnin tuen palveluita. Valtiollisten työllisyyspalveluiden työnantajapalvelut painottuivat pitkälti suurten yritysten palveluihin, ja, kun vastuu työllisyydenhoidosta siirtyi valtiolta kaupungeille vuoden 2025 alusta, on Helsingillä mahdollisuus edistää työnantajapalveluiden tavoitettavuutta. Helsingissä on käynnistetty syksyllä 2025 pien-, mikro-, ja yksinyrittäjille kohdistuva työllistämisohjelma, jonka tavoitteena on kontaktoida 25 000 yritystä kahden vuoden aikana, tunnistaa yrityksissä olevia rekrytointitarpeita sekä ohjata työnantajia heille soveltuviin rekrytointipalveluihin.

Helsingissä on moni asia varsin hyvin, mikä näkyy väestön ja yritysten määrän kasvussa. Kuitenkin kaupungin yritysmyönteisyyttä on jatkuvasti kehitettävä ja yritysten äänen pitää kuulua nykyistäkin vahvemmin kaupungin toiminnassa. Valtuustoaloitteessa edellytetään, että kaupunginvaltuustolle toimitetaan elinkeinoelämän edistämisen toimenpidesuunnitelma ja tieto tehdyistä toimenpiteistä. Helsingin kaupungin uusi kaupunkistrategia hyväksyttiin 27.8.2025. Kaupunkistrategian toimeenpanopäätöksen mukaisesti laaditaan "Kasvun, osaamisen ja elinvoiman tavoitteet" -ohjelma-asiakirja, jossa tullaan esittämään kaupungin elinkeinoelämää tukevia uudistavia tavoitteita ja toimenpiteitä. Kasvun, osaamisen ja elinvoiman tavoitteet on tarkoitus tuoda kaupunginhallituksen päätettäväksi alkuvuodesta 2026. Lisäksi tavoitekokonaisuuden rinnalla laaditaan "Matkailun ja tapahtumien" sekä "Maahanmuuton ja kotoutumisen" kehitysohjelmat, jotka päätetään kaupunginhallituksen elinkeinojaostossa. Yhdessä ohjelma-asiakirjat tulevat määrittelemään strategiakauden aikana tehtävää työtä, joka tukee helsinkiläisen elinkeinoelämän kasvua ja helsinkiläisten työllisyyttä.

Valtuustoaloitevastauksen valmistelu ja päätösvalta

Vastauksen on valmistellut kaupunginkanslian elinkeino-osasto.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi.