Virkasuhteen täyttäminen, kaupunginkanslia, tietoturvajohtaja, KANSLIA-08-6-25
Oikaisuvaatimus strategiajohtajan päätökseen 25.8.2025, § 46 tietoturvajohtajan virkaan ottamisesta
Päätös
Kaupunginhallitus päätti hylätä strategiajohtajan päätöksestä 25.8.2025 § 46 tehdyn oikaisuvaatimuksen, koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen kumoamiseen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
********** on tehnyt oikaisuvaatimuksen strategiajohtajan päätöksestä 25.8.2025, § 46, jolla strategiajohtaja päätti Tuomas Ketosen virkaan ottamisesta.
Kuntalain 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua.
Kuntalain 137 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Kuntalain 140 §:n 3 momentin mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Oikaisuvaatimus on saapunut 08.09.2025 Helsingin kaupungin kirjaamoon. Pöytäkirja on ollut nähtävänä yleisessä tietoverkossa 26.08.2025. Oikaisuvaatimus on osoitettu oikealle viranomaiselle ja se on saapunut säädetyssä määräajassa.
Hallintolain 34 §:n asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.
Oikaisuvaatimus
Oikaisuvaatimuksen mukaan Tuomas Ketosen virkaan ottamispäätös 25.08.2025, § 46 on kumottava, koska oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan hakijoiden pätevyyksiä ja valintaperusteita on arvoitu virheellisesti. Virka on täytetty vähemmän ansioituneella hakijalla. Päätöksen perustelut eivät vastaa työpaikkailmoituksessa esitettyjä asioita.
Oikaisuvaatimuksen mukaan muun muassa valitulla henkilöllä ei ole työpaikkailmoituksessa edellytettyä pitkäjänteistä ja tuloksellista kokemusta tietoturvatoimintojen johtamisesta isossa organisaatiossa, eikä hänen teknistä asiantuntemustaan ole päätöksessä perusteltu riittävällä tavalla. Lisäksi hänen johtamiskokemuksensa ja kyvykkyytensä toimia vaativassa ja nopeasti muuttuvassa tietoturvaympäristössä on jäänyt perusteluissa epäselväksi tai puutteellisesti arvioiduksi.
Asianosaisen vastine
Asianosaista, eli virkaan valittua Tuomas Ketosta, on kuultu ennen asian ratkaisua.
Viran nimitysperusteet ja kelpoisuusvaatimukset
Lain kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta (304/2003) 6 §:n 1 momentissa todetaan, että virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.
Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
Tietoturvajohtajan viran kelpoisuusvaatimus on ylempi korkeakoulututkinto, hyvä suomen ja englannin kielen taito sekä tyydyttävä ruotsin kielen taito. Eduksi luetaan tietoturvaan liittyvän todisteelliset lisäkoulutukset ja alan yleiset sertifioinnit.
Muodollisen kelpoisuusvaatimuksen lisäksi hakuilmoituksessa todettiin seuraavaa:
Tehtävässä menestyäksesi sinulla on:
- Näyttöjä tuloksellisesta ja strategisesta tietoturvatoimintojen johtamisesta pitkäjänteisesti isossa organisaatiossa.
- Kokemusta tiimien, projektien ja yhteistyöverkostojen johtamisesta.
- Vahvaa teknistä ymmärrystä nykyaikaisista tietoturvaratkaisuista ja ICT-infrastruktuurista.
- Kyky ja halu oppia ja jatkuvasti hioa omaa asiantuntemustasi nopeasti kehittyvällä alalla.
- Kyky analysoida, arvioida ja haastaa olemassa olevia ja esitettyjä tietoturvan ja kyberturvallisuuden ratkaisuja.
- Kykyä toimia ristiriitaistenkin odotusten keskellä. Lisäksi vahva asiantuntijuutesi takaa sen, että pystyt ratkaisukeskeisesti ja nopeasti reagoimaan yllättäviin ja nopeasti muuttuviin tilanteisiin.
- Vahvaa viestintä- ja vuorovaikutusosaamista: olet luontaisesti yhteistyötä rakentava, luottamusta herättävä ja vaikuttava viestijä.
Valintamenettely
Tietoturvajohtajan virka oli julkisesti haettavana 05.06.-19.06.2025. Hakuilmoitus julkaistiin kaupungin sähköisessä rekrytointipalvelussa sekä muissa Helsingin kaupungin rekrytointikanavissa.
Määräajassa virkaan jätti hakemuksensa 24 henkilöä. 18 hakijaa täyttivät asetetut kelpoisuusvaatimukset.
Ensimmäinen haastattelu toteutettiin 23.-24.6.2025 välisenä aikana videohaastatteluna, johon kutsuttiin kymmenen hakijaa, joista kaikki täyttivät kelpoisuusvaatimukset ja heillä oli tehtävään soveltuva työhistoria tietoturvasta sekä riittävä esihenkilötyökokemus. Videohaastatteluvastauksia arvioivat digitalisaatiojohtaja Hannu Heikkinen, kehityspäällikkö Matias Kauppinen sekä rekrytointiasiantuntija Anne-Mari Mourukoski.
Toisen kierroksen haastattelut toteutettiin yhtä lukuun ottamatta paikan päällä 9.7.2025 ja 11.7. Haastateltuja hakijoita oli kuusi. Hakijoita haastattelivat ja arvioivat digitalisaatiojohtaja Hannu Heikkinen, kehityspäällikkö Matias Kauppinen sekä rekrytointiasiantuntija Anne-Mari Mourukoski. Tässä haastattelussa arvioitiin erityisesti hakijan substanssiosaamista sekä esihenkilötaitoja.
Toisesta haastattelusta henkilöarviointiin sekä kolmannelle haastattelukierrokselle kutsuttiin neljä hakijaa. Hakijoita pyydettiin tuottamaan haastatteluun työnäyte. Henkilöarvioinnit toteutti MPS ajalla 14.7.-1.8.2025. Kolmannessa haastattelussa hakijoita haastattelivat strategiajohtaja Markus Kühn, digitalisaatiojohtaja Hannu Heikkinen, kehityspäällikkö Matias Kauppinen sekä HR-asiantuntija Annastiina Penttilä.
Päätöksen perusteleminen ja virkaan valinnalle asetettujen edellytysten täyttyminen
Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.
Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaiset yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lain esitöiden yksityiskohtaisten perustelujen (HE 1/1998 vp, s. 180) mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.
Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa on nimitysperusteita oikeuskäytännön mukaan arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet (KHO 2005:44). Valintaperusteluissa on syytä tuoda esille, kuinka hakija haastattelun perusteella henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan soveltuu virkaan.
Ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännön perusteella virkaan nimittävällä on harkintavaltaa muun ohella sen suhteen, miten virkaan kuuluvien tehtävien asettamia vaatimuksia ja hakijoiden ansioita painotetaan. Tämä koskee myös esimerkiksi hakijoiden koulutuksen, työkokemuksen sekä viran tehtäviin perehtyneisyyden keskinäistä painotusta hakijoita vertailtaessa. (AOA sij. 5.10.2017, dnro EOAK/3992/2017)
Hakuilmoituksessa tarkennetaan viran keskeiset tehtäväalueet, hakijalta toivottavat ominaisuudet, kyvyt ja aikaisempi kokemus sekä muut valintakriteerit. Lisäksi voidaan määritellä muita hakijan eduksi huomioon otettavia seikkoja. Hakijoita on arvioitu suhteessa hakuilmoituksessa esitettyihin kriteereihin yhdenvertaisesti.
Oikaisuvaatimuksen tekijän vahvuutena hakijana on pidetty hänen valituksessaan mainitsemiaan kokemusta ja näkemystä Helsingin kaupungin toimintaympäristöstä ja tietoturvatilanteesta sekä työtehtävien kautta osoitettu kyky toimia paineistetussa ja ristiriitaisissa tilanteissa. Hänellä on tehtävään vaadittava riittävä tekninen osaaminen, joka yhdistyy toimintaympäristön tekniseen tuntemukseen, joka antaisi hyvät edellytykset suoriutua tehtävässä heti aloittamisen jälkeen. Nämä ovat olleet kuitenkin vertailussa osa-alueita. Hakemuksen ja haastattelujen perusteella on kokonaisarvion ja haastattelujen kautta saadun näkemyksen perusteella katsottu, että virkaan valitulla Ketosella on parhaat edellytykset tietoturvajohtajan tehtävän hoitamiseen.
Tietoturvajohtajan valintapäätöksen perusteluista käy ilmi, että Ketonen osoitti haastattelussa ja haastatteluja edeltävässä videovastauksessa syvällistä perehtymistä ja ymmärrystä tietoturvaan liittyvistä erityiskysymyksistä julkishallinnossa sekä osaamista tietoturvajohtamisen käytännöistä ja viitekehyksistä. Riittävää perehtyneisyyttä tehtävään osoittaa Ketosen suorittamat sertifioinnit, erityisesti CISSP. Ketosen toimintatyylissä korostui rauhallisuus ja hallittu esiintyminen kaikissa arviointitilanteissa, joka arvioitiin toimintatyylinä parhaiten soveltuvaksi tehtävään nähden.
Päätöksen perusteluista käy nimenomaisesti ilmi, että Ketosella on erittäin monipuolinen kokemus liiketoiminnan kehittämisestä ja projektijohtamisesta monimutkaisissa organisaatioissa ja liiketoimintaympäristöissä. Tuomas on toiminut 15 vuotta esihenkilötehtävissä, jonka lisäksi johtanut suuren säädellyllä toimialalla olevan palveluorganisaation tietohallinnon ja -turvan kehittämistä verkostoissa ja organisaatiorajat ylittävissä hankkeissa 11 vuotta. Tuomaksella on 15 vuotta kokemusta tietoturvaan liittyvistä asiantuntija ja esihenkilötehtävistä.
Kunnan viranomaisella on lähtökohtaisesti laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Tätä harkintavaltaa kaventavat perustuslain 125.2 §:n yleiset nimitysperusteet. Perustuslain säännös edellyttää hakijoiden ansioiden vertailua, joka on suoritettu tietoturvajohtajaa valittaessa. Niin suhteessa hakuilmoituksessa ilmoitettuihin edellytyksiin kuin hakijoiden keskinäisessä vertailussa virkaan valitun henkilön on katsottu olevan ansioitunein ja omaavan siten parhaat edellytykset tietoturvajohtajan virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Virkaan valittu on täyttänyt viralle asetetun muodollisen kelpoisuusvaatimuksen, yleisten nimitysperusteiden asettamat vaatimukset sekä muut hakuilmoituksessa esitetyt edellytykset.
Hakijoiden ansiovertailu on suoritettu asianmukaisesti ja päätös on perusteltu hallintolain edellyttämällä tavalla. Virkaan ottaminen on perustunut hakijoiden vertailuun, jossa koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi on otettu huomioon haastatteluissa esille tulleita seikkoja soveltuvuudesta ja hakijoiden viran hoidon kannalta merkityksellisistä henkilökohtaisista ominaisuuksista. Päätöksessä on selvitetty valituksi tulleen koulutus, työkokemus sekä muut valintaan vaikuttaneet objektiivisesti osoitettavissa olevat ansiot ja seikat. Virkaan on valittu kokonaisarvioinnin perusteella hakuilmoituksen kelpoisuusvaatimukset ja muut edellytykset parhaiten täyttävä eli ansioitunein hakija.
Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että strategiajohtaja olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Strategiajohtajan päätös ei ole lainvastainen, eikä se ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, ja se on tarkoituksenmukainen. Oikaisuvaatimus tulee näin ollen hylätä perusteettomana.
Keskushallinto Kaupunginkanslia Strategiaosasto Strategiajohtaja 25.08.2025 § 46
Päätös tullut nähtäväksi 05.11.2025
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Markus Kühn, strategiajohtaja, puhelin: 09 310 15281