Työnantajamallin mukaisessa työssä toimivien henkilökohtaisten avustajien työaikakorvausten tarkistaminen, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

HEL 2025-011937
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 165

Henkilökohtaisen avun työnantajamallin mukaisessa työssä toimivien henkilökohtaisten avustajien työaikakorvausten tarkistaminen

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja

Päätös

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja päättää vahvistaa henkilökohtaisen avun työnantajamallin mukaisessa työssä toimivien hengityslaitteen varassa elävien henkilöiden henkilökohtaisena avustajana toimivien henkilöiden työaikakorvauksen.

Hengityslaitteen varassa elävien henkilöiden henkilökohtaisten avustajien työkorvaus vahvistetaan siten, että Heta-liittoon (Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry) kuulumattomien työnantajien avustajien työaikakorvaus vastaa jatkossa Heta-liiton ja JHL:n (Julkisten ja hyvinvointialojen liiton) välisen henkilökohtaisten avustajien työehtosopimuksen mukaista C-palkkaryhmää. Henkilökohtaisten avustajien työehtosopimuksen mukainen C-palkkaryhmän tuntipalkka on pääkaupunkiseudulla 30.6.2026 saakka 14,55 euroa; 1.7.2026 alkaen 14,89 euroa ja 1.7.2027 alkaen 15,22 euroa.

Päätös astuu voimaan 1.9.2025 alkaen.

Päätöksen perustelut

Henkilökohtaisen avun palvelukuvaus

Vammaispalvelulain 2 §:n mukaan vammaispalvelulakia sovelletaan erityispalvelujen järjestämiseen niille vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä. Jotta vammaiseen henkilöön voidaan soveltaa vammaispalvelulakia, hänen tulee täyttää vammaispalvelulain 2 §:ssä mainitut edellytykset.

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada vammaispalvelulain 9 §:n mukaista henkilökohtaista apua, jos hän tarvitsee toisen henkilön apua:

1) päivittäisissä toimissa;
2) työssä tai opiskelussa; tai
3) vuorovaikutuksessa, vapaa-ajan toiminnassa tai yhteiskunnallisessa osallistumisessa.

Henkilökohtaisen avun tarkoituksena on, että vammaisen henkilön itsemääräämisoikeus toteutuu yhdenvertaisesti muiden kanssa niissäkin tilanteissa, joissa hän tarvitsee toisen henkilön apua. Henkilökohtaisen avun myöntämisen edellytyksenä on, että vammainen henkilö kykenee itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtonsa avun sisällöstä. (Vammaispalvelulaki 9 §.)

Henkilökohtaista apua toteutetaan vammaispalvelulain 11 §:n mukaisella työnantajamallilla, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetussa laissa (569/2009) tarkoitetulla palvelusetelillä sekä hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 9 §:n 1 momentin mukaisesti ostopalveluna. Vammaispalvelujen vammaisten sosiaalityön sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtävänä on yhdessä asiakkaan kanssa etsiä tarkoituksenmukaisin henkilökohtaisen avun järjestämistapa.

Työnantajamalli on henkilökohtaisen avun tuottamistapa, jossa vammainen henkilö palkkaa henkilökohtaisen avustajan työsopimuslain (55/2001) mukaiseen työsuhteeseen ja toimii avustajan työnantajana. Hyvinvointialue korvaa avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Työnantajamallin käytön edellytyksenä on, että vammainen henkilö kykenee vastaamaan työnantajan velvollisuuksista. Lisäksi edellytyksenä on, että vammainen henkilö antaa asiakassuunnitelmaan kirjattavan suostumuksensa työnantajana toimimiseen. (Vammaispalvelulaki 11 §.)

Vammaispalvelulain 4 §:n mukaan vammaisen henkilön palvelutarpeen arvioinnista ja asiakassuunnitelman tekemisestä vastaa virkasuhteessa oleva ammattihenkilö. Sosiaalihuoltolain tarkoittamien erityistä tukea tarvitsevien lasten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaa virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä (sosiaalihuoltolaki 36 §).

Hengityslaitteen varassa elävien henkilöiden hoidon järjestäminen

Vammaispalvelulain 33 §:n mukaan hengityslaitteen varassa elävällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka elämän ylläpitäminen edellyttää henkitorviavanteen kautta toteutettavaa tai muuta pysyvää taikka pitkäaikaista ympärivuorokautisesti laitteen avulla toteutettavaa hengitystukihoitoa.

Henkilöllä, jonka erikoissairaanhoidon alainen ylilääkäri tai asiantuntijaryhmä on määritellyt hengityshalvauspotilaaksi jatkuvan ja pitkäaikaisen hengityskonetarpeen vuoksi ennen 1.1.2025 voimaan tullutta vammaispalvelulakia, on lain voimaantulosta alkaen kolmen vuoden siirtymisaika vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin.

Hengityshalvauspotilaiden (uuden vammaispalvelulain mukaan hengityslaitteen varassa elävien henkilöiden) hoito järjestettiin vuoden 2024 loppuun saakka erikoissairaanhoidossa tai sairaalan kirjoista poistamatta omaan kotiin annettuna hoitona. Palvelun järjestämisvastuu siirtyi HUS-yhtymältä Helsingin kaupungille ja Uudenmaan hyvinvointialueille 1.1.2025 alkaen, mutta vanhaa lainsäädäntöä noudatetaan siirtymäkauden loppuun, ellei hengityshalvauspotilaaksi määritelty henkilö halua siirtyä vammaislainsäädännön piiriin jo aikaisemmin. Vammaispalvelujen piiriin siirtymisen jälkeen kukaan kotona asuva elämää ylläpitävää hengityslaitehoitoa tarvitseva henkilö ei ole enää jatkuvasti sairaalan kirjoilla, ellei siihen ole muista syistä tarvetta. Tuolloin asiakkaan palvelujen kokonaisuus järjestetään sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluina, kuten vammaispalvelulain mukaisena henkilökohtaisena apuna.

Henkilökohtaisten avustajien työaikakorvaukset

Helsingissä niiden työnantajamallin mukaisessa työssä toimivien avustajien, joiden työnantajat eivät kuulu Heta-liittoon, työaikakorvaus vastaa Heta-liiton A-palkkaryhmää. Heta-liiton A-palkkaryhmän tuntipalkka on pääkaupunkiseudulla 1.7.2025 alkaen 13,05 euroa; 1.7.2026 alkaen 13,39 euroa ja 1.7.2027 alkaen 13,72 euroa. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti edellisen kerran 20.10.2023, 216 § vahvistaa henkilökohtaisen avun työnantajamallin mukaisessa työssä toimivien avustajien työaikakorvaukset.

Työnantajamallin mukaisessa työssä toimivien Heta-liittoon kuulumattomien työnantajien avustajien työaikakorvaus nostetaan vastaamaan henkilökohtaisten avustajien työehtosopimuksen mukaista C-palkkaryhmää niiden avustajien osalta, jotka toimivat henkilökohtaisena avustajana vammaispalvelulain 33 §:ssä määritellylle hengityslaitteen varassa elävälle henkilölle.

Henkilökohtaisten avustajien työehtosopimuksen mukaisen C-palkkaryhmän tuntipalkka on 30.6.2026 saakka 14,55 euroa; 1.7.2026 alkaen 14,89 euroa ja 1.7.2027 alkaen 15,22 euroa. Mikäli työehtosopimuksen mukaisen C-palkkaryhmän työaikakorvaus muuttuu, päivittyy myös Heta-liittoon kuulumattomien työnantajien avustajien työaikakorvaus. Muutos koskee ainoastaan tuntipalkkaa, ei muita henkilökohtaisten avustajien työehtosopimuksen mukaisia työ- ja palkkausehtoja.

Asiakasmäärät

Hengityslaitteen varassa elävän henkilön henkilökohtaisena avustajana toimivien Heta-liittoon kuulumattomien henkilöiden työaikakorvauksen muutosta käsittelevä päätös koskee tällä hetkellä alle kymmentä henkilöä. Kuluvan vuoden loppuun mennessä hengityslaitteen varassa elävien henkilöiden henkilökohtaisena avustajana toimivia henkilöitä arvioidaan olevan noin 20 ja määrän odotetaan kasvavan tulevina vuosina noin viidellä henkilöllä vuosittain. Heta-liittoon kuuluvien työnantajien määrää ei voida ennalta arvioida, mutta on todennäköistä, että suuri osa tulevista työnantajista kuuluu Heta-liittoon. Heta-liittoon kuuluvia työnantajana toimivia henkilökohtaisen avun asiakkaita on kaikista Helsingin työnantajamallia käyttävistä henkilöistä tällä hetkellä 47 %.

Jotta henkilökohtaisen avun työnantajana toimivat henkilökohtaisen avun hengityslaitteen varassa elävät asiakkaat saisivat palkattua soveltuvia avustajia, Heta-liittoon kuulumattomien avustajien työaikakorvaus ehdotetaan nostettavaksi henkilökohtaisten avustajien työehtosopimuksen mukaisen C-palkkaryhmän tasolle niiden henkilökohtaisten avustajien osalta, jotka toimivat avustajina hengityslaitteen varassa elävälle henkilölle ja joiden tehtäviin sisältyy pysyvästi avustamista hengityslaitteen käytössä. Hengityslaitteen varassa elävän henkilön henkilökohtaiselta avustajalta edellytetään erityistä osaamista, joka liittyy esimerkiksi hengitystä ylläpitävän laitteen käytössä avustamiseen. Työaikakorvauksen muutoksella halutaan varmistaa, että hengityslaitteen varassa elävät henkilöt saavat palkattua henkilökohtaisia avustajia, joilla on tehtävään soveltuvaa osaamista.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen 6.11.2018 § 288 mukaan sosiaalihuollon toimeenpanoon liittyvien palkkioiden ja korvausten määrien muista kuin laissa säädetyistä tarkistuksista ja muutoksista päättää sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja.

Päätös tullut nähtäväksi 12.08.2025

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Lisätietojen antaja

Minna Eronen, ostopalvelupäällikkö, puhelin: 09 310 24859

minna.eronen@hel.fi

Jonna Weckström, vammaisten sosiaalityön päällikkö, puhelin: 09 310 89545

jonna.weckstrom@hel.fi

Viivi Väänänen, toiminnansuunnittelija, puhelin: 09 310 42303

viivi.vaananen@hel.fi

Päättäjä

Juha Jolkkonen
sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja