Hankinta, Pihkapuiston ala-aste ja päiväkoti Kaunokki, laajennus ja peruskorjaus, kokonaisurakka, kaupunkiympäristön toimiala

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä Varte Oy:n tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuuden teknisen johtajan 19.1.2026 § 5 tekemästä hankintapäätöksestä koskien Pihkapuiston ala-asteen ja päiväkoti Kaunokin laajennuksen ja perusparannuksen kokonaisurakan urakoitsijan valintaa.

Kaupunkiympäristölautakunta päättää kumota Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuuden teknisen johtajan 19.1.2026 § 5 tekemän hankintapäätöksen koskien Pihkapuiston ala-asteen ja päiväkoti Kaunokin laajennuksen ja perusparannuksen kokonaisurakan urakoitsijan valintaa.

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisempana Varte Oy:n tarjouksen Pihkapuiston ala-asteen ja päiväkoti Kaunokin laajennuksen ja perusparannuksen kokonaisurakan hankinnassa arvonlisäverottomaan kokonaishintaan 11 791 941,00 euroa.

Kaupunkiympäristölautakunta päättää sulkea Jalon Uusimaa Oy:n tarjouskilpailusta, koska kyseinen yritys ei täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja pakollisia soveltuvuusvaatimuksia.

Kaupunkiympäristölautakunta päättää oikeuttaa tilat-palvelun hankeyksikön tiimipäällikön allekirjoittamaan hankkeeseen kohdistuvan urakkasopimuksen, tiimipäällikön allekirjoittamaan lisä- ja muutostyötilaukset ja muut velvoitteet sekä hankkeen vastuuhenkilön vastaanottamaan urakat.

Kaupunkiympäristölautakunta päättää oikeuttaa tilat-palvelun hankeyksikön tiimipäällikön käyttämään urakoissa mahdollisesti esiintyviin muutostöihin sekä sopimusten perusteella mahdollisesti syntyviin muihin lisävelvoitteisiin 02.12.2025 allekirjoitetun ja hyväksytyn urakkavaiheen (UKA) kustannusarvion mukaiset varaukset.

Hankintasopimus ei synny tämän päätöksen tiedoksiannolla, vaan vasta kun osapuolet ovat allekirjoittaneet hankintaa koskevan erillisen kirjallisen hankintasopimuksen. Hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi. Hankintasopimus tulee voimaan, kun hankintasopimus on allekirjoitettu.

Hankintasopimusta ei voida allekirjoittaa, ennen kuin tarjoaja on toimittanut hankintayksikölle tarjouspyynnössä mainitut hankintalain mukaiset rikosrekisteriotteet. Hankintayksikkö tutkii otteista, koskeeko tarjoajaa jokin hankintalain mukainen poissulkemisperuste.

Hankintaoikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016, hankintalaki) 132 §:ssä säädetään hankintaoikaisun tekemisestä. Sen mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen tai jos asiaan on tullut sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin.

Hankintalain 133 §:n mukaan hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Asianosaisen on esitettävä vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta.

Teknisen johtajan 19.1.2026 tekemä hankintapäätös § 5 koskien Pihkapuiston ala-asteen ja päiväkoti Kaunokin laajennuksen ja perusparannuksen kokonaisurakan urakoitsijan valintaa annettiin tarjoajille tiedoksi sähköpostitse 19.1.2026 perusteluineen sekä muutoksenhakuohjeineen.

Varte Oy on tehnyt päätöksestä hankintayksikölle hankintaoikaisuvaatimuksen sekä markkinaoikeudelle valituksen. Hankintaoikaisuvaatimus on saapunut 30.1.2026, joten hankintaoikaisuvaatimus on tehty määräajassa. Hankintaoikaisuvaatimus on tämän asian liitteenä 1.

Hankintamenettely

Hankesuunnitelma

Pihkapuiston ala-asteen ja päiväkoti Kaunokin perusparannuksesta ja laajennuksesta 29.10.2024 laadittu hankesuunnitelma on hyväksyttykaupunginvaltuustossa 12.3.2025 § 61 siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 5310 brm2 ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana hankesuunnitelman mukainen syyskuun 2024 hintatasossa.

Kustannukset ja rahoitus

Koko hankkeen urakkavaiheen (UKA 02.12.2025) kokonaiskustannukset ovat kustannustasossa joulukuu 2025 arvonlisäverottomina, joka alittaa tarjoushintaindeksillä korjatun hankesuunnitelman mukaisen enimmäishinnan.

Työ on suunniteltu aloitettavaksi helmikuussa 2026 ja valmistuvaksi heinäkuussa 2027.

Kaupunginvaltuuston 23.11.2022 hyväksymässä talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosiksi 2023–2032 hankkeen toteutus on vuosina 2026–2027.

Hankintamenettely

Tarjouskilpailu on perustunut Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan 15.10.2025 päivättyyn tarjouspyyntöön HEL 2025-015968 sekä tarjousaikana jätettyjen tarjouspyyntöä koskeneiden kysymysten vastauksiin.

Hankinta, sisältäen myös LVIAS-työt, on toteutettu julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) mukaisella avoimella menettelyllä. Kyseessä on EU kynnysarvon ylittävä palveluhankinta.

Urakkakilpailu on julkaistu sähköisessä ilmoituskanava Hilmassa 15.10.2025. Tarjoajien soveltuvuuden tarkistaminen on tehty 07.01.2026.

Määräaikaan mennessä 26.11.2025 tarjouksen jättivät Jalon Uusimaa Oy, Varte Oy, Rakennusliike U. Lipsanen Oy, Lujatalo Oy, Rakennustoimisto Laamo Oy, Consti Korjausrakentaminen Oy, Hartela Oy, YIT Rakennus Oy BPCR, Jatke Toimitilat Oy, Peab Oy PKS Toimitilarakentaminen ja NCC Suomi Oy.

Tarjouspyynnössä esitettiin tarjoajien soveltuvuutta koskevat rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvät vaatimukset sekä niiden täyttymisen varmistamiseksi vaaditut selvitykset. Kaikki tarjoajat ovat toimittaneet vaaditut selvitykset tarjouspyynnön mukaisesti ja täyttävät tarjouksessaan ilmoittamiensa tietojen mukaan asetetut soveltuvuusvaatimukset.

Tarjouspyynnössä esitettiin tarjouksen sisällölle asetetut vähimmäisvaatimukset. Tarkastusvaiheessa tarjouksen täsmennyspyynnöt lähetettiin Jalon Uusimaa Oy:lle, Rakennusliike U. Lipsanen Oy:lle, Rakennustoimisto Laamo Oy:lle, YIT Rakennus Oy:lle ja Jatke Toimitilat Oy:lle. Täsmennyspyyntöjen myötä todettiin, että saadut tarjoukset täyttivät tarjouksen sisällölle asetetut vähimmäisvaatimukset ja tarjoukset olivat tarjouspyynnön mukaisia.

Hankintaoikaisuvaatimus

Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä Varte Oy vaatii, että hankintayksikkö oikaisee hankintapäätöstä hankintamenettelyn virheen korjaamiseksi.

Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä on vaatinut päätöksen kumoamista markkinaoikeudelle toimittamassaan valituksessa.

Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole tarjouspyynnön mukainen, koska voittaneella tarjoajalla ei ole tarjouspyynnössä vaadittua ammatillista RALA 2.2 pätevyyttä ja lisäksi voittaneella tarjoajalla ei ole tarjouspyynnössä vaadittua referenssiä. Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että hankintayksikön olisi pitänyt sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta ja valita toimittajaksi Varte Oy.

Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt kyseistä pätevyysvaatimusta, koska Jalon Uusimaa Oy:lla tai Jalon Rakentajat Oy:lla ei ole korjausrakentamista koskevaa RALA-pätevyyttä 2.2. Molemmilla yhtiöillä on yksinomaan uudisrakentamista koskeva RALA-pätevyys 2.1. Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä tuo esiin, että hankintayksikkö on nimenomaisesti ilmoittanut ESPD-lomakkeella tarkistavansa kilpailutuksen voittajan RALA-sertifioinnin RALA ry:n RALA-yritysraportista, joten ei voida pitää riittävänä, että hankintayksikkö yksinomaan luottaa tarjoajan ilmoitukseen. Lisäksi hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä toteaa, että voittanut tarjoaja ei ole myöskään täyttänyt tarjouspyynnössä pätevyyden osoittamiseksi asetettua vaihtoehtoista vaatimusta. Varte Oy:n tietojen mukaan Jalon Uusimaa Oy ei ole toimittanut vaadittuja kolmea referenssiä pääurakoitsijana toimimisesta korjausrakentamisen ja muutostöiden urakoissa. Tällaiset referenssit eivät ilmene Jalon Uusimaa Oy:n tarjouksesta, sen alihankkijan kelpoisuusselvityksestä, eikä sen toimittamasta vastineesta lisäselvityspyyntöön.

Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa muun muassa markkinaoikeudenratkaisuun MAO 619/2025, jossa markkinaoikeus on katsonut, että tarjoaja, jolla ei ollut voimassa olevaa RALA-pätevyyttä tarjousten antamisen hetkellä eikä valituksenalaisia päätöksiä tehtäessä, voitiin sulkea pois.

Edellä mainitun lisäksi hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa esittämä referenssikohde 2 ei täytä asetettuja vaatimuksia. Jalon Uusimaa Oy on ilmoittanut referenssin kuvaukseksi tarjouksessaan ja vastineessaan lisäselvityspyyntöön seuraavaa:

”Muuramen monitoimitalo. Oppilaitoksen saneeraus ja laajennus, uima-halliosan saneeraus ja laajennus, uusi liikuntahalli. 6140 brm2. Rakennusluokka 08. Jaettu pääurakka, jossa LVISA oli alistettuna sivu-urakkana.

Ohessa pyydetyt tarkentavat tiedot Muuramen Monitoimitalon hankkeesta: 1. Kyseessä on opetusrakennus/oppilaitos, jossa on oppilaita esiopetuksesta lukio-opetukseen. Sen lisäksi kohteessa on opetusta palvelevat uima-allasosasto ja iso liikuntahalli. 2. Jalon oli kohteen pää-urakoitsija, alkuperäinen urakkasumma 10 567 000 € (lopullinen urakkasumma loppuselvityksen perusteella 11 169 704 €). Summat verottomia. 3. Luemme hankkeen korjausrakentamishankkeeksi, koska se sisälsi vanhan osan purkamisen, opetusrakennusten muutos- ja korjaustyöt, sekä laajennusosan rakentamisen. 4. Hankkeen kokonaisala 5050m2. Saneerausosuus kokonaisneliöistä 2648m2 (52,4 %) ja koko-naiskustannuksesta 5,8 m€”

Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä tuo esiin, että kyseisen urakan arvo on ollut 10,6 miljoonaa euroa. Korjausrakentamiseen on kuitenkin kohdistunut Jalon Uusimaa Oy:n oman ilmoituksen mukaan vain 5,8 miljoonaa euroa. Lisäksi urakan kohde huomioiden on pidettävä ilmeisenä, että korjausrakentamiseen kohdistunut osuus on liioiteltu.

Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että hanketta ei voi lukea korjausrakentamishankkeeksi. Jalon on perustellut väitettään sillä, että hanke sisälsi vanhan osan purkamisen, opetusrakennusten muutos- ja korjaustyöt, sekä laajennusosan rakentamisen. On selvää, ettei vanhan osan purkaminen ja laajennusosan rakentaminen ole korjausrakentamista. Korjausrakentaminen on kohdistunut yksinomaan opetusrakennuksen muutos- ja korjaustöihin. Kokeneena korjausrakentamiseen pätevöityneenä toimijana Varte pitää ilmeisenä, ettei puheena olevaa urakkaa voida pitää pääosin korjausrakentamishankkeena, eikä korjausrakentamiseen kohdistuva osuus voi olla Jalon Uusimaa Oy:n ilmoittamalla tavalla 5,8 miljoonaa euroa. Hanke on lisäksi kuvattu uudisrakennushankkeena esimerkiksi Muuramen kunnan sivuilla ja Jalon on itse ilmoittanut hankkeen uudisrakentamisen referenssinä RALA 2.1 pätevyyden saamiseksi.

Asianosaisten kuuleminen

Hallintolain 34.1 §:n mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Kuulemispyyntö hankintaoikaisuvaatimuksesta on lähetetty 2.2.2026 kaikille tarjoajille eli seuraaville yrityksille: Consti Korjausrakentaminen Oy, Hartela Oy, Jalon Uusimaa Oy, Jatke Toimitilat Oy, Lujatalo Oy, NCC Suomi Oy, Peab Oy, PKS Toimitilarakentaminen, Rakennusliike U. Lipsanen Oy, Rakennustoimisto Laamo Oy, Varte Oy, YIT Rakennus Oy BPCR.

Asianosaisista Jalon Uusimaa Oy on antanut lausuman kuulemispyynnön johdosta.

Jalon Uusimaa Oy toteaa lausumassaan, että Jalon Uusimaa Oy:n osalta tarjousmenettelyssä tapahtui inhimillinen erehdys Rala-pätevyyteen ja tarjoajan referensseihin liittyvässä tarjouspyynnön kohdassa. Jalon Uusimaa Oy käytti menettelyssä hankintalain mukaisesti konserniin kuuluvan Jalon Rakentajat Oy:n voimavaroja. Jalon Rakentajat Oy:llä on korjausrakentamiseen Rala 2.2. kohdan mukainen standardi, mutta saman kohdan mukainen pätevyys puuttuu. Lausumassaan Jalon Uusimaa Oy tuo esiin, että standardin ja pätevyyden ainoa ero on siinä, että standardi ei suoraan osoita sitä, että tarjoajalla on riittävät referenssikohteet tarjottuun hankkeeseen. Lausunnossaan Jalon Uusimaa Oy painottaa, että Jalon Rakentajat Oy:llä on kaikki edellytykset saada myös Rala-pätevyys, koska yhtiö täyttää kaikki sen edellyttämät vaatimukset ja näin ollen Jalon Uusimaa Oy:llä on olemassa lain mukaisten voimavarojen käytön puitteissa tarjouspyynnössä vaadittava pätevyys, koska siltä löytyy vaihtoehtoisesti kolme vaadittua referenssikohdetta ja nämä esitetty lausunnon liitteenä. Lausunnossaan Jalon Uusimaa Oy katsoo, että vaikka sen tarjous ei edellä mainitulta osin ole tarjouspyynnön mukainen, sen tarjous tulisi hyväksyä, koska tosiasiallisesti yhtiön pätevyys referenssien perusteella riittää osoitukseksi tarjoajan kelpoisuudesta.

Referenssikohde, Muuramen monitoimitalo, osalta Jalon Uusimaa Oy toteaa lausumassaan, että se on esitellyt kohteen hankintayksikölle ja hankintayksikkö on tutkinut kohteen soveltuvuuden referenssiksi. Jalon Uusimaa Oy toteaa, että kohteen soveltuvuuden arviointi uudishankkeeksi/korjausrakentamishankkeeksi on osittain subjektiivista tulkintaa ja menettelyssä hankintayksikkö on annettujen tietojen perusteella hyväksynyt kohteen korjausrakentamisen referenssiksi ja on täysin mahdollista, että joku muu taho päätyy subjektiivisessa tulkinnassa toisenlaiseen johtopäätökseen eikä tämäkään johtopäätös ole välttämättä väärin. Jalon Uusimaa Oy:n käsityksen mukaan Hankintayksikkö on tehnyt asiassa riittävän oikeat johtopäätökset ja referenssikohdetta voidaan pitää korjausrakentamiskohteena. Jalon Uusimaa Oy:n käsityksen mukaan tämän kaltainen tulkintatehtävä on hankintayksikön päätettävissä eikä tulkintaratkaisu aseta tarjoajia eriarvoiseen asemaan. Lausuma on tämän päätöksen liitteenä 2.

Muut asianosaiset eivät ole lausuneet asiassa.

Sovellettavat säännökset

Hankintalain 2 § 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankintalain 2 § 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Hankintatoimintaan liittyvien hallinnollisten tehtävien vähentämiseksi hankintayksiköt voivat käyttää puitejärjestelyjä sekä tehdä yhteishankintoja tai hyödyntää muita yhteistyömahdollisuuksia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta. Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 79 § 1 momentin mukaan ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on tarkistettava, että seuraavat edellytykset täyttyvät: 1) tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen; 2) tarjouksen on antanut tarjoaja, jota ei ole suljettu menettelyn ulkopuolelle 80 tai 81 §:n nojalla ja joka täyttää hankintayksikön asettamat 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset.

Hankintalain 79 § 2 momentin mukaan avoimessa menettelyssä hankintayksikkö voi tarkistaa tarjousten vaatimustenmukaisuuden ja vertailla tarjoukset ennen 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tarkistamista. Hankintasopimusta ei kuitenkaan voida tehdä sellaisen tarjoajan kanssa, joka olisi tullut sulkea menettelystä 80 §:n nojalla tai joka ei täytä hankintayksikön asettamia soveltuvuusvaatimuksia.

Hankintalain 83 § mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 § 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 93 § 4 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintaoikaisuvaatimuksessa esitettyjen väitteiden arviointia

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta. Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Tarjoajilta on ESPD-lomakkeella edellytetty teknisen ja ammatillisen pätevyyden osoittamiseksi muun ohella seuraavaa:

”Vaatimus: 2. REFERENSSIKOHDE: Tarjoajalla on referenssi pääurakoitsijana toimimisesta talonrakennushankkeessa opetusrakennuksen (Tilastokeskuksen rakennusluokitus 2018 pääluokka 08) korjausrakentamishankkeessa. Referenssiurakassa tarjoajan rakennustöiden tulee olla ollut suuruudeltaan vähintään kymmenenmiljoonaa (10.000.000) euroa (alv 0 %). Referenssihanke on tullut ennen tämän hankinnan tarjouksen tekemisen määräpäivää valmistuneeksi ja käyttöönotettavaksi hyväksytysti viimeisen viiden (5) vuoden aikana tämän tarjouspyynnön kohteena olevan hankinnan tarjouksen tekemisen määräpäivästä laskettuna. Referenssiksi ei hyväksytä väliaikaistilojen (väistötilojen) urakkakohteita.”

”Vaatimukset tekniselle asiantuntijalle tai tekniselle laitokselle: KORJAUSRAKENTAMISEN RALA-PÄTEVYYS: Urakoitsijalla on Rakentamisen laatu RALA ry:n myöntämä RALA-pätevyystodistus tähän urakkaan soveltuvasta toimialapätevyydestä "2.2 Talonrakentamisen pääurakointi, Korjausrakentaminen ja muutostyöt". Tai RALA-pätevyyden puuttuessa muulla tavoin osoitettu vastaava pätevyys. RALA-pätevyyttä 2.2 vastaavana pätevyytenä pidetään kolmea (3) referenssiä pääurakoitsijana toimimisesta korjausrakentamisen ja muutostöiden urakoissa viimeisen viiden (5) vuoden aikana tämän tarjouspyynnön kohteena olevan hankinnan tarjouksen tekemisen määräpäivästä laskettuna. Rakennuttaja tarkistaa kilpailutuksen voittajan RALA-sertifioinnin RALA ry:n RALA-yritysraportista. OHJE: RALA-pätevyyden puuttuessa tarjoaja esittää tarjousnäkymässä kohdassa "Muut ehdot" tiedot kolmesta (3) RALA-pätevyyttä 2.2 vastaavasta referenssikohteesta, joissa on toiminut pääurakoitsijana korjausrakentamisen ja muutostöiden urakoissa, viimeisen viiden (5) vuoden aikana tämän tarjouspyynnön kohteena olevan hankinnan tarjouksen tekemisen määräpäivästä laskettuna.”

Tarjouksessaan Jalon Uusimaa Oy on vastannut ”Kyllä” kohtaan, jossa on kysytty täyttävätkö he vaatimuksen RALA-pätevyyttä 2.2 osalta.

Jalon Uusimaa Oy on ilmoittanut käyttävänsä Jalon Rakentajat Oy:n voimavaroja ja rooliksi on ilmoitettu ”Referenssit ja Rala 2.2 pätevyys”. Lisäksi Jalon Uusimaa Oy:n alihankkija Jalon Rakentajat Oy:n kelpoisuusselvityksessä on vastattu ”Kyllä” RALA-pätevyyttä 2.2 koskevaan kohtaan.

Hankintayksikkö on lähettänyt Jalon Uusimaa Oy:lle seuraavansisältöisen täsmennyspyynnön: ”Millä perusteella katsotte, että esittämienne korjausrakentamisen referenssihanke ”Muuramen monitoimitalo” täyttää ESPD-lomakkeella mainitut kelpoisuusvaatimukset? Miten kohde on jakautunut uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen kesken arvoltaan ja tekniseltä pinta-alaltaan? ESPD-lomakkeella korjausrakentamisen urakan arvoa koskeva vaatimus on ollut, että tarjoajalla on referenssi pääurakoitsijana toimimisesta talonrakennushankkeessa opetusrakennuksen korjausrakentamishankkeessa, ja että referenssiurakan tarjoajan rakennustöiden tulee olla ollut suuruudeltaan vähintään kymmenen miljoonaa (10.000.000 euroa (alv0%)).”

Hankintayksikkö ei ole tarjouksia tarkastaessaan huomannut epäselvyyttä RALA 2.2 pätevyydessä eikä siitä ole erikseen kysytty.

Edellä mainittuun täsmennyspyyntöön Jalon Uusimaa Oy on vastannut seuraavasti: ”Ensisijaisesti olemme käyttäneet teknisen pätevyyden osoituksena virallisessa tarjouspyynnössä vaadittuja RALA 2.1 ja RALA 2.2 pätevyyksiä (tarjouspyynnön kohta ”TEKNINEN SUORITUSKYKY JA AMMATILLINEN PÄTEVYYS”).

Edellä mainittujen pätevyyksien lisäksi pätevyyden osoittamiseksi olemme esittäneet myös kaksi referenssihanketta. Ohessa pyydetyt tarkentavat tiedot Muuramen Monitoimitalon hankkeesta: 1. Kyseessä on opetusrakennus/oppilaitos, jossa on oppilaita esiopetuksesta lukio-opetukseen. Sen lisäksi kohteessa on opetusta palvelevat uima-allasosasto ja iso liikuntahalli. 2. Jalon oli kohteen pääurakoitsija, alku-peräinen urakkasumma 10 567 000 € (lopullinen urakkasumma loppu-selvityksen perusteella 11 169 704 €). Summat verottomia. 3. Luemme hankkeen korjausrakentamishankkeeksi, koska se sisälsi vanhan osan purkamisen, opetusrakennusten muutos- ja korjaustyöt, sekä laajennusosan rakentamisen. 4. Hankkeen kokonaisala 5050m2. Saneeraus-osuus kokonaisneliöistä 2648m2 (52,4 %) ja kokonaiskustannuksesta 5,8 m€.”

Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt kyseistä pätevyysvaatimusta. Jalon Uusimaa Oy:lla tai Jalon Rakentajat Oy:lla ei ole korjausrakentamista koskevaa RALA-pätevyyttä 2.2. Molemmilla yhtiöillä on yksinomaan uudisrakentamista koskeva RALA-pätevyys 2.1.

Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä tuo esiin, että hankintayksikkö on nimenomaisesti ilmoittanut ESPD-lomakkeella tarkistavansa kilpailutuksen voittajan RALA-sertifioinnin RALA ry:n RALA-yritysraportista, joten ei voida pitää riittävänä, että hankintayksikkö yksinomaan luottaa tarjoajan ilmoitukseen.

Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä tuo esiin, että voittanut tarjoaja ei ole myöskään täyttänyt tarjouspyynnössä pätevyyden osoittamiseksi asetettua vaihtoehtoista vaatimusta. Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijän tietojen mukaan Jalon Uusimaa Oy ei ole toimittanut vaadittuja kolmea referenssiä pääurakoitsijana toimimisesta korjausrakentamisen ja muutostöiden urakoissa. Tällaiset referenssit eivät ilmene Jalon Uusimaa Oy:n tarjouksesta, sen alihankkijan kelpoisuusselvityksestä, eikä sen toimittamasta vastineesta lisäselvityspyyntöön.

RALA-pätevyyteen liittyvien epäselvyyksien lisäksi hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa esittämä referenssikohde 2 ei täytä asetettuja vaatimuksia. Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että hanketta ei voi lukea korjausrakentamishankkeeksi. Jalon Uusimaa Oy on perustellut kohteen olevan vaatimusten mukainen sillä, että hanke sisälsi vanhan osan purkamisen, opetusrakennusten muutos- ja korjaustyöt, sekä laajennusosan rakentamisen. Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä tuo esiin, että on selvää, ettei vanhan osan purkaminen ja laajennusosan rakentaminen ole korjausrakentamista. Korjausrakentaminen on kohdistunut yksinomaan opetusrakennuksen muutos- ja korjaustöihin. Kokeneena korjausrakentamiseen pätevöityneenä toimijana Varte Oy pitää ilmeisenä, ettei puheena olevaa urakkaa voida pitää pääosin korjausrakentamishankkeena, eikä korjausrakentamiseen kohdistuva osuus voi olla Jalon Uusimaa Oy:n ilmoittamalla tavalla 5,8 miljoonaa euroa. Hanke on lisäksi kuvattu uudisrakennushankkeena esimerkiksi Muuramen kunnan sivuilla ja Jalon on itse ilmoittanut hankkeen uudisrakentamisen referenssinä RALA 2.1 pätevyyden saamiseksi.

Tarjousten tarkistamisen yhteydessä hankintayksikkö on tarkistanut voittaneen tarjoajan soveltuvuusvaatimukset sille toimitettujen asiakirjojen pohjalta. Hankintayksikkö ei ole huomannut epäselvyyksiä, puutteita tai ristiriitaisuuksia vaatimuksia tarkistaessaan. Hankintayksikkö ei ole hankintapäätöstä tehdessään huomannut, että voittaneella tarjoajalla ei ole vaadittua korjausrakentamisen RALA-pätevyyttä.

Hankintayksikkö on tarkastanut voittaneen tarjoajan teknisen ja ammatillisen pätevyyden uudestaan hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta.

Tarkastuksen perusteella hankintayksikkö arvioi, että hankintapäätöstä on tarpeen oikaista.

Korjausrakentamisen RALA-pätevyys on voinut täyttää kahdella tavalla, joko niin, että tarjoajalla on Rakentamisen laatu RALA ry:n myöntämä RALA-pätevyystodistus tähän urakkaan soveltuvasta toimialapätevyydestä "2.2 Talonrakentamisen pääurakointi, Korjausrakentaminen ja muutostyöt" tai osoittamalla vastaavan pätevyyden olemassa olo kolmella referenssillä. Jalon Uusimaa Oy on tarjouksessaan ilmoittanut, että heillä on vaadittu RALA 2.2 -pätevyystodistus eivätkä he ole täyttäneet lomakkeelle kohtaa, johon vaihtoehtoisesti referenssit olisi voinut ilmoittaa. ESPD:llä on ollut seuraavanlainen ohjeistus pätevyyden osoittamiseksi: ”OHJE: RALA-pätevyyden puuttuessa tarjoaja esittää tarjousnäkymässä kohdassa "Muut ehdot" tiedot kolmesta (3) RALA-pätevyyttä 2.2 vastaavasta referenssikohteesta, joissa on toiminut pää-urakoitsijana korjausrakentamisen ja muutostöiden urakoissa, viimeisen viiden (5) vuoden aikana tämän tarjouspyynnön kohteena olevan hankinnan tarjouksen tekemisen määräpäivästä laskettuna.”

Täsmennyspyynnössä Jalon Uusimaa Oy on nimenomaisesti todennut, että ensisijaisesti he ovat käyttäneet teknisen pätevyydenosoituksena virallisessa tarjouspyynnössä vaadittua RALA 2.2 -pätevyyttä ja tämän lisäksi pätevyyden osoittamiseksi he ovat esittäneet myös kaksi referenssihanketta. Referenssihankkeilla he viittaavat heidän tarjouksessaan mainittuihin referenssihankkeisiin, ei mahdollisesti ko. kohtaan syötettyihin referenssihankkeisiin.

Hankintayksikkö ei ole tarjouksia tarkastaessaan huomannut pätevyydessä olevia puutteita. Jalon Uusimaa Oy vakuutti toimittamissaan ESPD-kaavakkeissa ja erillisellä liitteellä tarjouksessaan, että se täyttää vaaditut RALA-pätevyydet. He ovat tarjouksessaan nimenomaan todenneet käyttävänsä Jalon Rakentajat Oy:n RALA-pätevyyttä 2.2 soveltuvuusvaatimusten täyttymiseksi. Hankintayksiköllä ei ollut syytä em. urakoitsijan tarjouksen ja sen liitteiden perusteella epäillä, että RALA-pätevyyttä ei ole, eikä hankintayksikön käyttämä rakennuttajakonsultti ole asiaa tarkastanut. Hankintaoikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä hankintayksikkö tarkisti Jalon Uusimaa Oy:n ja sen voimavarayksiköiden RALA-pätevyydet uudestaan. Jalon Uusimaa Oy:n ja Jalon Rakentajat Oy:n RALA-pätevyys kattaa toimialanimikkeet 2.1 ja 2.1.1. RALA-laatusertifikaatilla sen sijaan heillä on arvioituna ja myönnettynä myös toimialanimike 2.2, ei siis laatupätevyyttä. Tämän Jalon Uusimaa Oy tuo itsekin esiin 10.2.2026 antamassaan lausunnossa.

Lausunnossaan Jalon Uusimaa Oy katsoo, että vaikka sen tarjous ei edellä mainitulta osin ole tarjouspyynnön mukainen, sen tarjous tulisi hyväksyä, koska tosiasiallisesti yhtiön pätevyys referenssien perusteella riittää osoitukseksi tarjoajan kelpoisuudesta. Lausunnossaan Jalon Uusimaa Oy painottaa, että Jalon Rakentajat Oy:llä on kaikki edellytykset saada myös RALA-pätevyys, koska yhtiö täyttää kaikki sen edellyttämät vaatimukset ja näin ollen Jalon Uusimaa Oy:llä on olemassa lain mukaisten voimavarojen käytön puitteissa tarjouspyynnössä vaadittava pätevyys, koska siltä löytyy vaihtoehtoisesti kolme vaadittua referenssi-kohdetta ja nämä kolme referenssiä on esitetty lausunnon liitteenä. Referenssejä ei ole esitetty tarjouksessa.

Hankintayksikkö ei ole huomannut RALA-pätevyyteen liittyvää puutetta tarjouksia tarkastaessa ja näin ollen hankintayksikkö katsoo, että asiaa arvioitaessa tulee huomiota kiinnittää siihen, olisiko tarjouksen täsmentäminen ollut mahdollista, mikäli hankintayksikkö olisi havainnut virheen tarjouksia tarkastaessa. Hankintalain 74 § 2 momentin mukaan täsmennyspyyntö saa kohdistua ainoastaan sellaisiin epäolennaisiin puutteisiin ja virheisiin, jotka eivät muuta tarjoajan asemaa. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjoaja kantaa vastuun tarjouksensa sisällöstä. Annettujen tarjousten jälkikäteinen muuttaminen tai tarkentaminen on pääsääntöisesti kielletty. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, ettei yhdellekään tarjoajalle anneta mahdollisuutta saattaa tarjouspyyntöä vastaamatonta tarjousta tarjouspyynnön mukaiseksi tai muulla tavalla parantaa tarjoustaan. Hankintalain esitöiden (HE 108/2016 vp) mukaan hankintayksikkö ei voi pyytää tarjoajaa toimittamaan tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi tarjousten vertailuun vaikuttavaa puuttuvaa laatutietoa. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää tarjoajia täsmentämään ja selventämään tarjousten yksityiskohtia, jos se ei vaaranna tarjoajien tasapuolista kohtelua. Menettely ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että jollekin tarjoajalle annetaan mahdollisuus parantaa tarjoustaan.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (esim. tuomio Manova, C-336/12, EU:C:2013:647) on tuotu esiin, että tarjouksen yksittäisiä kohtia voitaisiin korjata tai täydentää etenkin sen vuoksi, että niitä on selvästi vain täsmennettävä, tai ilmeisten kirjoitus- tai laskuvirheiden korjaamiseksi (kohta 32). Tällaisessa tarkoituksessa esitetty pyyntö ei saa johtaa siihen, että asianomainen tarjoaja esittää tosiasiallisesti uuden tarjouksen (kohta 36). Hankintaviranomaisen pyytäessä ehdokkaita täsmentämään tarjoustaan, sen on kohdeltava ehdokkaita yhdenvertaisesti ja lojaalisti, jotta tarjousten valintamenettelyn päätyttyä ja sen lopputuloksen valossa täsmennyspyynnöstä ei voisi saada sellaista vaikutelmaa, että sillä on perusteettomasti suosittu tai syrjitty ehdokasta tai ehdokkaita, jolle tai joille kyseinen pyyntö on osoitettu (kohta 37).

Kaikesta edellä mainitusta johtuen hankintayksikkö ei voi lähtökohtaisesti ottaa huomioon sellaisia hankintaoikaisuvaatimuksessa esitettyjä ja tarjoukseen vaikuttavia seikkoja, jotka parantaisivat tai täydentäisivät tarjoajan tarjousta tarjouspyynnön mukaiseksi.

Näin ollen Jalon Uusimaa Oy ei edellä mainituin tavoin ole täyttänyt tarjouspyynnön mukaisesti ammatillista pätevyyttä koskevaa soveltuvuusvaatimusta, joten hankintayksikkö sulkee Jalon Uusimaa Oy:n hankintalain 83 §:n nojalla tarjouskilpailusta.

RALA-pätevyyden lisäksi Jalon Uusimaa Oy:n referenssihankkeessa 2 on ollut epäselvyyttä. Tarjoajalla on tullut olla suuruudeltaan vähintään kymmenenmiljoonan (10.000.000) euron (alv 0 %) suuruinen referenssi pääurakoitsijana toimimisesta talonrakennushankkeessa opetusrakennuksen (Tilastokeskuksen rakennusluokitus 2018 pääluokka 08) korjausrakentamishankkeessa. Jalon Uusimaa Oy on ilmoittanut referenssiksi Muuramen monitoimitalon. Epäselvyyttä on ollut siitä, onko kyseessä korjausrakentamis- vai uudishanke. Jalon Uusimaa Oy katsoo itse, että kyseessä on korjausrakentamishanke, koska se sisälsi vanhan osan purkamisen, opetusrakennusten muutos- ja korjaustyöt, sekä laajennusosan rakentamisen. Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä tuo esiin, että on selvää, ettei vanhan osan purkaminen ja laajennusosan rakentaminen ole korjausrakentamista. Korjausrakentaminen on kohdistunut yksinomaan opetusrakennuksen muutos- ja korjaustöihin eikä urakkaa voi pitää pääosin korjausrakentamishankkeena. Hankintayksikkö on tarkastanut referenssin uudestaan hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta. Hankintayksikkö on havainnut, että hanke on kuvattu seuraavasti Muuramen kunnan sivuilla: ”Monitoimitalo tulee nykyisen Noppa-rakennuksen ja uimahallin yhteyteen muodostaen uutta ja uudistettua sisältävän rakennuskokonaisuuden. Hankekokonaisuuteen sisältyvät Nopan muutostyöt, uuden liikuntahallin, kuntosalin, uimahallin monitoimialtaan ja kylmäaltaan sekä lukion laajennuksen rakentaminen. Varsinainen uudisrakentaminen alkaa kesäkuussa 2023, sitten kun vanhat Mäkelänmäen koulu, liikuntahalli, ruokala ja lämpökeskus on purettu uudisrakentamisen tieltä.” Lisäksi Jalon Rakentajat Oy on itse ilmoittanut hankkeen uudisrakentamisen referenssinä RALA 2.1 pätevyyden saamiseksi. Hankintayksikön tekemä myöhempi tarkastelu osoittaa, että Jalon Rakentajat Oy on itsekin ilmoittanut referenssin olevan uudisrakentamisen referenssi ja näin ollen se ei täyttäisi korjausrakentamisen referenssille asetettuja vaatimuksia. Koska Jalon Uusimaa Oy suljetaan tarjouskilpailusta jo puuttuvan RALA-pätevyyden johdosta, ei hankintayksikkö lähde enempää selvittämään referenssin korjausrakentamisen luonnetta.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Edellä mainittuja hankintalain periaatteita tulee noudattaa hankinnan kaikissa eri vaiheissa. Tarjoajien valinnat on tehtävä etukäteen asetettujen valintakriteerien mukaisesti eikä valintakriteereitä voida muuttaa tarjousten vertailu- tai valintavaiheessa. Tarjouskilpailu-menettelyssä lähtökohtana on tarjousten lopullisuus, eikä tarjousten jälkikäteinen muuttaminen ole sallittua. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset suljettava tarjouskilpailusta. Sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Näin ollen Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus teknisen johtajan 19.1.2026 § 5 tekemää päätöstä koskien Pihkapuiston ala-asteen ja päiväkoti Kaunokin laajennuksen ja perusparannuksen kokonaisurakan urakoitsijan valintaa tulee oikaista siten, ettei voittajaksi valita tarjoajaa, joka ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja soveltuvuusvaatimuksia.

Hankintaoikaisun jälkeen suoritettu tarjousten vertailu ja urakoitsijan valinta

Tarjousten vertailuperusteena oli halvin hinta. Hankintayksikkö käytti kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena halvinta hintaa, koska asetetut soveltuvuus- ja vähimmäisvaatimukset takasivat hankinnan kohteen kannalta riittävän laatutason. Vertailun perusteella kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen teki Varte Oy.

Varte Oy valitaan Pihkapuiston ala-asteen ja päiväkoti Kaunokin laajennuksen ja perusparannuksen urakoitsijaksi ja sen kanssa tehdään hanketta koskeva urakkasopimus. Sopimus ei synny tämän päätöksen tiedoksiannolla, vaan vasta kun molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet hankintaa koskevan erillisen kirjallisen sopimuksen.

Johtopäätökset

Hankintaoikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä hankintayksikkö on havainnut, ettei Jalon Uusimaa Oy täytä tarjouspyynnössä asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Tämän johdosta hankintapäätöstä on tarpeen oikaista ja hankintayksikkö kumoaa Teknisen johtajan 19.1.2026 tekemän hankintapäätöksen § 5 ja tekee asiassa uuden hankintapäätöksen.

Kaupunkiympäristölautakunnan toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 19 luvun 4 §n mukaan lautakunnan, sen jaoston ja sen alaisen viranomaisen päätöksestä tehdyn hankintaoikaisun käsittelee lautakunta. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunta on toimivaltainen käsittelemään hankintaoikaisuvaatimuksen.