Pysäköinti, asukas- ja yrityspysäköinnin laajentaminen uusille alueille, Käpylä, Kumpula, Toukola, Kulosaari

HEL 2026-001145
Asialla on uudempia käsittelyjä

Asukas- ja yrityspysäköinnin laajentaminen uusille alueille

7. / 141 §

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Asian aikana kuultavana oli liikenneinsinööri Juha Hietanen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Jenni Hjeltin ehdotuksesta.

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmän käyttöönoton Käpylässä, Kumpulassa ja Toukolassa sekä Kulosaaressa liitteenä 1 olevien aluerajausten mukaisesti.

Kaupunkiympäristölautakunta valtuuttaa liikenne- ja katusuunnittelupäällikön tekemään tarvittaessa aluerajauksiin pieniä muutoksia liikenteen ohjaussuunnitelmien laadinnan yhteydessä.

Asukas- ja yrityspysäköintiä esitetään laajennettavaksi Käpylään, Kumpulaan ja Toukolaan sekä Kulosaareen. Perusteina ovat katutilan käytön tehostaminen, riittämättömät pysäköintipaikat alueiden tietyillä osilla, ajoneuvojen pitkäaikainen säilyttäminen katujen varsilla sekä muualta tuleva pysäköinti. Asukas- ja yrityspysäköinnin laajennusta selvitettiin myös Kuusisaareen ja Lehtisaareen, mutta käyttöönotolle ei tunnistettu riittäviä perusteita tuolla alueella. Kuusisaaressa ja Lehtissaaressa on jo käytössä aikarajoitettu pysäköinti.

Nykytilanteessa tarkasteltujen alueiden kadunvarsipysäköinti on pääsääntöisesti rajoittamatonta. Aikarajoitettua pysäköintiä on esimerkiksi palveluiden läheisyydessä. Asukas- ja yrityspysäköinnin käyttöönoton jälkeen kadunvarsipysäköinti on lähtökohtaisesti arkisin aikarajoitettua. Aikarajoitukset eivät koske asukas- ja yrityspysäköintitunnusten käyttäjiä.

Asukas- ja yrityspysäköinti muuttaa asukkaiden kadunvarsipysäköinnin maksulliseksi. Tämä vähentää pidempiaikaista pysäköintiä katujen varressa niiden osalta, joilla on uudessa tilanteessa houkutteleva vaihtoehto pysäköidä auto tontille. Tämä johtaa siihen, että kadun varren pysäköintipaikka löytyy helpommin lyhytaikaiseen tai pidempiaikaiseen pysäköintiin niille, jotka sitä tarvitsevat. Alueiden liikenneturvallisuus ja viihtyisyys voivat parantua kadunvarsipysäköinnin muuttuessa järjestäytyneemmäksi. Lisärakentamishankkeiden käynnistyminen voi helpottua käytettävissä olevan pysäköintitarjonnan lisääntymisen myötä ainakin verrattuna pelkästään rajoitettuun kadunvarsipysäköintiin. Pidempiaikainen työmatkapysäköinti kadun varressa ei ole mahdollista ilman yrityspysäköintitunnista, mutta asiointipysäköinnin edellytykset paranevat. Karkean arvion mukaan uusilta alueilta tulee vuositasolla asukas- ja yrityspysäköintituloja noin 650 000 euroa sekä pysäköinnin virhemaksutuloja noin 150 000 euroa. Liikennemerkkien valmistaminen ja asennus maksaa uusille alueille noin 85 000 euroa.

Laajentamisen perustelut

Asukaspysäköintijärjestelmä on otettu Helsingissä käyttöön 1980 -luvulla ja yrityspysäköintijärjestelmä 1990 -luvulla. Asukas- ja yrityspysäköintiä laajennettiin vuonna 2015 Lauttasaareen ja Munkkiniemeen sekä vuonna 2018 Munkkivuoreen ja Niemenmäkeen sekä Etelä-Haagaan ja Kivihakaan.

Kaupunginhallituksen 24.10.2022 hyväksymässä Helsingin pysäköintipolitiikka 2022:ssa on toimenpiteenä, että asukas- ja yrityspysäköintitunnusalueita laajennetaan tarpeen mukaan. Pysäköintipolitiikka ja sen toimenpiteet ovat myös linjassa Kaupunkistrategian 2025-2029 kanssa.

Pysäköintipolitiikan mukaan pidemmällä tähtäimellä pysäköintiä ohjaavia toimenpiteitä, aikarajoituksia ja maksullisuutta, laajennetaan vaiheittain ja perustellusti kaikkialle Helsinkiin muun muassa katutilan käytön tehostamiseksi. Tällöin asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmä voidaan ottaa käyttöön, jos alueen tonteille ei alun perin ole toteutettu riittävästi pysäköintipaikkoja, jolloin asukkaiden ja yritysten pysäköinti toteutuu ainakin osittain kaduilla ja yleisillä alueilla sekä laajentamisen kriteerit täyttyvät riittävästi. Pysäköintipolitiikassa tunnistettuja laajentamisen kriteerejä ovat:

  • pysäköintipaikkoja ei ole riittävästi,
  • alueella on runsaasti muilta alueilta tulevaa pysäköintiä,
  • kadunvarsilla on pitkäaikaista ajoneuvon säilytystä sekä
  • asukaspysäköinnin lisäämisen tarve täydennysrakentamisen yhteydessä.

Laajennusalueilla tehtiin pysäköinnin käyttöastelaskentoja vuoden 2025 joulukuussa pysäköinnin nykytilanteen selvittämiseksi (liite 2). Kulosaaressa ja Käpylässä oli osalla selvitetyistä kaduista lähes täysi käyttöaste. Kumpulassa ja Toukolassa tällaisia katuja ei ollut, mutta niissäkin täyttöaste oli melko korkea osalla kaduista. Asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmää ei ole tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön yksittäisillä kaduilla tai muuten kovin suppealla alueella, koska siitä seuraa ajoneuvojen siirtyminen kaduille, joilla pysäköintiä ei ole rajoitettu.

Alueilla tehdyn vuorovaikutuksen palautteen mukaan alueilla on muualta tullutta pysäköintiä ja ajoneuvojen pitkäaikaista säilytystä sekä pulaa pysäköintipaikoista joissain kohteissa. Kuusisaaressa ja Lehtisaaressa näitä on muita alueita selkeästi vähemmän. Täydennysrakentamista alueista on suunniteltu lähinnä Kulosaareen ja Lehtisaareen. Muualla se on vähäistä.

Toukolassa kadunvarsien pysäköintipaikat vähenevät tulevaisuudessa, koska kävelyolosuhteita on tarpeen parantaa sekä talvikunnossapitoa tehostaa. Tällöin on tarve rajoittaa pysäköintiä toisella puolella katua joillain kaduilla. Tämäkin perustelee asukas- ja yrityspysäköinnin käyttöönottoa alueella, jotta pidempiaikainen ajoneuvojen säilytys katujen varsilla vähenee ja jäljelle jäävät pysäköintipaikat saadaan tehokkaampaan käyttöön.

Kuusisaaressa ja osassa Lehtisaarta on vuonna 2024 päätetty, että alueiden kadunvarsipysäköinti muutetaan aikarajoitetuksi, jotta pidempiaikainen ajoneuvojen säilyttäminen päättyisi ja lyhytaikaisen asiointi- ja vieraspysäköinnin toimintaedellytykset paranisivat. Alueet kuuluvat niin kutsutun markkinaehtoisen pysäköinnin alueeseen, jolla ei ole jatkossa velvoitetta rakentaa autojen pysäköintipaikkoja uusille asuinrakennuksille, joten kadunvarsipysäköinnin rajoittaminen on perusteltua. Lähtökohtaisesti nykyiset alueiden asukkaiden pysäköintipaikat on osoitettu asemakaavoissa tonteille. Tästä huolimatta asukkaiden kadunvarsipysäköinnille on ollut kysyntää. Nykyiset aikarajoitukset ovat vähentäneet asukkaiden mahdollisuuksia pysäköidä kadun varressa, joten alueet otettiin laajentamistarkasteluun mukaan.

Asukas- ja yrityspysäköinnin kriteerit täyttyvät riittävässä määrin Käpylässä, Kumpulassa ja Toukolassa sekä Kulosaaressa, joten näille alueille esitettään pysäköintitunnusjärjestelmän käyttöönottoa. Käpylässä aluetta kuitenkin esitetään supistettavaksi vuorovaikutuksessa mukana olleeseen alueeseen verrattuna vuorovaikutuksen palautteen sekä käyttöastelaskentojen tulosten perusteella. Lisäksi tehtyjen käyttöastelaskentojen ja vuorovaikutuksen tulosten sekä muun arvioinnin perusteella Kuusisaaressa ja Lehtisaaressa ei esitetä järjestelmän käyttöönottoa, koska käyttöönoton kriteerit eivät täyty riittävän laajasti.

Pysäköinnin nykytilanne alueilla, joilla asukas- ja yrityspysäköintiä esitetään käyttöön otettavaksi

Alueilla on tällä hetkellä pääsääntöisesti rajoittamatonta kadunvarsipysäköintiä. Aikarajoitettua pysäköintiä on lähinnä palveluiden läheisyydessä. Maksullista kadunvarsipysäköintiä alueilla ei ole.

Alueiden pysäköinnin nykytilanteen selvittämiseksi tehtiin liitteenä 2 oleva asukas- ja yrityspysäköinnin käyttöastelaskenta.

Kaikkia alueiden katujen käyttöasteita ei selvitetty, vaan jokaiselta alueelta valittiin tietyt kadut, joiden katsottiin edustavan aluetta mahdollisimman kattavasti. Käyttöasteet vaihtelivat paljon eri katujen ja katuosuuksien välillä. Käpylän ja Kulosaaren käyttöasteet olivat korkeimmat. Raskasta kalustoa kaikilla alueilla oli pysäköitynä tutkimusajankohtana varsin vähän.

Pysäköinnin toteutustapa alueilla, joilla asukas- ja yrityspysäköintiä esitetään käyttöön otettavaksi

Lähtökohtaisesti alueiden katujen varsien pysäköintipaikat tulevat aikarajoitetuiksi. Aikarajoitukset eivät koske asukas- ja yrityspysäköintitunnusten käyttäjiä. Maksullista pysäköintiä alueille ei tässä vaiheessa esitetä. Aikarajoitukseksi esitetään 4 tuntia arkisin klo 6-24. Viikonloppuisin ja pyhäpäivinä pysäköinti on rajoittamatonta. Aikarajoitus on käytössä muualla Helsingissä alueilla, joilla ei erityisesti haluta korostaa 4 tuntia lyhytaikaisempaa pysäköintiä. Aikarajoitus mahdollistaa hyvin esimerkiksi vierailut ja erilaiset pidemmät asiointikäynnit.

Alueilla on kadunvarsipaikkoja, jotka ovat tarpeen osoittaa lyhytaikaiseen pysäköintiin. Tällaisia ovat esimerkiksi liikkeiden edustojen paikat, joiden pääasiallinen käyttötarkoitus on liikkeissä asiointi. Aikarajoitus asetetaan sopivaksi käyttötarkoitusta varten, esimerkiksi 30 minuuttia. Asukas- ja yrityspysäköintitunnukset eivät lähtökohtaisesti ole käytössä näillä paikoilla.

Alueilla voi olla myös pysäköinnin erityiskohteita, joissa on tarpeen osoittaa kadunvarsipaikkoja pidempiaikaiseen käyttöön. Tällaisia paikkoja voi olla esimerkiksi venesatamien yhteydessä. Nämä kohteet ja niiden pysäköintiratkaisut arvioidaan aina erikseen. Pääsääntönä on, että asukas- ja yrityspysäköintitunnukset eivät ole käytössä näillä paikoilla.

Alueiden yksityiskohtaiset liikenteen ohjauussuunnitelmat laaditaan vuoden 2026 keväällä. Näissä suunnitellaan yksityiskohtaiset alue- ja katukohtaiset pysäköintiratkaisut.

Vuorovaikutus

Asukkaiden, yritysten ja alueilla liikkuvien mielipiteitä pysäköinnistä ja sen kehittämisestä kerättiin Maptionnaire -kyselyllä 17.11.−7.12.2025 välisenä aikana. Kyselystä tiedotettiin laajasti. Kyselyyn tuli 2 940 vastausta. Erikseen oli saavutettava kysely, johon tuli 78 vastausta. Suurin osa vastauksista (57 %) koski Käpylää. Kyselyn tulokset on raportoitu liitteenä 3 olevassa vuorovaikutusraportissa.

Kyselyyn pystyi vastaamaan kuka tahansa, ja siinä oli mahdollista antaa palautetta yhdestä tai useammasta alueesta. Kaikista vastaajista oli autottomia 11 prosenttia. Vuonna 2023 autottomien asuntokuntien osuus Helsingissä on ollut 56 %, joten kyselyssä autolliset vastaajat olivat yliedustettuina autottomiin verrattuna. Tämä tulee huomioida tuloksia tulkittaessa. Tiedusteltuja asioita olivat: vastaajan auton omistus ja hallinta, pysäköintipaikan saatavuus alueen kadun varrelta, pysäköinnin haasteet ja tarpeet alueella, mielipide ja muutosehdotukset esitettyyn asukas- ja yrityspysäköintialueeseen sekä yleinen palaute kyselystä. Kyselyssä oli mahdollisuus ehdottaa myös kokonaan uutta aluetta asukas- ja yrityspysäköintiin.

Kaikilla alueilla Kuusisaarta ja Lehtisaarta lukuun ottamatta noin puolet tai enemmän vastaajista ilmoittaa pysäköivänsä lähes aina kadun varteen. Kaikilla alueilla noin puolet tai enemmän vastaajista ilmoittaa, että pysäköintipaikka löytyy kadun varresta lähes aina helposti. Kulosaarta lukuun ottamatta kaikilla alueilla noin puolessa tai useammassa vastauksessa kerrottiin, että alueen pysäköinnissä ei ole haasteita. Kaikilla alueilla vastaajien enemmistön mielestä alueella ei tarvita asukas- tai yrityspysäköintiä.

Karttavastauksissa kuitenkin jokaiselta alueelta ilmoitetaan, että joissain osissa aluetta on pulaa vapaista pysäköintipaikoista. Käyttöastelaskentojen tulokset tukivat tätä käsitystä Kuusisaarta lukuun ottamatta. Karttavastausten mukaan alueilla on myös muilta alueilta tulevaa pysäköintiä joissain kohdin runsaastikin sekä pitkäaikaista ajoneuvojen säilytystä. Pysäköinnin ongelmat kohdistuvat alueilla tietyille kaduille.

Asukas- ja yrityspysäköinnin käyttöönoton vaikutukset

Pysäköintiä ohjaavien toimenpiteiden laajentumisen vaikutukset on arvioitu huomioiden vaikutukset laajemmin yhteiskuntaan, liikenteeseen, kaupunkirakenteen kehittymiseen, alueen elinvoimaisuuteen ja elinkeinoelämään. Vaikutusten arviointi on liitteenä 4. Asukas- ja yrityspysäköinnin käyttöönotolla on eniten vaikutusta alueella asuviin ja siellä työskenteleviin. Vaikutuksia on, mutta vähemmän, alueella asioiville, liityntäpysäköiville sekä ajoneuvoa säilyttäville. Liikenneturvallisuus sekä alueiden viihtyisyys voivat parantua, mutta pysäköinnin kustannukset nousevat.

Asukkaille järjestelmän käyttöönotto aiheuttaa kustannuksia, koska asukaspysäköintitunnus on maksullinen tuote. Tämä kustannus tosin on pieni autoilun kokonaiskustannuksiin verrattuna. Pysäköintipaikka omalta asuinalueelta voi löytyä nykytilannetta helpommin, jos alueen ulkopuolinen pysäköinti vähenee. Oman asuinalueen viihtyisyys ja turvallisuus voivat parantua, jos talvikunnossapito helpottuu ja tehostuu. Muutenkin asukas- ja yrityspysäköinnin käyttöönotto voi lisätä asuinalueen viihtyisyyttä, jos autot pidemmällä tähtäimellä vähenevät ja pysäköinti muuttuu järjestäytyneemmäksi.

Vaikutukset lapsille ovat vähäisiä. Pysäköintiolosuhteet nykytilanteeseen verrattuna eivät muutu merkittävästi, joten oleellisia vaikutuksia esimerkiksi lasten harrastusten saavutettavuuteen ei ole. Pysäköinnin hinnan nousu ei heikennä lasten liikkumismahdollisuuksia. Jos asuinalueen viihtyisyys ja turvallisuus paranevat, sillä on positiivinen vaikutus myös lapsille kuten muillekin asukkaille.

Asukas- ja yrityspysäköinnin käyttöönotolla on myös taloudellisia vaikutuksia kaupungille. Myös nämä on esitetty liitteen 4 vaikutusten arvioinnissa. Asukas- ja yrityspysäköintitunnusten myynnistä uusilla alueilla saatavien tulojen arviointiin käytettiin hyväksi Lauttasaaressa ja Munkkiniemessä myytyjen tunnusten lukumääriä. Käpylästä, Kumpulasta ja Toukolasta sekä Kulosaaresta saadaan karkean arvion mukaan asukaspysäköintituloja vuositasolla noin 552 000 euroa sekä yrityspysäköintituloja noin 94 000 euroa.

Pysäköintivirhemaksutulojen sekä uusien liikennemerkkien valmistuksen ja asennuksen kustannusten arviointiin käytettiin myös avuksi Lauttasaaren nykytilannetta. Karkean arvion mukaan Käpylästä, Kumpulasta ja Toukolasta sekä Kulosaaresta tulee vuositasolla pysäköintivirhemaksutuloja noin 150 000 euroa. Alueiden uusien liikennemerkkien kertaluonteiset asennuskulut ovat noin 85 000 euroa.

Jatkotoimenpiteet

Jos järjestelmä päätetään ottaa alueilla käyttöön, niille laaditaan liikenteenohjaussuunnitelmat, joissa on katukohtaiset liikennemerkit sekä pysäköintipaikat. Liikenteenohjaussuunnitelmat on tavoitteena hyväksyä liikenne- ja katusuunnittelupäällikön päätöksinä viimeistään vuoden 2026 kesäkuussa. Tällöin asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmä voidaan ottaa alueilla käyttöön liikennemerkkien asennusten jälkeen vuoden 2026 syksyllä tai vuoden 2027 keväällä. Osalla alueista käyttöönotto voi olla syksyllä ja osalla keväällä.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunta päättää yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta. Kaupunkiympäristölautakunta on täten toimivaltainen päättämään asiasta.

Päätös tullut nähtäväksi 16.03.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Esittelijä

Nimi
Hanna Helaste

Titteli
Vs. kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Lisätietojen antaja

Nimi
Juha Hietanen

Titteli
Liikenneinsinööri