Poikkeaminen, Taka-Töölö, Sallinkatu 4, Asunto-Osakeyhtiö Sallinkatu 4

Maksu

Päätöksestä peritään Helsingin rakennusvalvontataksan 2025 mukainen maksu, joka on 3 346,50 euroa. 

Hakija

Asunto-Osakeyhtiö Sallinkatu 4

Rakennuspaikka

14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 525 tontti 27

Hakemus

Hakija hakee lupaa muuttaa ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva liiketila osittain asumiseen alueellisen rajatun rakennuskiellon alueella. 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tilan muuttaminen asuinhuoneistoksi on alueen ja rakennuksen nykyisen käytön kannalta tarkoituksenmukaista. Hakija perustelee alueen liiketilojen kysynnän vähentymistä. Tilojen vuokraaminen on ollut haastavaa ja se on jäänyt vajaakäytölle, mikä heikentää rakennuksen elinvoimaisuutta. Tilan muuttaminen asunnoiksi mahdollistaa tilan tehokkaamman käytön. Muutettavien huoneistojen ikkunat ovat selkeästi jalankulkijan katseen korkeuden yläpuolella sekä kadun että sisäpihan puolella. Lisäksi piha-alue soveltuu asukaspihaksi, sillä pihalla ei ole autopaikkoja, oleskelulle on varattu tilaa ja viihtyisyydestä on huolehdittu. 

Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen jää edelleen toimiva liiketila (~60 m²) takatiloineen omalla sisäänkäynnillä kolmen huoneiston toteuttamisen jälkeen (62 m², ~36 m², ~85 m²).

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain MRL 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja rakentamislain 53 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 3.12.2024 (§ 680) määräämä rajattu rakennuskielto (nro 12927) asemakaavan muuttamiseksi.  Rajattu rakennuskielto koskee rakennusten maantaso- ja 1. kerroksissa sijaitsevien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 17.4.1975 vahvistettu asemakaava nro 7217. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuntokerrostalojen korttelialue (AKe), jossa saa olla liike-, toimisto- ja niihin verrattavia tiloja ainoastaan kadun varrella olevan rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Sisäpihan puolella oleskelualuetta ja leikkipaikka on varattava istutettavalle tontin osalle. 

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu alueeksi (kantakaupunki C2), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuspaikan kortteli sivuaa Mannerheimintien pääkatu-merkintää. Lisäksi rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä on sekä raideliikenteen runkoyhteys-merkintä että pikaraitiotie-merkintä. 

Alueella on vireillä kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyö, jonka lähtökohtana on mm. varmistaa kaupunkirakenteen ja rakennusten käyttötarkoitusten hallittu muuttaminen ja kehittäminen pitkällä aikavälillä sekä mahdollistaa yleiskaavan mukainen kehitys.

Alue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (Taka-Töölön kerrostaloalue). Taka-Töölön kaupunginosan valtaosan muodostaa maan suurin yhtenäinen 1930-luvun asuinkerrostalokorttelien alue, joka kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan. Alue sisältyy myös maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön (Helsingin empire-keskusta ja kivikaupunki). 

Nykytilanteessa tontilla sijaitsee vuonna 1925 valmistunut Toivo Pajusen suunnittelema asuinkerrostalo. Piirustusten mukaan muutettavissa tiloissa on toiminut pankki, jonka salia on laajennuttu 1970-luvulla. Tiloissa on tehty vuosien varrella useita muutoksia. Sallinkadun puolella muutettavien tilojen ikkunat ovat käytännössä 2. kerroksen korkeudella. Sallinkadun ja Mannerheimintien kulmahuoneiston ikkunat erottuvat rakennuksen muista ikkunoista liiketilaikkunoina. Kulmahuoneistoon on kadulta oma sisäänkäynti rakennuksen kulmasta. 

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä 15.1.2026. Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kaupunginmuseolta, pelastuslaitokselta ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (4.2.2026) hakemuksessa esitetyt muutokset sisätilojen muutokset eivät vaikuta rakennuksen julkisivuihin. Kaupunginmuseo katsoo, että tilat ovat kokeneet jo merkittäviä muutoksia historiansa aikana eikä näe kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta estettä liikehuoneistojen muuttamiselle asuinkäyttöön. 

Muut viranomaiset ilmoittivat, ettei ollut lausuttavaa.

Rakentamislain 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. 

Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska huoneiston muuttaminen asunnoiksi ei olennaisesti heikennä lähialueen edellytyksiä toiminnallisesti sekoittuneeseen kaupunkirakenteeseen. Muutos ei heikennä liiketilakäyttöön jäävän huoneiston käytettävyyttä, joten yritysten toimintaedellytykset eivät muutoksen myötä merkittävästi heikkene. Käyttötarkoituksen muutoksen jälkeen rakennukseen jää Mannerheimintien puolelle takahuoneellinen liiketila, jolla on oma sisäänkäynti kadulta. Jatkossa on tärkeää varmistaa, että kadunvarsitilat säilyvät liiketoiminnan käytössä ja että niihin on mahdollista järjestää toiminnallisesti riittävät takatilat. Takatilalliset liiketilat tukevat yritysten toimintaedellytyksiä ja parantavat liiketilojen käytettävyyttä.

Toimitilasta asunnoiksi muutettavat tilat soveltuvat käyttötarkoituksen muutokseen. Muutettavien asuntojen (3 kpl) ikkunat Sallinkadun puolella sijaitsevat selvästi katseen korkeuden yläpuolella, ja yksi asunnoista on läpitalon asunto, joka avautuu myös sisäpihan suuntaan. Asuntoihin kuljetaan porrashuoneen kautta.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan tilan tarkoituksen mukainen käyttö ja tehokkaampi hyödyntäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 

Sovelletut säännökset

Rakentamislaki (751/2023) 57, 64, 67, 70, 79, 178, 185, 187 §
Alueidenkäyttölaki 53 § 1 mom.
Hallintolaki (434/2003) 62 a §

Hyödyntämisaika

Hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b a kohdan mukaan maankäyttöjohtaja päättää rakentamislain 57 §:ssä tarkoitetusta poikkeamisluvasta, kun kysymys ei ole hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioon ottaen periaatteellisesti merkittävästä poikkeamisesta alueidenkäyttölaissa tai rakentamislaissa säädetystä tai mainittujen lakien nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.