Poikkeaminen, Kaarela, Paletinkierto 7, Helsingin kaupungin asunnot Oy, Helsingin kaupungin asuntotuotanto
Kaarela, Paletinkierto 7, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 33. kaupunginosan (Kaarela) korttelin 33417 tonttia 2 koskevan poikkeamishakemuksen siten, että poiketaan asemakaavasta nro 12401 seuraavasti:
- Poiketaan asemakaavamääräyksestä, jonka mukaan korttelialueella rakennusten tulee olla rakenteiltaan pääosin puuta siten, että rakennusten kantava runko toteutetaan betonista.
- Poiketaan asemakaavassa osoitetusta suurimmasta kerrosluvusta (IV) siten, että rakennus saa olla viisikerroksinen.
- Poiketaan tontin rakennusaloista siten, että molemmat asuinkerrostalot saavat ylittää rakennusalan eteläreunalta enintään 0,2 m.
- Poiketaan talousrakennukselle osoitetusta rakennusalasta siten, että rakennus saa ylittää kaarevan rakennusalan pihan puoleiselta osalta enintään 0,7 m.
- Poiketaan asemakaavamääräyksestä, jonka mukaan asukkaiden autopaikat tulee sijoittaa LPA-korttelialueelle siten, että tontille saadaan sijoittaa yksi esteetön autopaikka (le-ap).
- Poiketaan asemakaavan mukaisista viherkattoa koskevista määräyksistä siten, että talousrakennuksen vesikaton päätyihin ei asenneta viherkatetta eikä vesikattoa käytetä aurinkosähkön tuottamiseen.
Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:
- Rakentamisen ilmastovaikutuksia ohjataan puurakentamiselle osoitetun kaavamääräyksen sijaan hiilidioksidipäästölaskennalla ja tonteille voidaan sallia materiaalista riippumaton rakentaminen.
- Rakenteissa voidaan käyttää puurakenteiden sijaan vaihtoehtoisia materiaaleja, jos vaihtoehtoisen ratkaisun materiaalien valmistusvaiheen (A1–A3) hiilijalanjälki on 20 % pienempi kuin vastaavan perinteisen betonikerrostalon. Tämä todennetaan vertaamalla ehdotettua vaihtoehtoa perinteiseen betonikerrostaloon. Vaihtoehdoilla tulee olla sama massoittelu, huoneistoala ja kerrosten määrä. A1–A3 vaiheesta ei vähennetä materiaalien eloperäistä hiilivarastoa, jotta vertailu on tasapuolinen, kun elinkaaren vaihetta C ei huomioida. Vertailu ja sen raportointi tulee tehdä Ympäristöministeriön (YM) vähähiilisyyden arviointimenetelmällä ja Helsingin kaupungin ohjeen mukaisesti.
- Rakennettavan viherkaton kasvualustan tulee olla riittävä hulevesien hallinnan ja luonnon monimuotoisuuden toteutumisen kannalta.
Maksu
Päätöksestä peritään Helsingin rakennusvalvontataksan 2025 mukainen maksu, joka on 2 910 euroa.
Hakija
Helsingin kaupungin asunnot Oy / Helsingin kaupunki Asuntotuotanto
Rakennuspaikka
33. kaupunginosan (Kaarela) korttelin 33417 tontti 2
Hakemus
Hakija hakee lupaa kahden 4-5 kerroksisen asuinkerrostalon (yhteensä noin 4 600 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12401 seuraavasti:
- Poiketaan asemakaavamääräyksestä, jonka mukaan korttelialueella rakennusten tulee olla rakenteiltaan pääosin puuta siten, että rakennusten kantava runko toteutetaan betonista.
- Poiketaan asemakaavassa osoitetusta suurimmasta kerrosluvusta (IV) siten, että rakennus saa olla viisikerroksinen.
- Poiketaan tontin rakennusaloista siten, että molemmat asuinkerrostalot saavat ylittää rakennusalan eteläreunalta enintään 0,2 m.
- Poiketaan talousrakennukselle osoitetusta rakennusalasta siten, että rakennus saa ylittää kaarevan rakennusalan pihan puoleiselta osalta enintään 0,7 m.
- Poiketaan asemakaavamääräyksestä, jonka mukaan asukkaiden autopaikat tulee sijoittaa LPA-korttelialueelle siten, että tontille saadaan sijoittaa yksi esteetön autopaikka (le-ap).
- Poiketaan asemakaavan mukaisista viherkattoa koskevista määräyksistä siten, että talousrakennuksen vesikaton päätyihin ei asenneta viherkatetta eikä vesikattoa käytetä aurinkosähkön tuottamiseen.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hybridirakenneratkaisun materiaalien valmistusvaiheen (A1–A3) hiilijalanjälki on laskelmien mukaan 20 % pienempi kuin vastaavassa perinteisessä betonikerrostalossa. Tämä täyttää kaupungin edellyttämän hiilijalanjäljen vähennystavoitteen ja tukee asemakaavan ekologisia tavoitteita. Ullakkokerrokseen sijoitetut ilmanvaihtokonehuoneet ja asuntovarastot eivät ole pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa. Sijoittaminen ullakolle mahdollistaa rauhallisen, yhtenäisen ja toiminnallisesti järkevän kattokerroksen, joka soveltuu kaavan mukaisten viherkattojen ja aurinkosähköjärjestelmien toteuttamiseen.
Hakijan mukaan ylitys rakennusalojen rajoista mahdollistaa tilavat, asemakaavan edellyttämät pääosin sisäänvedetyt parvekkeet kaikille asunnoille, mikä parantaa asuntojen laatua ja tukee kaavan tarkoitusta. Rakennusalan ylitys talousrakennuksen osalta mahdollistaa talousrakennukseen toimivat ja tarkoituksenmukaiset polkupyöräpaikat, jotka on sijoitettava katettuihin tiloihin. Tämä parantaa pihan toimivuutta ja tukee kaavan liikenteellisiä tavoitteita.
Esteettömän autopaikan sijoittaminen tontille parantaa hakijan mukaan rakennuksen esteettömyyttä, sillä autopaikka voidaan näin sijoittaa mahdollisimman lähelle sisäänkäyntejä. Esteetön autopaikka toteutetaan asemakaavan mukaisen LPA‑alueen autopaikkavaatimuksen lisäksi, eikä osana sitä.
Poikkeamista viherkattoa ja aurinkopaneeleja koskevista määräyksistä hakija perustelee sillä, että pelastuslaitoksen suosituksen mukaan alle 8 m päärakennuksista sijaitseviin varastorakennuksiin ei tule asentaa viherkatetta täysimääräisesti paloturvallisuussyistä. Lisäksi talousrakennuksen katto ei sovellu aurinkosähkön tuottamiseen varjostuksen ja katon suuntautumisen vuoksi. Ratkaisulla täytetään kaavan tavoitteet osittaisen viherkatteen kautta.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin alueidenkäyttölain (AKL) 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 30.8.2017 hyväksytty asemakaava nro 12401. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK).
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu osittain lähikeskustaksi C3 ja osittain asuntovaltaiseksi alueeksi A3.
Nykytilanteessa rakennuspaikka on rakentamaton.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (29.1.2026). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia saatiin 2 kpl. Toisessa muistutuksessa vastustetaan kerrosluvun korottamista sekä arvioidaan rakennusalan ylityksen heikentävän tonttien väljyyttä ja piha-alueiden laatua. Muistutuksessa kiinnitetään huomiota viherkattojen puutteellisuuteen talousrakennuksen osalta. Samalla vedotaan asemakaavan noudattamiseen ja asukkaiden oikeussuojaan, jonka mukaan asukkailla tulee olla oikeus luottaa rakennusalojen ja kerroslukujen ohjaavan rakentamista myös käytännössä. Muistutuksen mukaan hakijan esittämät poikkeamat tulisi ratkaista hankesuunnittelun keinoin kaavan puitteissa.
Toisessa muistutuksessa ei esitetty huomautettavaa poikkeamisasiaan.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta (pelastuslaitos) sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta. Pelastuslaitoksella ei ollut lausuttavaa poikkeamisasiaan ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ei saapunut lausuntoa määräaikaan mennessä.
Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija on antanut vastineen 27.2.2026, jossa esitetään aihepiireittäin seuraavaa:
Kerrosluvun ylitys
Hakijan toimittaman vastineen mukaan kerrosluvun ylitys johtuu ullakkokerrokseen sijoitetuista aputiloista, kuten IV-katon yläpuoliset konehuoneet ja irtaimistovarastot, jotka eivät ole pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa. PKS‑Rava‑ullakkotulkinnan (45° julkisivulinjasta) perusteella kyseinen ullakkokerros muodostaa paikoin viidennen kerroksen. Suunnitteluratkaisussa on valittu yhtenäinen pulpettikatto, jonka kerrosluvun V osuus sijoittuu Palettilammen suuntaan (itäpääty), missä sen kaupunkikuvallinen vaikutus on vähäinen.
Yhtenäinen kattopinta mahdollistaa lisäksi kaavan mukaisten viherkattojen ja aurinkopaneelien tehokkaan toteuttamisen.
Talousrakennuksen rakennusalan ylitys
Hakijan mukaan rakennusalan vähäinen ylitys ei ylitä rakennusoikeutta eikä heikennä ympäristön asukkaiden olosuhteita, koska ylitys sijoittuu tontin pihan puolelle. Ylityksellä mahdollistetaan riittävät ja tarkoituksenmukaiset pyörävarastot, jotka tulee kaupunkistrategian ja kaupungin mitoitusohjeiden mukaan sijoittaa katettuun tilaan. Pihan viihtyisyys ja laatu on varmistettu pihatoimintojen, kulkureittien ja vihersuunnittelun avulla.
Viherkattojen laajuus
Hakijan toimittaman vastineen mukaan talousrakennus sijoittuu alle 8 metrin etäisyydelle päärakennuksista. Pelastuslaitoksen suosituksen mukaisesti viherkatetta ei asenneta täysimääräisesti tällaisiin varastorakennuksiin paloturvallisuussyistä. Tämän vuoksi talousrakennuksen päädyissä käytetään kermikattoa, ja viherkatto toteutetaan keskialueelle, joka on pinta-alaltaan yli puolet katosta. Kokonaisratkaisussa viherkattoja toteutetaan mahdollisimman laajasti kaikissa tontin rakennuksissa, huomioiden paloturvallisuus.
Asemakaavan noudattaminen ja asukkaiden oikeussuoja
Hakija toteaa, että kaikki poikkeamiset on käsitelty alueen kehittämistä koordinoivassa alueryhmässä ja esitelty rakennusvalvonnassa (pääpiirustusluonnokset 17.11.2025). Asemakaava‑arkkitehdin mukaan pihasuunnitelma on ansiokas. Hakija korostaa, että poikkeamiset ovat laadullisesti ja teknisesti perusteltuja, poikkeamispäätöksellä hyväksyttävissä ja kaavan hengen mukaisia, ja että tavoitteena on toteuttaa Varke‑hyväksynnän edellyttämät laadukkaat vuokra-asunnot.
Yhteenvetona hakija katsoo, että esitetyt poikkeamat ovat vähäisiä, perusteltuja ja kaavan tavoitteita tukevia, eivätkä ne aiheuta ympäristöön merkittäviä haitallisia vaikutuksia.
Päätöksen perustelut
Rakentamislain 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.
Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa. Poikkeamishakemuksen mukainen ratkaisu tukee asemakaavan tavoitteita ja mahdollistaa toiminnallisesti, teknisesti ja ekologisesti tarkoituksenmukaisen toteutuksen ilman, että siitä aiheutuu merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen maankäyttöön, kaupunkikuvaan tai ympäristöön.
Rakennuksen kantava runko saadaan toteuttaa puun sijaan betonista. Asemakaavassa on painotettu ekologisesti kestäviä ratkaisuja, joilla edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Poikkeamiselle on asetettu ehtoja, joiden tarkoituksena on turvata asemakaavan ekologisten tavoitteiden toteutuminen myös vaihtoehtoisilla rakennusmateriaaleilla. Poikkeamisen mukaisilla ehdoilla mahdollistetaan joustava toteutus, jossa rakentamisen ilmastovaikutuksia ohjataan hiilidioksidipäästölaskennan perusteella. Vertailu tehdään Ympäristöministeriön vähähiilisyyden arviointimenetelmällä ja Helsingin kaupungin ohjeen mukaisesti. Hakija on esittänyt ratkaisun, joka tukee kaupungin ilmastotavoitteita. Poikkeaminen ei aiheuta merkittäviä kaupunkikuvallisia vaikutuksia.
Poikkeaminen asemakaavan osoittamasta suurimmasta kerrosluvusta voidaan hyväksyä. Ullakkokerrokseen sijoitettu ilmanvaihtokonehuone ja asuntovarastot eivät ole pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa. PKS‑RAVA‑ullakkosäännön (45° kulma julkisivulinjasta) vuoksi ullakkokerros muodostaa paikoin viidennen kerroksen. Tilojen sijoittaminen ullakkotasolle mahdollistaa rauhallisen, yhtenäisen ja teknisesti toimivan kattokerroksen, joka soveltuu kaavan mukaisten viherkattojen ja aurinkopaneelien toteuttamiseen. Rakennuksen länsipäässä asemakaavan osoittama suurin kerrosluku on viisi ja itäpäässä neljä. Poikkeaminen neljästä viiteen kerrokseen tapahtuu vain osalla nelikerroksiseksi merkittyä rakennusalaa. Poikkeaminen ei aiheuta merkittäviä kaupunkikuvallisia vaikutuksia eikä haittaa kaavan toteuttamista.
Asuinrakennusten rakennusalojen eteläreunan vähäiset ylitykset voidaan hyväksyä, koska ne sijoittuvat tontin suojaisille osille ja mahdollistavat rakennusoikeuden tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen sekä asemakaavan edellyttämien pääosin sisäänvedettyjen parvekkeiden toteuttamisen. Talousrakennuksen kaarevan rakennusalan pihan puoleinen ylitys on vähäinen ja tarkoituksenmukainen polkupyöräpaikkojen mitoituksen ja toiminnallisen sijoittelun kannalta. Poikkeamiset eivät vaikeuta kaavan toteuttamista tai alueen käytön muuta järjestämistä, eikä niillä ole merkittäviä kaupunkikuvallisia vaikutuksia.
Esteettömän autopaikan sijoittaminen omalle tontille parantaa esteettömyyttä ja on kaupungin ohjeistuksen mukainen. Esteetön autopaikka (1 kpl) sijoitetaan tontin 33420/2 pysäköintilaitokseen sijoitettavien 28 autopaikan lisäksi. Ratkaisu ei vaikeuta kaavan toteuttamista tai alueen käyttöä, ja se parantaa kiinteistön saavutettavuutta erityisryhmien näkökulmasta.
Poikkeaminen viherkattoa ja aurinkopaneeleja koskevista määräyksistä voidaan hyväksyä. Pelastuslaitoksen suosituksen mukaan alle 8 metrin etäisyydellä päärakennuksista sijaitseviin varastorakennuksiin ei tule asentaa viherkatetta täysimääräisesti paloturvallisuussyistä. Lisäksi talousrakennuksen kattopintaa ei ole tarkoituksenmukaista hyödyntää aurinkosähkön tuotantoon varjostuksen ja katon suuntautumisen vuoksi. Tavoitteet viherpintojen osalta täyttyvät, kun talousrakennuksen vesikaton keskiosaan toteutetaan viherkate, jonka pinta‑ala on yli puolet katon alasta ja sen kasvualusta on riittävä hulevesien hallinnan ja luonnon monimuotoisuuden toteutumisen kannalta.
Poikkeamisen erityinen syy on asemakaavan toteutumisen edistäminen, määräysten tai tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen sekä tontin tarkoituksenmukainen käyttö.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut säännökset
Rakentamislaki (751/2023) 57, 64, 67, 70, 79, 178, 185, 187 §
Alueidenkäyttölaki (132/1999) 58 §
Hallintolaki (434/2003) 62 a §
Hyödyntämisaika
Hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.
Tiedoksianto
Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.
Toimivalta
Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b a kohdan mukaan maankäyttöjohtaja päättää rakentamislain 57 §:ssä tarkoitetusta poikkeamisluvasta, kun kysymys ei ole hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioon ottaen periaatteellisesti merkittävästä poikkeamisesta alueidenkäyttölaissa tai rakentamislaissa säädetystä tai mainittujen lakien nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.
Päätös tullut nähtäväksi 12.03.2026
VALITUSOSOITUS
Pöytäkirjan 36 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke voi huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhteisö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia
- muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (pro-sessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 36 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
OHJE LAINVOIMAISUUSTODISTUKSEN HANKKIMISESTA
Pöytäkirjan 36 §.
Rakennuslupa voidaan myöntää lainvoimaa vailla olevan poikkeamispäätöksen tai suunnittelutarveratkaisun perusteella. Rakennusluvassa on tällöin määrättävä, ettei rakentamista saada aloittaa ennen kuin poikkeamispäätös tai suunnittelutarveratkaisu on tullut lainvoimaiseksi.
Päätös on lainvoimainen, kun valitusaika on päättynyt ja päätöksestä ei ole valitettu tai kun päätöksestä tehty valitus on lopullisesti ratkaistu.
Lainvoimaisuustodistuksen saa valitusviranomaiselta (Helsingin hallinto-oikeus).
Lainvoimaisuustodistusta pyydettäessä on Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamoon toimitettava viranomaisen päätös, päätökseen liitetty valitusosoitus ja tieto asian tiedoksiannosta (julkipanoilmoitus, kuulutus). Lainvoinmaisuustodistuspyynnön tekemiseen voi käyttää oheista lomaketta ja sen voi toimittaa muiden asiakirjojen kanssa hallinto-oikeudelle sähköpostitse, postitse tai viemällä paikan päälle. Käsittelyaika hallinto-oikeudessa on noin kaksi viikkoa. Pyynnön voi toimittaa jo ennen valitusajan päättymistä, jolloin todistus annetaan valitusajan päätyttyä. Todistus toimitetaan pyynnön mukaisesti joko sähköpostilla tai postiennakkolähetyksenä. Sen voi myös noutaa itse hallinto-oikeudesta.
Julkipanoilmoituksen voi pyytää Helsingin kaupungin kirjaamosta, sähköpostilla helsinki.kirjaamo@hel.fi, puhelin 09 310 13700 tai käyntiosoite: Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13.
Helsingin hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42069 (kirjaamo) |
Päiväys ___/___ |
LAINVOIMAISUUSTODISTUSPYYNTÖ
Oheiselle poikkeamispäätökselle / suunnittelutarveratkaisulle pyydetään merkitsemään päätöksen lainvoimaisuus.
Todistuksen pyytäjän yhteystiedot:
Nimi: | _____________________________ |
Puh: | _____________________________ |
Sähköposti: | _____________________________ |
Osoite: | _____________________________ |
Todistuksen toimitus:
| ÿ | sähköpostitse yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen |
| ÿ | postiennakkona yllä olevaan osoitteeseen |
| ÿ | nouto Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamosta |
Pyynnön liitteenä toimitetaan:
- Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu
- Valitusosoitus
- Selvitys asian tiedoksiannosta (julkipanoilmoitus, kuulutus)