Oikaisuvaatimus pelastuskomentajan päätökseen 9.6.2025 § 27 koskien yksikön päällikön virkasuhteen täyttämistä

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Taustaa

Pelastuskomentaja on 9.6.2025 § 27 päättänyt yksikön päällikön viran täyttämisestä 1.9.2025 lukien.

********** (jäljempänä oikaisuvaatimuksen tekijä) on tehnyt pelastuskomentajan päätökseen oikaisuvaatimuksen 18.6.2025. Oikaisuvaatimus on tämän asian liitteenä (liite 1).

Oikaisuvaatimuksen tekijä on asianosaisena ollut oikeutettu tekemään oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Yksikön päällikön virka on ollut julkisesti haettavana 4.–30.4.2025 välisenä aikana. Hakuilmoitus julkaistiin kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä sekä muissa Helsingin kaupungin rekrytointikanavissa.

Viran hakuilmoituksen mukaan yksikön päällikkö vastaa, johtaa sekä kehittää pelastustoiminnan palveluiden pelastustoiminnan johtamisen yksikköä. Yksikkö jakautuu neljään kokonaisuuteen, joita ovat palo- ja pelastustoiminnan suunnittelutiimi, meri- ja ympäristötoiminnan suunnittelutiimi, pelastustoiminnan johtamisen suunnitteluntiimi sekä niin valtakunnallinen kuin yhteistyöalueen tilanne- ja johtokeskus. Tehtävässä ollaan aktiivisesti yhteydessä eri sidosryhmiin ja toimitaan tiiviissä yhteistyössä pelastustoiminnan palveluiden muiden yksikön päälliköiden kanssa. Yksikön päällikkö kuuluu osaksi palveluiden ohjausryhmää. Yksikön päällikkö toimii myös tarvittaessa pelastusjohtajan sijaisena. Tehtävään kuuluu tarvittaessa osallistuminen P20 päivystykseen.

Viran kelpoisuusehdot ovat olleet:

• Pelastusalan päällystötutkinto (AMK)
• Kokemusta pelastustoimen operatiivisesta sekä hallinnollisista johtamistehtävistä
• Hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä  tyydyttävä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito
• B-luokan ajokortti

Hakuilmoituksessa on todettu tehtävän onnistuneen hoitamisen edellyttävän, että valittu kykenee perustellusti, ennakkoluulottomasti ja rakentavasti kyseenalaistamaan ja kehittämään vakiintuneitakin toimintamalleja. Edelleen hakuilmoituksen mukaan valittavalta löytyy pitkäjänteisyyttä viedä muutoksia eteenpäin, vaikka kohtaisikin välillä vastoinkäymisiä. Tehtävän on ilmoitettu edellyttävän laaja-alaista osaamista pelastustoiminnasta sekä sopeutumista muuttuviin tilanteisiin.

Hakuilmoituksessa on myös ilmoitettu, että eduksi katsotaan kokemus pelastustoiminnan palvelutuotannosta sekä näkemyksellisyys operatiivisen palvelutuotannon kehittämismahdollisuuksista sekä myös taito kommunikoida asioista ennakoivasti etenkin muuttuvissa tilanteissa.

Lisäksi hakuilmoituksen mukaan arvostetaan tehtävään soveltuvaa laaja-alaista koulutusta sekä halua kehittää omaa osaamista, minkä lisäksi arvostetaan:

• Osaamista ja tulkintakykyä yhteistyöalueiden toimintaa ohjaaviin ohjeisiin ja määräyksiin
• Näkemystä ja osaamista alaan liittyvistä työehtosopimuksista sekä paikallisista sopimuksista
• TIKE-JOKE toiminnan tuntemusta
• Kykyä viranomaisyhteistyöhön
• Valmiuteen tuottaa ohjeita sekä suunnitelmia
• Taitoa strategisen ja taktisen tason suunnitteluun
• Englannin kielen taitoa
• Kokemusta muutosjohtamisesta
• Taitoa kehittää toimintaa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa
• Yleisimpiä toimisto-ohjelmistojen laaja-alaista hallintaa
• Erinomaisia vuorovaikutustaitoja

Virkaa täytettäessä on varsinaisten kelpoisuusehtojen lisäksi huomioitava perustuslain 125 §:ssä säädetyt yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin eli taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Määräaikaan 30.4.2025 klo 16 mennessä virkaa haki 16 hakijaa, joista 13 täytti kelpoisuusehdot. Haastatteluryhmä päätti kutsua hakemusten perusteella kahdeksan kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa haastatteluun.

Kaikkien hakijoiden hakemuksiin liittyvissä kirjallisessa ansiovertailussa otettiin huomioon hakijoiden koulutus ja työkokemus sekä muut tehtävän hoitamisen kannalta merkitykselliset tiedot ja taidot. Lisäksi hakemuksista arvioitiin myös kokonaiskuvaa hakijasta, peilaten rekrytointi-ilmoituksessa esitettyihin valintakriteereihin. Näiden perusteella valittiin henkilöt ensimmäiselle haastattelukierrokselle.

Ensimmäisen kierroksen haastattelut järjestettiin 8.-9.5.2025 sekä 12.5.2025. Ensimmäisen kierroksen haastatteluryhmään kuuluivat pelastusjohtaja Marko Rostedt, yksikön päällikkö Mika Eilola sekä ensihoitopäällikkö Kari Porthan. Haastattelut pidettiin lähihaastatteluna.

Toiselle haastattelukierrokselle valittiin kolme hakijaa, joilla ensimmäisen haastattelukierroksen perusteella katsottiin olevan parhaat edellytykset haettuun tehtävään hakuilmoituksen mukaiset valintakriteerit huomioiden. Painoarvoa annettiin erityisesti konkreettisten seikkojen esille tuomisessa seuraavissa asiakokonaisuuksissa: yhteistyöalue ja siihen liittyvät konkreettiset asiakokonaisuudet sekä tulevaisuuden visiot, strateginen näkemys pelastustoimen tulevaisuudesta, näkemyksellisyys toimintojen nykytilasta ja muutostarpeista. Ennen toisen kierroksen haastattelua yksi jatkoon valituista hakijoista veti hakemuksensa pois, mistä syystä toisella haastattelukierroksella haastateltiin vain kaksi hakijaa. Toisen kierroksen haastattelut pidettiin 4.6.2025. Haastateltavat tekivät lisäksi kirjallisen ennakkotehtävän ennen toisen kierroksen haastatteluun saapumista. Toisen kierroksen haastatteluryhmään kuuluivat pelastuskomentaja Jani Pitkänen, pelastusjohtaja Marko Rostedt sekä yksikön päällikkö Mika Eilola. Haastattelut toteutettiin lähihaastatteluina.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset

Oikaisuvaatimuksessa oikaisuvaatimuksentekijä on vaatinut oikaisuvaatimuksesta tarkemmin ilmenevin perustein, että päätös kumotaan ja rekrytointi järjestetään uudelleen esitetyt virheet korjaten, lain ja hyvän hallinnon mukaisesti.

Vaatimustensa tueksi oikaisuvaatimuksen tekijä on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Oikaisuvaatimuksessaan oikaisuvaatimuksen tekijä tuo esiin, ettei ole varmuutta, onko hakijoita kohdeltu tasapuolisesti, yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on myös esittänyt työpaikkailmoituksen olevan hyvin suppea ja kertovan hyvin vähän työnantajasta, työtehtävistä ja johdettavana olevasta yksiköstä, jonka lisäksi kokonaiskuva osaamisvaatimuksista jää jokseenkin epäselväksi. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan muiden vaatimusten kuin kelpoisuusvaatimusten osalta ei ole selkeästi tuotu ilmi vaadittuja asioita, vaan on ainoastaan paljon subjektiiviseen arvioon perustuvia asioita. Oikaisuvaatimuksen tekijä on myös esittänyt, että päätöksessä eduksi katsottu perustuu yhden hakijan osalta todennettavaan kokemukseen pelastustoiminnan palvelutuotannosta ja muiden osalta subjektiiviseen arvioon. Oikaisuvaatimuksen tekijä on lisäksi tuonut esiin, että palvelutuotannon osaamista ole mainittu ansiovertailutaulukossa, mutta päätöksessä sille on annettu painoarvoa.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on myös esittänyt, ettei hakuilmoituksessa ilmeisesti ole pystytty ratkaisemaan, katsotaanko soveltuva laaja-alainen koulutus sekä halu kehittää omaa osaamista eduksi vai arvostettavaksi, koska se on mainittu omana erillisenä lauseenaan. Edelleen oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan hakuilmoituksessa ei ole mainintaa asioista, joilla olisi painoarvoa.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on myös tuonut esiin, ettei ruotsin kielen suullista kielitaitoa ole varmistettu käytännön kokeella

Oikaisuvaatimuksen tekijä on lisäksi esittänyt, että haastattelukysymykset ovat olleet epäselviä ja hakijat ovat joutuneet kysymään niitä toistuvasti uudelleen ja että ensimmäisellä haastattelukierroksella rekrytoinnista vastaava on ohjannut haastateltavaa kohti kysymyksen vastausta ja toisella haastattelukierroksella hakijoilta ei ole kysytty samoja haastattelukysymyksiä.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on edelleen esittänyt, että ansiovertailutaulukosta puuttuu hakuilmoituksessa eduksi katsottavaksi ilmoitettu kokemus pelastustoiminnan palvelutuotannosta ja arvostetuksi katsottavaksi ilmoitettu yleisten toimisto-ohjelmien laaja-alainen hallinta. Oikaisuvaatimuksen tekijä on lisäksi kyseenalaistanut miksi ansiovertailutaulukossa painotetut asiat on hakuilmoituksessa ilmoitettu arvostettaviksi.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on epäillyt onko osa haastatteluryhmästä ollut esteellisiä tai olisiko heidän tullut pidättäytyä suosittelijan roolista, koska valitun hakemuksessa on ilmoitettu suosittelijoiksi osa haastatteluryhmän henkilöistä. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä on esittänyt olevan todennäköistä, ettei rekrytointiprosessin aikana ole otettu yhteyttä suosittelijoihin esteellisyyskysymyksen takia.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on edelleen esittänyt, että rekrytoinnista vastaava on ilmoittanut puhelinkeskustelussa valinnan perustuvan pitkälti toiseen haastatteluun ja ettei annettua ennakkotehtävää erikseen arvioida, mutta päätöksen perustelutekstissä kuitenkin mainitaan haastattelut, hakemukset ja ennakkotehtävä.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on vielä esittänyt, että päätöksessä eduksi ja arvostettaviksi katsottavat seikat on päätöksessä yhdistetty samaksi kokonaisuudeksi, vaikka ne eivät sitä oikaisuvaatimuksen tekijän käsityksen mukaan ole. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan vaikuttaisi siltä, että rekrytoinnista vastaavalla ei ole ollut selkeää kuvaa siitä, minkälaiset ominaisuudet olisivat toimivin yhdistelmä, mistä tulee vaikutelma pyrkimyksestä selvittää ensin tarjonta, jonka jälkeen mukaudutaan kriteereissä halutun tuloksen saavuttamiseksi. Tästä on oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan syntynyt vaikutelma, ettei hakijoiden kesken ole yhdenmukaisesti vertailtu samoja ominaisuuksia.

Edelleen oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan mukautumiselta vaikuttaa myös tiettyjen ansioiden korostaminen ansiovertailutaulukossa, kun niiden osalta on ilmoitettu niillä olevan painoarvoa ja kun nämä sekä muut arvostetuiksi ilmoitetut seikat muodostavat pääpainon päätöksen perusteluosiossa. Valittajan mukaan yhden painoarvo -merkinnän saaneen osalta huomio olisi jäänyt olemattomaksi.

Lopuksi oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan haastattelusta olisi hyvä olla jonkinlainen yhteenveto.

Oikaisuvaatimuksessa esitettyjen vaatimusten arviointi

Ansiovertailusta

Työnantaja on edellä esitetyllä tavalla laatinut hakemusten perusteella kirjallisen ansiovertailutaulukon, jonka perusteella ensimmäiselle haastattelukierrokselle etenevät on valittu, mutta ansiovertailutaulukon lisäksi huomioon on otettu hakemuksen perusteella muodostuva kokonaiskuva hakijasta. Kirjallisessa hakemusten perusteella laaditussa ansiovertailutaulukossa on mainittu keskeiset ansiot ja osana kokonaiskuvaa on otettu huomioon myös muut hakuilmoituksessa ilmoitetut valintakriteerit, kuten kokemus pelastustoiminnan palvelutuotannosta. Jotta kaikkia hakijoita kohdeltaisiin tasapuolisesti ja syrjimättömästi, tulee huomioon otetut seikat olla johdettavissa sekä hakuilmoituksesta että henkilöiden hakemuksista ja näin on toimittu myös tässä tapauksessa. Todettakoon myös, että kaikilla on sama mahdollisuus tuoda ilmi kokemustaan pelastustoiminnan palvelutuotannosta. Tämäntyyppisen ansion arviointi ei myöskään perustu vain subjektiiviseen arvioon, vaan on tarvittaessa todennettavissa esimerkiksi työtodistuksilla.

Kaikkien kelpoisuusvaatimukset täyttävien hakijoiden ansioista pitää tehdä alkuraportti, mutta ansiovertailu voidaan rajata sellaisiin hakijoihin, joita pidetään varteenotettavimpina (EOA 22.6.2006, dnro 13/4/05). Kuntaliiton julkaisussa ”Henkilöstövalinnan perusteleminen” (ohje kunnille, kuntayhtymille ja hyvinvointialueille, 2022) todetaan myös, kärkihakijoiden ansioita on vertailtava keskenään ja ettei riittävää ole se, että päätöksessä selostetaan ainoastaan virkaan valitun ansioita ja soveltuvuutta virkaan.

Työnantaja on sisällyttänyt ansiovertailun myös valintapäätökseen, jossa toiselle haastattelukierrokselle edenneiden kärkihakijoiden ansioita on vertailtu keskenään. Todettakoon, ettei työnantajalla ole velvollisuutta laatia erillistä yhteenvetoa kaikista haastatteluun osallistuneista.

Työantaja katsoo, että se on vertaillut hakijoiden ansioita riittävästi.

Viran hakuilmoituksen sisällöstä

Viran hakuilmoituksessa voidaan ilmoittaa kelpoisuusvaatimuksia täydentäviksi valintaperusteiksi myös muita lisäansioita ja ominaisuuksia. Näin on tehty myös yksikön päällikön viran hakuilmoituksessa, jossa on ilmoitettu viran kelpoisuusvaatimukset sekä näitä täydentävät eduksi ja arvostettaviksi katsottavat muut lisäansiot ja ominaisuudet.

Valintaperusteiksi voidaan ilmoittaa myös hakijoiden henkilökohtaisia ominaisuuksia, joiden arviointi voi perustua esimerkiksi haastattelijoiden haastattelussa näistä ominaisuuksista saamaan käsitykseen. Yksikön päällikön valinnassa valintaperusteina olleita henkilökohtaisia ominaisuuksia on arvioitu haastatteluissa.

Hakuilmoitukselle ei ole erityisiä muotovaatimuksia, jotka määrittäisivät, tuleeko kelpoisuusvaatimukset tai niitä täydentävät lisäansiot ja ominaisuudet ilmoittaa listauksen muodossa vai erillisinä lauseina. Tämä jää työnantajan harkintavaltaan. Yksikön päällikön viran hakuilmoituksessa on käytetty sekä listoja että erillisiä lauseita. Oikaisuvaatimuksen tekijän esiin nostaman soveltuvan laaja-alaisen koulutuksen sekä halun kehittää omaa osaamista osalta työnantaja toteaa, hakuilmoituksesta käy selkeästi ilmi, että kyseistä seikkaa arvostetaan ja tätä lausetta seuraa hakuilmoituksessa lista muista arvostettaviksi katsottavista seikoista.

Yksikön päällikön viran hakuilmoituksessa katsotaan tuodun riittävän kattavasti ja selkeästi esiin haettavana olevan tehtävän sisältö, tiedot yksiköstä, johon tehtävä sijoittuu, viran kelpoisuusvaatimukset ja niitä täydentävät lisäansiot ja omaisuudet sekä muut tarpeelliset tiedot tehtävää koskien.

Haastatteluista

Työnantaja on käyttänyt haastatteluissa kaikkien hakijoiden osalta yhtenäisiä kysymysrunkoja. Molemmilla haastattelukierroksilla kaikille haastateltaville on varattu yhdenmukainen 45 minuutin haastatteluaika. Osa haastateltavista on vastannut jo ensimmäisellä kerralla kysyttyyn kysymykseen kokonaisuudessaan, mutta osalta haastatteluryhmä on kysynyt täydentäviä kysymyksiä, jotta työnantaja on saanut tarvittavat tiedot voidakseen vertailla hakijoiden ansioita. Haastatteluryhmä ei ole täydentävillä kysymyksillä johdatellut hakijoita vastaamaan tietyllä tavalla. Kysymysten ei katsota olleen epäselviä. Haastatteluun osallistuvalla hakijalla on myös haastattelussa ollut mahdollisuus kysyä täsmennystä, jos kysymyksen sisältö on jäänyt hänelle epäselväksi.

Lopullinen valinta on suoritettu toiselle haastattelukierrokselle edenneiden joukosta. Ensimmäisellä haastattelukierroksella esiin tulleet ansiot on kuitenkin myös otettu huomioon valinnassa.

Rekrytointiprosessi on myös kokonaisuudessaan toteutettu huolellisesti sekä lain ja hyvän hallintotavan mukaisesti.

Ennakkotehtävästä

Edellä esitetyllä tavalla toiselle haastattelukierrokselle etenevät tekivät lisäksi kirjallisen ennakkotehtävän ennen toisen kierroksen haastatteluun saapumista.

Ennakkotehtävää ei ole erikseen pisteytetty, mutta siinä esitetyt vastaukset kysymyksiin on otettu huomioon osana ansioiden kokonaisarviointia.

Ruotsin kielen taidosta

Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 5 §:n 2 momentin mukaan henkilöstön kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia voidaan asettaa kunnallisille viranomaisille kuntalain (410/2015) asettamassa järjestyksessä ja hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän viranomaisille hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) asettamassa järjestyksessä, jos kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista ei säädetä laissa.

Kelpoisuusvaatimuksista päättävä viranomainen päättää tehtävissä vaadittavasta kielitaidosta sekä siitä, miten hakijat osoittavat vaaditun kielitaidon. Työnantajalla ei ole velvollisuutta järjestää suullista kielen testausta, vaan kielitaito voidaan osoittaa myös tutkinnolla, kuten yksikön päällikön rekrytointiprosessissa on tehty.

Esteellisyydestä

Esteellisyysperusteista säädetään hallintolain (434/2003) 28 §:ssä. Haastatteluryhmän jäsenet eivät ole pelkästään aikaisemman työtoveruuden tai esihenkilö-alaissuhteen vuoksi esteellisiä hallintolain 28 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Työnantaja ei ole rekrytointiprosessin aikana soittanut suosittelijoille, koska sille ei ole ollut tarvetta eikä tämä ole liittynyt esteellisyyteen.

Valintaperusteista

Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita ja nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.

Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Huomioon on otettava myös naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) ja yhdenvertaisuuslain (1325/2014) säännökset sekä kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 12 §:ssä tarkoitettu syrjintäkielto.

Työnantajalla on laaja harkinta valita virkaan kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista edellyttäen, että valintaprosessi ja valintapäätös ovat lain mukaisia, tasapuolisia ja syrjimättömiä.

Virkavalinta perustuu kokonaisharkintaan. Kokonaisharkinnassa arvioidaan sitä, kenellä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto huomioiden on parhaat edellytykset hoitaa tehtävää. Arvioinnissa otetaan myös huomioon hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet. Kokonaisarvioinnissa voidaan lisäksi ottaa huomioon haastattelussa esiin tulleet seikat sekä soveltuvuusarvioinnin ja haastattelun perusteella muodostunut käsitys hakijan sopivuudesta tehtävään. Työnantajalla on näissä rajoissa oikeus painottaa hakijoiden sellaisia ansioita, joiden työnantaja katsoo parhaiten edistävän virkatehtävien hoitamista. (Helsingin hallinto-oikeus, nro H3332/2021, päätös 30.6.2021)

Yksikön päällikön valinta on perustunut hakijoiden kelpoisuuden arviointiin, ansiovertailuun, hakijoiden haastatteluihin ja ennakkotehtävään. Arvioinnissa on otettu huomioon myös edellä esitetyt naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain ja yhdenvertaisuuslain säännökset sekä kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 12 §:ssä tarkoitettu syrjintäkielto ja valinta sekä ansioiden vertailu on tehty syrjimättömästi ja tasapuolisesti. Näiden ohella viran täyttöä ovat ohjanneet edellä esitetyt perustuslain 125 §:n yleiset virkanimitysperusteet.

Valintaperusteina ovat olleet hakuilmoituksessa ilmoitetut kelpoisuusvaatimukset sekä niitä täydentävät lisäansiot ja ominaisuudet. Valintaperusteita ei ole muutettu rekrytointiprosessin aikana. Edellä esitetyllä tavalla työnantajalla on myös oikeus painottaa niitä hakijoiden ansioita, joiden työnantaja katsoo parhaiten edistävän virkatehtävien hoitamista. Rekrytointiprosessin edetessä saattaa tarkentua se, mitä ansioita työnantaja painottaa. Tämän vuoksi työnantajalla ei ole velvollisuutta eikä myöskään aina edes mahdollisuutta ilmoittaa etukäteen hakuilmoituksessa, aikooko työnantaja painottaa valinnassa joitakin ansioita. Työnantaja voi vastaavasti päätyä myös siihen, ettei hakuilmoituksessa ilmoitettua kelpoisuusvaatimusta täydentävää lisäansioksi ilmoitettua seikkaa painoteta valinnassa. Oikaisuvaatimuksen tekijän esittämällä tavalla hakemusten perusteella tehtyyn ansiovertailutaulukkoon eikä myöskään valintapäätöksen valintaperusteina ole mainittu hakuilmoituksessa arvostetuksi katsottavaa yleisten toimisto-ohjelmien laaja-alaista hallintaa, koska työnantaja ei ole päätynyt painottamaan tätä valinnassa.

Hakemusten perusteella laaditussa ansiovertailussa on merkitty painotetuiksi ansioiksi tehtävään soveltuvaa laaja-alaista koulutusta sekä halua kehittää omaa osaamista, osaamista ja tulkintakykyä yhteistyöalueiden toimintaa ohjaaviin ohjeisiin ja määräyksiin sekä TIKE-JOKE toiminnan tuntemusta. Valitulla on suoritettuna soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto, ja hänen opinnäytetyönsä on tehty pelastusalan aiheesta. Hänellä on laaja-alainen pelastustoimen koulutus sekä merkittävää kokemusta pelastusalan opettajana oppilaitoksessa ja kouluttajana eri pelastuslaitoksen tehtävissä.

Haastattelussa valittu osoitti vahvaa asiantuntemusta tuomalla selkeästi esille uusien yhteistyöalueita koskevien lakien ja asetusten vaikutukset pelastuslaitoksen toimintaan. Hän kuvasi kattavasti, millaisia suunnitelmia pelastuslaitoksen tulee valmistella ja millaisia vaatimuksia niihin kohdistuu.

Valittu esitti myös syvällisen ymmärryksen yhteistyöalueen ja valtakunnallisen TIKE-JOKE-toiminnan tehtävistä sekä esitti kehittämisideoita niiden toiminnan parantamiseksi tulevaisuudessa. Hän kykeni tuomaan esille sekä strategisia että taktisia näkemyksiä pelastustoimen kehittämiseksi.

Valitun vastauksissa korostui vahva osaaminen muutosjohtamisesta ja kyky arvioida ennakkoluulottomasti eri toimintatapojen muutostarpeita. Hänellä oli konkreettisia näkemyksiä palvelutuotannon systemaattisesta ja strategisesta kehittämisestä. Hänen laaja-alainen kokemus ja osaaminen pelastustoimen palvelutuotannosta tukevat hänen valintaansa.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on tuonut esiin, että yhden ansiovertailussa painotetuksi ilmoitetun ansion huomio olisi jäänyt olemattomaksi. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei kuitenkaan ole tarkemmin eritellyt, että mistä ansiosta olisi kyse. Työnantaja toteaa, että kaikkia ansiovertailussa painotetuiksi ilmoitettuja ansioita on edellä esitetyllä tavalla myös painotettu valinnassa.

Haastatteluryhmä on katsonut, että yksikön päällikön virkaan valitulla on koulutuksensa, työkokemuksensa, henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja hakemuksen sekä haastattelun ja ennakkotehtävän perusteella tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella parhaat edellytykset virkasuhteen menestykselliseen hoitamiseen.

Johtopäätökset

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole oikaisuvaatimuksessaan tuonut esiin sellaisia seikkoja, joiden mukaan valintapäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista uutta sellaista seikkaa, jonka perusteella asia tulisi ratkaista toisin kuin alkuperäisessä päätöksessä on tehty. Oikaisuvaatimuksessa ei myöskään ole esitetty väitteitä tai näyttöä siitä, että pelastuskomentajan päätös olisi syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai että päätöksen tehnyt viranomainen olisi ylittänyt toimivaltansa tai että päätös olisi muutoin lainvastainen.

Kuuleminen

Virkaan valitulle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi oikaisuvaatimuksen johdosta, ja hänellä ei ollut asiaan lausuttavaa.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta kunnallisvalituksella. Hallinto-oikeus voi tutkia valituksen ainoastaan kuntalain 135§:stä ilmenevillä perusteilla. Kunnallisvalituksen valitusperusteet ilmenevät tämän päätöksen liitteenä olevasta muutoksenhakuohjeesta.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala Pelastustoimi -palvelukokonaisuus Pelastuskomentaja 09.06.2025 § 27

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Marko Rostedt, pelastusjohtaja, puhelin: 310 30100

Päätös tullut nähtäväksi 20.08.2025

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.