Valtuustoaloite, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen kaavoituksessa – alueellisen viherkertoimen käyttöönotto

Kaupunkiympäristölautakunta antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle:

Valtuutettu Amanda Pasanen ja 26 muuta valtuutettua ovat tehneet 26.11.2025 aloitteen luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta kaavoituksessa alueellisen viherkertoimen käyttöönotolla. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsingin kaikissa uusissa asemakaavoissa ja suunnitteluperiaatteissa on arvioitava alueellisen viherkertoimen avulla alueiden nykyiset sekä suunnitelmien myötä syntyvät tai olevat luonnon monimuotoisuuden ja ilmastoviisauden arvot ja tuotava nämä päätöksentekijöiden tietoon. Lisäksi esitetään, että pyrkimyksenä tulisi uusissa kaavoissa tai suunnitelmissa olla, että alueellisen viherkertoimen arvot eivät laske nykytilasta, vaan uusien suunnitelmien on aina lähtökohtaisesti vahvistettava luonnon monimuotoisuutta ja ilmastoviisautta.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että tavoiteltujen hyötyjen saavuttaminen suunnittelussa ja resurssitehokkuus edellyttävät menetelmän jatkokehittämistä sekä sen hallitun ja vaiheistetun käyttöönoton. Ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa menetelmän pilotointia jatketaan erikseen määritellyissä suunnitteluhankkeissa. Samanaikaisesti käynnistetään jatkokehityshankkeen suunnittelu menetelmän keventämiseksi ja osittaiseksi automatisoimiseksi.

Helsingin kaupunki koordinoi Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa (ARVO) -hanketta, joka sai rahoitusta 10/2023–12/2025 Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankekumppaneina toimivat Aalto-yliopisto, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki ja Green Building Council Finland. Hankkeessa kehitettiin, testattiin ja dokumentoitiin alueellinen viherkerroin 2025 -menetelmä, jonka keskeisenä tavoitteena oli tuoda kaupunkien viherrakenteen arvo ja monihyötyisyys vertailukelpoisesti osaksi maankäytön suunnittelun tietopohjaa. Hankkeessa kehitetty paikkatieto- ja luontotyyppipohjainen menetelmä mahdollistaa sekä nykytilan että erilaisten suunnitelmavaihtoehtojen systemaattisen arvioinnin huomioiden luonnon monimuotoisuuden, ilmastoviisauden ja hyvinvointihyödyt. Menetelmä tukee maankäytön ja viherrakenteen suunnittelua auttaen löytämään ratkaisuja ilmasto- ja luontokatoriskien välttämiseen ja vähentämiseen lieventämishierarkian mukaisesti. Alueellisen viherkertoimen lähtötietona toimiva tieto luontotyypeistä ja niiden ekologisesta tilasta mahdollistaa luonnon monimuotoisuutta kuvaavien luonnonarvohehtaarien laskemisen myös ihmisen tuottamasta viherrakenteesta.

Alueellinen viherkerroin mahdollistaa suunnittelun aikana erilaisten ratkaisujen testaamisen, vertailun ja kehittämisen viherrakenteen ja vihertehokkuuden kannalta. Menetelmää luotaessa tavoitteena ei ole ollut, että viherkertoimen arvot eivät saisi laskea millään kaupungin osa-alueella. Tavoitteena on, että menetelmä auttaa asettamaan tarkemmin tavoitteita viherrakenteen tuottamille hyödyille, mutta on aluekohtaista ja lähtötilanteesta riippuvaista, millainen tavoite on tarkoituksenmukainen tai mahdollinen. Eri alueilla voi edelleen olla tarkoituksenmukaista priorisoida eri strategisia tavoitteita ja eri hyötyjä ja kustannustehokkaat suunnitteluratkaisut edellyttävät tapauskohtaista harkintaa kaupungin eri tavoitteiden yhteensovittamiseksi. Alueellista viherkerroinmenetelmää pilotoitiin Helsingissä neljällä alueella (Kallio, Kallahti, Keskinen Postipuisto, Pukinmäenranta). Pilottisuunnittelijat kokivat oman osaamisensa luonnon monimuotoisuudesta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta nousseen hankkeen aikana.

Hankkeen aikana tunnistettiin useita jatkokehitystarpeita, jotka rajoittavat alueellisen viherkertoimen suoraa laajamittaista käyttöönottoa. Keskeisin näistä on nykymuotoisen menetelmän resurssi-intensiivisyys laskennan perustuessa vahvasti paikkatiedon manuaaliseen analyysiin ja tulkintaan, mikä on ollut perusteltua menetelmän laadullisen tason ja luotettavuuden varmistamiseksi kehitysvaiheessa. Nykyisellä menetelmällä laskentakapasiteetti on kuitenkin rajallinen, eikä laajempi käyttöönotto ole realistista ilman merkittävää lisäresursointia. Käyttöönoton laajentaminen edellyttää menetelmän keventämistä niin että painopiste siirtyy automaation avulla paikkatiedon analyysista tulosten tulkintaan suunnittelun apuna. Samalla on tarpeen selkeyttää tapaa, jolla tuloksista viestitään, koska nykymuodossaan menetelmän tuottamat lukuarvot vaativat paljon tulkintaa. Lisäksi nykytilalaskennan roolia suhteessa muihin suunnittelutyön aikana tehtäviin lainsäädännön edellyttämiin selvityksiin on tärkeää selkeyttää päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Alueellinen viherkerroin on yksi osa maankäytön suunnittelun menetelmävalikoimaa. Samanaikaisesti kaupungilla on jo käytössä muitakin vastaavia tavoitteita edistäviä menetelmiä, kuten tonttikohtainen viherkerroin. Suunnittelun strategisista lähtökohdista ja paikallisista olosuhteista riippuen on tarpeen mahdollistaa erilaisten työkalujen hyödyntäminen erilaisilla painotuksilla myös jatkossa. Alueellista viherkerroinmenetelmää ei ole perusteltua käyttää kaikissa uusissa asemakaavoissa ja suunnitteluperiaatteissa, koska niiden mittakaavataso ei ole aina tarkoituksenmukainen menetelmällä saavutettavien hyötyjen näkökulmasta. Menetelmällä tavoitellut hyödyt realisoituvat vain, jos sillä pystytään parantamaan suunnittelussa hyödynnettävää tietopohjaa oleellisesti suhteessa menetelmän hyödyntämisen vaatimiin resursseihin.

Ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa alueellisen viherkertoimen pilotointia ja jatkokehitystarpeiden tunnistamista jatketaan vuoden 2026 aikana yksittäisissä laajoissa suunnitteluhankkeissa, joissa menetelmän käytön oletettu lisäarvo on suurin. Samalla käynnistetään kehityshanke menetelmän keventämiseksi ja osittaiseksi automatisoimiseksi sekä tulosten tulkinnan parantamiseksi. Tämän jälkeen voidaan harkita menetelmän käytön edelleen laajentamista tarkoituksenmukaisella tavalla osana suunnittelun työkaluvalikoimaa.

Valtuustoaloite

Valtuutettu Amanda Pasanen ja 26 muuta valtuutettua ovat tehneet 26.11.2025 liitteenä olevan valtuustoaloitteen: Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen kaavoituksessa - alueellisen viherkertoimen käyttöönotto.

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle 19.4.2026 mennessä.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallituksen vastattavaksi jää myös aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Saman pykälän 5 momentin mukaan kaupunginhallitus voi 2 momentissa määrätystä poiketen päättää, että aloite jää kaupunginhallituksen vastattavaksi.