Ryhmäaloite, RKP, turvallinen työympäristö ja riittävä henkilöstömitoitus varhaiskasvatuksessa

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle ruotsalaisen kansanpuolueen ryhmäaloitteesta koskien turvallista työympäristöä ja riittävää henkilöstömitoitusta varhaiskasvatuksessa seuraavan lausunnon:

Henkilöstömitoitus ja sijaiset

Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus perustuu varhaiskasvatuslakiin (540/2018) ja valtioneuvoston asetukseen varhaiskasvatuksesta (753/2018). Henkilöstön ja lasten välistä suhdelukua tarkastellaan päiväkotitasolla. Henkilöstön työajat suunnitellaan lasten läsnäolojen mukaan niin, että suhdeluku 1/7 yli 3-vuotiaiden ja suhdeluku 1/4 alle 3-vuotiaiden lasten osalta toteutuu päiväkotitasolla toiminta-ajan 6.15-17.30 välillä.

Henkilöstösuunnittelu edellyttää tarkkaa työaikasuunnittelua. Suunnittelusta vastaa päiväkodin johtaja. Lasten huoltajien kanssa sovitaan lapsen varhaiskasvatusajat. Suhdeluku ei tarkoita, että lapsiryhmässä on joka hetki suhdeluvun mukainen henkilöstö. Toiminta määrittelee tarvittavan henkilöstömäärän. Esimerkiksi ulkoilu, lepohetket, pienryhmätoiminta sekä yhteiset lauluhetket tarvitsevat toiminnan luonteen mukaan eri määrän henkilöstöä. Suunnittelu on osa pedagogisen toiminnan suunnittelua, josta vastaa johtaja ja opettajat, myös muu henkilöstö osallistuu toimintaan ja sen suunnitteluun. Lisäksi lapsikohtaiset tarpeet vaikuttavat mitoituksen suunnitteluun. Henkilöstöllä on päivän aikana myös lapsiryhmän ulkopuolisia tehtäviä, jotka huomioidaan suunnittelussa.

Varhaiskasvatuksessa on tehty suunnitelma poikkeustilanteita varten. Varhaiskasvatuksessa käytössä olevassa menettelytapaohjeessa on koottu periaatteet varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksesta, suhdelukujen noudattamisesta ja sijaiskäytännöistä sekä toimimisesta yllättävissä henkilöstövajaustilanteissa. Äkillisissä henkilöstön poissaolotilanteissa, joihin ei ole voitu varautua, on päiväkodissa suunnitelma, miten henkilöstöä käytetään joustavasti ja eri lapsiryhmien tarpeita vastaavasti.

Päiväkodin johtajan vastuulla on suunnitella ja vastata siitä, että henkilöstöä on lapsimäärän ja asetuksen mitoituksen mukaisesti päiväkodissa. Ennakoimattomiin henkilöstön poissaoloihin otetaan sijainen, mikäli asetuksen mukainen mitoitus sitä edellyttää, eikä yksikön tai alueen sijaisia ole käytettävissä. Toiminnan toteuttamista ohjaa aina turvallisuus ja koko henkilöstön kyky toimia muuttuvissa tilanteissa. Toimintatavat ja ohjeet käydään läpi henkilöstön kanssa keskustellen niin, että kaikki tietävät, miten äkillisissä tilanteissa toimitaan yhteisvastuullisesti.

Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on 220 varahenkilöä, eli alueiden yksiköissä työskenteleviä varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa varahenkilöitä on 27. Periaatteena on, että jokaisessa yksikössä on käytössä vähintään yksi varahenkilö. Tämän lisäksi suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on 35 ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa on 5 Nopean avun varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa, jotka sijoittuvat alueilla tarpeen mukaan. Sijaisten käyttöä kehitetään jatkuvasti. Yksiköissä työskentelee lasten tukena edellisten lisäksi ryhmäkohtaisen mitoituksen ulkopuolella myös monia muita varhaiskasvatuksen ammattilaisia, kuten yksikkökohtaisia varhaiskasvatuksen erityisopettajia ja varhaiskasvatuksen avustajia sekä alueellisia S2-opettajia ja alueellisesti kohdennettuja monikielisiä ohjaajia.

Henkilöstökyselyt

Helsingin kaupungilla on kaksi kaupunkiyhteistä henkilöstökyselyä vuorovuosin: Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus ja oma Fiilari-kysely. Henkilöstökyselyjen tuloksia hyödynnetään työhyvinvoinnin kehittämisessä jokaisessa työyhteisössä, palvelukokonaisuuksissa ja toimialatasolla. Käsittelyjen pohjalta työyhteisöissä nostetaan näkyviin työyhteisön onnistumiset ja vahvuudet sekä asetetaan yhdessä kehittämistoimenpiteet tulevalle kaudelle.

Vuoden 2025 Fiilari-henkilöstökyselyn tuloksissa on varhaiskasvatuksen ja Helsingin kaupungin välillä vain pieniä eroja. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen Fiilarin kokonaistulos on 68%, mikä on sama kuin Helsingin kaupungin vastaava tulos. Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen kokonaistulos on 69 %. Fiilarin kokonaistulos kertoo kyselyn kaikkien teemojen yhteistuloksen. Fiilarin mittari rakentuu niin, että se raportoi positiivisten vastausten lukumäärän osuuden kaikista vastauksista kaikkiin väittämiin ja kysymyksiin.

Suomenkielisen varhaiskasvatuksen vastaajista 80 % suosittelee työnantajaa (Helsingin kaupunki 81 %) ja työyhteisön kokee voimavarana 88 % (Helsingin kaupunki 86 %). Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen vastaajista 75 % suosittelee työnantajaa ja tulos on parantunut aikaisemmasta +5 %. Työyhteisön kokee voimavarana 86 % vastaajista. Johtamisen laatua kuvaava johtamisen kulmakivet-mittari on suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa 75 % (Helsingin kaupunki 73 %) ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa kulmakivet-mittarin tulos on 71 %.

Suomenkielisen varhaiskasvatuksen työntekijöistä 51 % kokee, että työ ei vie liikaa voimavaroja (Helsingin kaupunki 54 %) ja työn kokee merkitykselliseksi 96 % työntekijöistä (Helsingin kaupunki 93%). Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen työntekijöistä 44 % kokee, että työ ei vie liikaa voimavaroja ja työn kokee merkitykselliseksi 97 % työntekijöistä. Varhaiskasvatuksessa kehittämistoimenpiteet painottuvat henkilöstökyselyjen perusteella fyysisen ja emotionaalisen turvallisuuden, resilienssin ja palautumisen vahvistamiseen sekä johtamisen ja toimintakulttuurin kehittämiseen.

Vuorovaikutus ja yhteistyö

Hyvä yhteistoiminta on kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ja varhaiskasvatuksessa tärkeää. Johdon ja henkilöstön välistä luottamusta ja avointa vuorovaikutusta on vahvistettu yhteisillä tilaisuuksilla. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatusjohtaja on järjestänyt työntekijöille alueellisia Mitä meille kuuluu -kierroksia, mitkä ovat lisänneet vuoropuhelua työntekijöiden ja johdon välillä. Tilaisuuksissa on paneuduttu työntekijöille tärkeisiin teemoihin. Aluepäälliköt kiertävät säännöllisesti oman alueensa päiväkodeissa. Lisäksi varhaiskasvatuksen henkilöstölle järjestetään neljättä kertaa oma Varhaiskasvatusfoorumi -tilaisuus, jossa kokoonnutaan yhteen keskustelemaan ja kehittämään toimenpiteitä henkilöstön veto- ja pitovoiman edistämiseksi. Tänä vuonna teemana on työntekijäkokemus.

Johtamisen kehittäminen

Varhaiskasvatuksessa kehitetään pitkäjänteisesti johtamisrakenteita ja johtamista työelämän laadun parantamiseksi. Kehittämistoimenpiteillä tuetaan työhyvinvoinnin ja pedagogisen työn johtamista sekä rakennetaan toimintakulttuuria, jossa työntekijöiden osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuu. Vuosina 2023-2024 ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa on kehitetty toimintakulttuuria järjestämällä Huomaa hyvä! -koulutusta päiväkodin johtajille ja varajohtajille sekä henkilöstölle.

Vuosina 2024-2025 suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa pilotoitiin apulaisjohtajamallia, jossa painopisteenä oli työhyvinvoinnin ja pedagogisen johtamisen vahvistaminen. Pilotin yhtenä lopputuloksena oli, että lisäjohtamisresurssi vaikutti positiivisesti henkilöstöjohtamiseen, työhyvinvointiin ja vahvisti pedagogista johtamista ja tuki arjen sujuvuutta. Apulaisjohtajamalli päätettiin ottaa käyttöön niin suomenkielisessä kuin ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa. Vuonna 2026 varhaiskasvatuksessa aloittaa 97 uutta apulaisjohtajaa.

Varhaiskasvatuksessa panostetaan työkykyjohtamiseen. Kaikilla varhaiskasvatusalueilla vahvistetaan kaikkien esihenkilöiden osaamista työkykyjohtamiseen, ja tukena on myös työterveyskumppanin kattavat työkykyjohtamisen työkalut ja toimintamallit. Yksiköt, joissa on tunnistettu haasteita, saavat kohdennettua työyhteisötukea.

Vuonna 2025 aloitettiin vertaisryhmä nuorille varhaiskasvatuksen työntekijöille, minkä tarkoituksena oli tukea uusia työuransa alussa olevia työntekijöitä. Näitä ryhmiä lisätään tänä vuonna useammalle alueelle ja myös ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen opettajille on ollut käynnissä mentorointiryhmiä ja sosionomeille oma verkostonsa. Suomenkielinen varhaiskasvatus on mukana useammissa työhyvinvointia kehittävissä tutkimushankkeissa, joiden tuloksia voidaan hyödyntää myös ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa.

Saatavuus

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on tehty varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden edistämisen suunnitelma yli strategiakauden. Suunnitelmaan on kirjattu 12 toimenpidekokonaisuutta henkilöstön pito- ja vetovoiman vahvistamiseksi, jotka kattavat mm. työrauhan, palkkauksen kehittämisen, johtamisen kehittämisen, henkilöstön näkemyksien ja osallisuuden vahvistamisen, työhyvinvoinnin ja työkyvyn tuen, rekrytoinnin kehittämisen, perehdytyksen ja osaamisen kehittämisen sekä urapolut, sijaismallit sekä edunvalvonnan ja oppilaitosyhteistyön. Tämän suunnitelman mukaisia toimenpidekokonaisuuksia jatketaan tälläkin strategiakaudella.

Saatavuuteen ja työntekijäkokemukseen on panostettu myös tukemalla pätevöitymiseen tähtääviä koulutuksia työnantajan toimesta. Tällaisia ovat esimerkiksi: tilauskoulutus varhaiskasvatuksen opettajan ja sosionomin tutkintoon (allianssitoimenpide) sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajan tutkintoon. Myös päiväkodin johtajan pätevöitymiskoulutuksia tuetaan. Näiden lisäksi on kehitetty alueellisia perehdytyksiä sekä mallia, missä varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat ovat osa-aikatyössä pedagogisena lisäresurssina. Myös ammatillisen koulutuksen harjoitteluita on kehitetty.

Yhteenveto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta katsoo, että turvallinen ja pedagogisesti laadukas varhaiskasvatusympäristö on tärkeää niin lasten, kuin henkilöstön näkökulmasta. Toiminnan suunnittelun perustana on varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta (753/2018). Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan varhaiskasvatuksessa on tärkeää jatkaa työhyvinvoinnin, johtamisen, henkilöstön saatavuuden sekä sijaismallien kehittämistä.

Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus perustuu lain ja asetuksen mukaiseen suhdelukuun, jota seurataan päiväkotitasolla. Henkilöstön työajat suunnitellaan lasten läsnäolon mukaisesti ja toiminta määrittelee tarvittavan henkilöstömäärän eri hetkinä päiväkodissa. Henkilöstösuunnittelu on tärkeä osa pedagogisen toiminnan suunnittelun kokonaisuutta. Varhaiskasvatuksessa on olemassa suunnitelma ja ohjeistukset poikkeustilanteisiin, henkilöstömitoitukseen, suhdelukujen noudattamiseen sekä sijaiskäytäntöihin. Varhaiskasvatuksessa on käytettävissä omia varahenkilöitä ja lisäksi nopean avun joukot. Sijaisten käyttöä kehitetään jatkuvasti. Henkilöstön saatavuuden kehittämistä jatketaan laadittujen suunnitelmien mukaisesti.

Henkilöstökyselyjen tuloksien perusteella on tunnistettu kehittämistoimenpiteet työyhteisöjen sekä palvelukokonaisuuden tasolla. Hyvä yhteistoiminta henkilöstön kanssa on varhaiskasvatuksessa ja koko toimialalla erittäin tärkeää. Johdon ja henkilöstön välistä luottamusta ja avointa vuorovaikutusta on vahvistettu eri keinoin ja tätä jatketaan edelleen. Lisäksi varhaiskasvatuksessa jatketaan johtamisen ja johtamisrakenteiden kehittämistä mm. apulaisjohtajamallin ja työkykyjohtamisen kehittämisen myötä.