Vahingonkorvaus, ajoneuvovaurio, 11.12.2025, Etu-Töölö

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on päätöksellään 26.3.2026 (28 §) hylännyt 11.12.2025 Fredrikinkatu 66 kohdalla tapahtuneeseen autovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen.

Esitetyt vaatimukset ja perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan 2 062,88 euron vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 11.12.2025 Fredrikinkatu 66 kohdalla tapahtuneeseen autovaurioon. Hakijan pysäköity ajoneuvo vaurioitui, kun sen päälle oli todennäköisesti yön aikana kaatunut liikennemerkki. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että vahingon on aiheuttanut kaupungin liikennemerkki. Tarkkailukäyntien työtapa ei ole ollut riittävä, kun korjaustarvetta ei ole huomattu. Auton vaurioituminen on ollut myös auton omistajalle odottamatonta, ja on kohtuutonta, että auton korjauslasku sälytetään auton omistajalle.

Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen

Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.

Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostilla 26.3.2026. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 31.3.2026 eli säädetyssä määräajassa.

Perustelut

Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta eli ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun.

Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan lisäksi kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Asiassa kunnossapidosta vastaavalta saadun selvityksen mukaan vahinkopaikkaa on tarkkailtu 20 kertaa vahinkoa edeltäneen kuukauden aikana, joista viimeisin tarkkailukäynti ennen vahinkopäivää on tehty 3.12.2025. Tarkkailukäynneillä ei ole havaittu vahingon aiheuttaneessa liikennemerkissä korjaustarvetta. Kunnossapitoon on tullut vahinkopäivänä 11.12.2025 ilmoitus vahingon aiheuttaneen liikennemerkin kaatumisesta. Kyseisestä liikennemerkistä ei ole tullut ilmoituksia ennen vahingon tapahtumista.

Saadun selvityksen mukaan hakijan toimittamassa valokuvassa ja kyseisen liikennemerkin korjauksen yhteydessä otetuissa kuvissa ei näy ruostetta putken murtopinnassa. Merkin putkessa ei ole ollut myöskään jälkiä auran osumista. Merkin ja perustuksen rajalla putkessa on todennäköisesti ollut pintaruostetta, mutta tällainen pintaruoste ei vaikuta liikennemerkin putken lujuuteen siinä määrin, että liikennemerkki kaatuisi ilman ulkoista syytä. Kunnossapidolla ei ole tietoa siitä, miksi liikennemerkki on kaatunut.

Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kaisaniemen havaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan 10. ja 11.12.2025 välisenä yönä on esiintynyt toistuvia navakoita tuulenpuuskia. Voimakkain mitattu tuulenpuuska yön aikana on ollut 12,6 m/s. Tällainen tuulen nopeus luokitellaan navakaksi tuuleksi.

Liikennemerkin rakenne on tarkkaan standardoitu ja sillä on pitkä käyttöikäolettama. Liikennemerkin pystytysputken käyttöikä on noin 50 vuotta. Merkki kestää hyvin ympäristöstä aiheutuvat tavanomaiset ympäristökuormat, mutta se ei kuitenkaan voi olla täysin hajoamaton, jotta se ei aiheuta tarpeetonta vahinkoa tai vaaraa. Merkit istutetaan niin syvään, ettei tavanomaisen tuulen ole mahdollista irrottaa merkkiä maasta. Liikennemerkit vaurioituvat kaupunkiympäristössä useimmiten jonkin ulkoisen tekijän kuten ilkivallan, törmäyksen tai merkeissä roikkumisen seurauksena.

Asiassa ei ole tullut sellaista uutta selvitystä, joka muuttaisi vahingonkorvaustiimin päällikön päätöstä hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimus. Saadun selvityksen perusteella hakijan auton päälle kaatuneessa liikennemerkissä ei ole ennen tai jälkeen sen kaatumisen ollut havaittavissa mitään sellaista rakenteellista vikaa, joka olisi aiheuttanut liikennemerkin kaatumisen, eikä asiassa ole kunnossapidon toimintaa koskevaa laiminlyöntiä tai virhettä. Edellä esitetyin ja muutoin vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevin perustein kaupunki katsoo, että se ei ole vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioitumisesta.

Lopputulos

Edellä esitetyn perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioitumisesta. Asiassa ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.

Sovelletut säännökset

Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 11 §, 19 §

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Toimivalta

Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.

Päätös tullut nähtäväksi 12.05.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.