Valtuustoaloite, puolet parempaa – liha- ja maitotuotteiden hankintojen puolittaminen vuoteen 2030

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Mai Kivelä ja 25 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsinki puolittaa vuoden 2025 lihan ja maidon hankinnat vuoteen 2030 mennessä ja korvaa lihan ja maidon kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla. Aloitteessa esitetään, että näin toimimalla Helsingin kaupunki voi vähentää elintarvikehankintojensa päästöjä ja luontovaikutuksia, edistää ruokailijoiden terveyttä, vastata uusittuihin ravitsemussuosituksiin, edistää kestävää ruokakulttuuria sekä vaikuttaa positiivisesti eläinten asemaan. Lisäksi aloitteessa esitetään, että eläinperäisten tuotteiden kulutusta vähentämällä on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä. Aloite on liitteenä 1.

Liha- ja maitotuotteiden kulutus Helsingin kaupungin ruokahankinnoissa

Kaupungin ruokapalveluissa tarjottava ruoka on linjassa kansallisten ravitsemussuositusten (2024) ja asiakasryhmäkohtaisten ruokailusuositusten kanssa. Kansalliset ravitsemussuositukset ohjaavat kohti maltillista lihan ja maitotuotteiden käyttöä, painottaen sekä terveyttä että ympäristövaikutuksia.

Tällä hetkellä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ruokalistojen lihan määrä noudattaa voimassa olevien asiakasryhmäkohtaisten suositusten määriä ja tarjolla on 50 % vähemmän punaista lihaa sisältäviä ruokia kuin vuonna 2019. Toimialalla on laadittu keväällä 2025 uusi vuosittainen suunnitelma lihan vähentämisestä vuoteen 2030 asti, jolloin kaiken lihan määrä on puolittunut vuodesta 2019. Suunnitelman mukaan lukuvuonna 2029–2030 varhaiskasvatuksessa ja kouluissa liharuokaa tarjotaan joka toinen viikko kerran ja joka toinen viikko kaksi kertaa (9 krt/6 viikon aikana). Varhaiskasvatuksen ruokailussa kasvis- ja kalaruokia on 70 % ja liharuokia 30 % lounasruoista. Kasvis- ja vegaaniruoka on saatavilla huoltajan ilmoituksesta. Kouluissa kasvis- ja kalaruokia on 85 % ja liharuokia 15 % lounasruoista. Koulussa kasvisruokaa on aina tarjolla linjastossa 1–2 ruokalajia/päivä. Liharuokien vähentäminen aloitteessa ehdotetulla tavalla, eli vuoden 2025 tasosta, tarkoittaa, että liharuokaa olisi tarjolla kerran viikossa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialla maitotuotteiden määrän vähentämisestä ei voida tehdä vastaavaa suunnitelmaa kuin lihatuotteiden vähentämisestä. Ruokajuomana asiakasryhmäkohtaisissa suosituksissa on maito ja piimä. Ruokajuoma on vapaasti valittavissa. Varhaiskasvatuksessa maidon ja piimän lisäksi kaurajuoma on ollut saatavilla huoltajan valinnan mukaan syksystä 2023 alkaen. Käyttöaste on ollut noin 3–4 %.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on jo tehty maltillisia lihan vähentämisen toimenpiteitä. Tällä hetkellä asukas- ja potilasruokailun ruokalistalla on lihaa lounaalla kolmesta neljään kertaa viikossa ja päivällisellä kaksi kertaa viikossa. Kasvisruoka on tilattavissa asukkaalle kuten muutkin ruokavaliot. Myös kotiaterioiden ruokalistoilla on aina valittavissa kasvisruokavaihtoehto. Seniorikeskuksen ja palvelutalojen ravintoloissa on lähes aina mahdollisuus valita kasvisruokavaihtoehto lounaalla. Ikääntyneillä riittävä proteiinin saannin turvaaminen on tärkeää ja huonosti syövillä riittävän proteiinin saantia voi osaltaan varmistaa ruokajuomalla. Ikääntyneen ruokailusuosituksessa lautasmalli ohjaa valitsemaan aterialla ruokajuomaksi maitoa tai piimää ja sitä tulee olla tarjolla asiakkaille. Jokaisella asiakkaalla on kuitenkin vapaus valita oma ruokajuomansa.

Sosiaali-, terveys-, ja pelastustoimiala työstää yhteistyössä Palvelukeskus Helsingin kanssa suunnitelmaa, johon kirjataan, miten liha- ja maitotuotteiden käyttöä voidaan vähentää toimialan ruokalistoilla. Suunnitelman etenemistä ja saatuja asiakaspalautteita seurataan yhteistyökokouksissa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle sekä sosiaali-, terveys-, ja pelastustoimialalle on tärkeää varmistaa, että ruoka on mieluista ja se tulee syödyksi. Asiakkaiden osallistaminen sekä toiveiden ja mielipiteiden kuulemista pidetään tärkeänä, kun lähdetään vähentämään liharuokien määrää.

Helsingin kaupungin ruokaan liittyvät keskeiset ympäristötavoitteet ja -linjaukset

Helsingin kaupunki on sitoutunut Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun tavoitteisiin 2040, jotka kaupunginhallitus on hyväksynyt 11.3.2024. Tavoitteisiin kuuluvat vastuullisten hankintojen edistämisen sekä kierto- ja jakamistalouden edistämisen kokonaisuudet. Tavoitteena on myös, että kasvispohjaisen ruoan osuuden lisäämiseksi huolehditaan siitä, että ruokalistat, reseptiikka ja elintarvikehankinnat ovat linjassa ympäristötavoitteiden kanssa.

Lisäksi kansliapäällikkö on päättänyt (28.10.2021) linjauksesta koskien kaupungin järjestämien tilaisuuksien tarjoilua. Linjauksen mukaan kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa tarjoillaan sesongin mukaista kasvisruokaa ja/tai vastuullisesti pyydettyä lähikalaa. Kahvimaitona käytetään kauramaitoa. Tilaisuuksissa ei tarjoilla lihaa. Tarjoilulinjauksen noudattamisen seuranta koko kaupungin tasolla on haastavaa. Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen linjauksesta ja sen merkityksestä edellyttää laajempaa viestintää.

Liha- ja maitotuotteiden hankintojen puolittaminen osana kaupungin ympäristö- ja ilmastotavoitteita

Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 on linjattu, että Suomen suurimpana julkisena hankkijana Helsinki toimii epäsuorien päästöjen vähentämiseksi ja luontovaikutusten pienentämiseksi hankinnoissa. Epäsuorien päästöjen osalta kaupunki pystyy vaikuttamaan erityisesti rakentamisesta ja julkisista hankinnoista (esim. elintarvikkeet ja ruokapalvelut) syntyviin päästöihin. Parhaillaan käynnissä on Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun tavoitteiden 2040 tarkistaminen, jonka yhteydessä tullaan tarkentamaan ruokapalveluihin liittyvät ympäristötavoitteet ja myös liha- ja maitotuotteiden puolittamisen tavoite.

Helsinkiläisten kulutuksen kasvihuonekaasupäästölaskennan (2024) mukaan ruoka aiheuttaa noin 1 260 kt CO2-ekv päästöjä (21% hiilijalanjäljestä) ja merkittävän osan hankintojen päästöistä. Kaupungilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa kaupunkilaisten ruokavalintoihin, mutta ruokapalveluissa tarjottavien yli 100 000 päivittäisen annoksen kautta se voi ohjata markkinaa kohti kestävämpiä vaihtoehtoja.

Luontojalanjälkilaskennan (2022) tulosten mukaan elintarvikkeet muodostavat suuren osan Helsingin luontovaikutuksista, kuten maaperän ekotoksisuudesta ja happamoitumisesta. Elintarvikkeilla on myös suuri vaikutus merten ja vesistöjen rehevöitymiseen. Esimerkiksi Itämeren rehevöitymistä voidaan vähentää korvaamalla lihaa kestävästi pyydetyllä villikalalla, kuten särjellä, lahnalla ja silakalla, joiden kalastaminen poistaa ravinteita Itämerestä.

Ruokahankintojen kehitystyössä on hyvä arvioida mahdollisia muutostarpeita hankintaan ja palveluntarjoamiseen liittyvissä teknisissä vaatimuksissa, millä voidaan ratkaista esille nousevia haasteita, ennaltaehkäistä hävikkiä sekä mahdollistaa kustannustehokkaita vaihtoehtoja markkinoiden elinvoimaisuutta ja innovaatiomyönteisyyttä edistäen.

Kaupunkiympäristön toimialan mukaan siirtymän kasvispainotteisempaan ruokaan on oltava mahdollisimman sujuva, jotta ruoka koetaan edelleen maistuvaksi ja ruokahävikkiä muodostuu mahdollisimman vähän. Maitotuotteiden vähentäminen, huomioiden ravitsemussuositukset ruokajuoman osalta, tulisi kohdistua erityisesti ruoanvalmistuksessa käytettävien maitotuotteiden korvaamiseen kaurapohjaisilla tuotteilla sekä kauramaidon tarjoamiseen lehmänmaidon rinnalla ruokajuomaksi. Kaikkien lausunnon antaneiden toimialojen mukaan vähentämisessä käyttökelpoinen keino on hybridiruoat eli yhdistelmäruoat, joissa lihaa korvataan vähitellen kasviproteiinilla. Tällöin ruokapalvelujen käyttäjillä on aikaa sopeutua muutokseen, mutta vaikutus liha- ja maitotuotteiden määrään alkaa välittömästi. Liharuokien määrän vähentäminen ruokalistoilla vaatii palveluntuottajalta toimialojen asiakkaille soveltuvan reseptiikan kehittämistä. Palvelukeskus Helsinki on kehittämässä hybridireseptiikkaa ikääntyneiden ruokalistalle ja ensimmäiset hybridiruoat ovat ruokalistoilla vuoden 2026 alussa.

Lihan ja maidon kulutuksen puolittamisen tavoite

Kaupungin ympäristönsuojelun tavoitteiden 2040 vastuullisten hankintojen tavoitteen mukaisesti liha- ja maitotuotteiden kulutus pyritään puolittamaan vuoteen 2025 mennessä vuoden 2019 tasosta.

Kaupungin ruokahankintojen ympäristötavoitteet koskevat kaikkia elintarvikkeita sekä ruoka- ja henkilöstöravintolapalveluita, joita tuottavat sekä Palvelukeskus Helsinki että kilpailutetut palveluntarjoajat. Kaupungin ruokapalvelut käsittävät kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tarjoaman ruoan, jonka osalta liha- ja maitotuotteiden puolittamistyötä on toteutettu. Ympäristöraporttiin raportoitujen vuoden 2024 tietojen perusteella näyttää siltä, että puolittamistavoitteeseen ei olla pääsemässä vielä vuonna 2025. Kehittämistyön kaupunkitasoista tiedonvaihtoa ja seurantaa varten on perustettu Kestävä ruoka -ryhmä.

Kiertotalouden green deal -sopimus

Helsinki valmistelee sitoumusta kansalliseen kiertotalouden green dealiin. Sitoumusluonnoksen yksi toimenpide kohdistuu Uudistava ruokajärjestelmä -muutosalueelle. Toimenpiteessä Helsingin kaupungin ruokapalveluille ja niitä hankkiville toimialoille laaditaan tiekartta, joka tähtää siihen, että green dealin tavoitevuonna 2035 Helsingin ruokapalveluissa tarjottava ruoka on suomalaisten ravitsemussuositusten ja asiakasryhmäkohtaisten ruokailusuositusten pitkän aikavälin tavoitteiden mukaista ja planetaarisen ruokavalion viitekehyksessä. Helsingin sitoumus on parhaillaan Ympäristöministeriön koordinoiman arviointiryhmän käsiteltävänä ja menee sen jälkeen poliittiseen päätöksentekoon.

Yksi Helsingin suunnitelluista osahankkeista keskittyy kaupungin sitoumuksen ruokatoimenpiteen toteutukseen, painottuen erityisesti ruokakasvatukseen. Sitä suunnitellaan tehtäväksi kaikilla koulutusasteilla. Ympäristö- ja ravitsemusnäkökulmien lisäksi tavoitteena on, että yhä useampi lapsi ja nuori osallistuu ruokailuun. Terveellisten ja kestävien ruokatottumusten juurruttaminen edellyttää aktiivista yhteistyötä kaupungin ja kotien välillä.

Kasvisruoka kannattaa -raportin soveltuvuus Helsingin kontekstiin

Varhaiskasvatuksen ja kouluruokalistalla tarjotaan vaihtelevasti erilaisia kasviraaka-aineita ja -proteiininlähteitä. Sillä turvataan monipuolinen ravintoaineiden saanti sekä kasvisruokien maistuvuus. Osa kasviperäisistä raaka-aineista on edullisia, mutta osa voi olla hinnaltaan lihatuotteita kalliimpia. Helsingin varhaiskasvatuksen ja koulujen ruokalistoilla tarjotaan jo nyt vähemmän liharuokia kuin mitä aloitteessa viitatussa selvityksessä käytetty kansallinen keskiarvo on, eli lihatuotteiden puolittaminen ei toisi mainittuja säästöjä.

Palvelukeskus Helsinki on tehnyt laskelman, miten liharuokien tarjoamisen vähentäminen vaikuttaisi kustannuksiin. Eniten vaikutusta kustannuksiin on sillä, millä liharuoat korvataan. Laskelmissa korvattiin liha asiakkaille mieluisaksi tiedetyillä lihankaltaisilla kasviproteiinivalmisteilla, jolloin ruokien välillä ei havaittu hintaeroa. Palkokasvit, kuten pavut ja linssit, ovat hankintahinnaltaan edullisia, mutta on tärkeää tarjota monipuolisesti erilaisia ruokia, jotka maistuvat asiakkaille. Ateriakustannuksiin vaikuttavat myös voimassa olevat hankintasopimukset. Sopimushintoihin puolestaan voivat sopimuskaudella vaikuttaa maailmalla ja Suomessa vallitsevat olosuhteet (esimerkiksi sää, satojen onnistuminen, globaalit kuljetusongelmat, raaka-aineiden saatavuushaasteet).

Yhteenveto

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tukevat tavoitetta liha- ja maitotuotteiden käytön vähentämisestä, mutta korostavat muutosten toteuttamisessa ravitsemussuositusten noudattamista sekä ruoan maistuvuuden turvaamista. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla tullaan jatkamaan toimia liha- ja maitotuotteiden käytön vähentämiseksi. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla liha- ja maitotuotteiden käyttöä tullaan vähentämään toimialalla tehdyn suunnitelman mukaisesti. Toimialoilla hybridiruokien lisääminen nähdään keskeiseksi keinoksi toteuttaa vähennykset asteittain, jotta asiakkailla on aikaa sopeutua muutokseen.

Liha- ja maitotuotteiden vähentäminen on linjassa kaupunkistrategian sekä ympäristönsuojelun tavoitteiden kanssa ja muutos etenee vaiheittain kohti kasvispainotteisempaa, ympäristöystävällistä ja ravitsemussuositusten mukaista ruokapalvelua asiakkaiden tarpeet ja näkemykset huomioiden.

Vastaus on valmisteltu kaupunginkanslian, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan sekä kaupunkiympäristön toimialan yhteistyönä.

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi.

Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.