Raportti, Töölönlahden ekologinen tila 2024

HEL 2025-013126
Asialla on uudempia käsittelyjä

Töölönlahden ekologinen tila vuonna 2024

4. / 133 §

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti merkitä tiedoksi julkaisun Töölönlahden ekologisesta tilasta vuonna 2024.

Käsittely

Asian aikana kuultavana oli korkeakouluharjoittelija Elias Jaakkola. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut toteutti kesällä 2024 laajemman vedenlaadun seurannan Töölönlahdella, osana 2000-luvun alussa aloitettua kunnostushanketta. Lisäksi tarkasteltiin myös Töölönlahden pohjaeläinyhteisöjä, ja tulokset liitettiin osaksi fysikaalis-kemiallisten, hygieenisten, sekä biologisten veden laadun tulosten vertailua. Tuloksia vertailtiin aikaisempiin tutkimustuloksiin 1990-luvun alusta alkaen.

Töölönlahti on viime vuosisadan puoleenväliin jatkuneen raskaan jätevesikuormituksen jäljiltä edelleen voimakkaasti rehevöitynyt. 1900-luvun alusta alkaen on tehty toimenpiteitä vedenlaadun parantamiseksi ja ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi. Viimeisin merkittävä kunnostustoimi, meriveden juoksutus, aloitettiin vuonna 2005, jonka jälkeen vedenlaadussa on havaittu joitakin myönteisiä muutoksia. Meriveden juoksutus on vähentänyt ravinnemääriä ja sameutta Töölönlahdella lisäämällä ravinteiden ja kiintoaineen poistumaa matalasta ja suojaisesta lahdesta. Typen pitoisuus rajoittaa perustuotantoa ja veden juoksutuksen seurauksena pienentynyt ravinteiden määrä on johtanut levämäärän vähenemiseen, joka puolestaan yhdessä nousseen veden vaihtuvuuden kanssa on vähentänyt hapettomuutta.

Parannuksista huolimatta viimeisen noin kymmenen vuoden aikana vedenlaadun kehitys on osin pysähtynyt tai jopa heikentynyt muun muassa fosforin, klorofyllin, näkösyvyyden ja hapen kyllästysasteen suhteen. Pohjaeläin- ja kasviplankton lajistot ja lajien runsaussuhteet osoittavat edelleen rehevälle vesistölle tyypillistä tilaa, eikä muutosta 2000-luvun alun jälkeen ole havaittavissa. Kehityssuunnan taustalla voi olla muun muassa Töölönlahteen johdettujen hulevesien lisääntyminen erillisviemäröintihankkeiden seurauksena, joka tuo mukanaan ravinteita ja kiintoainetta, sekä yleinen kehityssuunta pääkaupunkialueen merialueella, jossa vedenlaadun tilan paraneminen on pysähtynyt.

Kunnostuksen alkuperäisistä tavoitteista on saavutettu levähaittojen vähentyminen ja uimaveden hygieeninen laatu, mutta näkösyvyyden, fosforipitoisuuden ja hapen kyllästysasteen osalta ei olla päästy asetettuihin tavoitteisiin. Töölönlahden ekologinen tila on edelleen huono, joskin merkittävästi parantunut verrattuna 1990-luvun tilanteeseen.

Töölönlahteen johdettavat hulevedet tulisi puhdistaa, jotta niiden johtamisesta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia Töölönlahden ekologiseen tilaan. Töölönlahden tilan parantuminen tarvitsee lisää aikaa. Lisäksi häiriöitä muun muassa ruoppauksia, sedimentin häirintää, täyttöjä ja rakentamista tulisi välttää valuma-alueella. Pitkän kuormitushistorian ja veden vaihtumisen hitauden vuoksi lahden tilan koheneminen on hidasta.

Tutkimuksesta valmistunut raportti löytyy osoitteesta: https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/aineistot/aineistoja-07-25.pdf(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Päätös tullut nähtäväksi 16.09.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Esittelijä

Nimi
Katariina Serenius

Titteli
Yksikön päällikkö

Lisätietojen antaja

Nimi
Jari-Pekka Pääkkönen

Titteli
Tiimipäällikkö