Valtuustoaloite, maksuton pääsy 68 vuotta täyttäneille Urheiluhallit OY:n halleihin

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Antti Vuorela ja 26 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin, jotta 68 vuotta täyttäneille tulee maksuton pääsy Urheiluhallit Oy:n uimahalleihin arkisin kello 11–15 vastaavalla tavalla kuin kaupungin ylläpitämissä uimahalleissa.

Kaupunginhallitus palautti aloitevastauksen uuteen valmisteluun 16.3.2026 (196 §) niin, että aloitteesta pyydetään lausunto kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta.

Palautetussa vastauksessa todettiin, ettei kaupunginhallitus kannata maksuttomuuden laajentamista Urheiluhallit Oy:n uimahalleihin. Kaupunkistrategiassa 2025–2029 on päätetty, että Helsinki tarjoaa 68 vuotta täyttäneille senioreille arkisin kello 11–15 maksuttoman pääsyn kaupungin uimahalleihin.

Kaupunki ylläpitää Itäkeskuksen, Jakomäen, Pirkkolan ja Yrjönkadun uimahalleja. Kaupunkistrategiassa päätetty maksuttomuus koskee näistä Itäkeskuksen, Pirkkolan ja Yrjönkadun uimahalleja, Jakomäki on
arkipäivisin varattu koululaisuinneille. Kaupunkikonserniin kuuluva Urheiluhallit Oy ylläpitää Kallion, Kontulan, Malmin, Mäkelänrinteen, Siltamäen, Töölön ja Vuosaaren uimahalleja.

Kuten aloitteessa todetaan, kaupunki omistaa yli puolet Urheiluhallien osakkeista. Käytännössä ainoa tapa toteuttaa aloitteessa ehdotettu maksuttomuus olisi se, että kaupunki omistajaohjauksen keinoin kehottaisi Urheiluhalleja järjestämään maksuttoman sisäänpääsyn samoilla ehdoilla kuin kaupungin uimahalleissa, ja kompensoisi yhtiölle aiheutuvan tulonmenetyksen korkeampana laitosavustuksena. Tulonmenetys on arviolta korkeintaan 600 000 euroa vuodessa. Tällaista määrärahaa ei ole varattuna talousarviossa.

Toiminnallisen haasteen aloitteen toteuttamiseen aiheuttaa se, että merkittävä osa koululaisten uimaopetuksesta järjestetään Urheiluhallien uimahalleissa. Kaupunki neuvottelee parhaillaan Urheiluhallien kanssa uimaopetuskapasiteetin lisäämisestä. Koululaisuinnit ajoittuvat vähintäänkin osittain samaan kellonaikaan kuin ehdotettu maksuttomuus, eikä allaskapasiteetti riitä molempien käyttäjäryhmien merkittävään samanaikaiseen kasvattamiseen.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on palautuksen jälkeen antamassaan lausunnossa todennut, ettei se kannata maksuttomuuden laajentamista Urheiluhallien uimahalleihin. Kaupungin uimahalleissa käytössä olevan maksuttomuuden taloudellisista, toiminnallisista ja kansanterveydellisistä vaikutuksista ei ole vielä käytettävissä riittävää tietoa luotettavien johtopäätösten tekemiseksi.

Kaupunkistrategian mukaisesti Helsinki on tarjonnut tämän vuoden alusta lähtien maksuttoman sisäänpääsyn kaupungin hallinnoimiin uimahalleihin 68 vuotta täyttäneille kuntalaisille. Maksuttomuuden vaikutuksia voidaan toistaiseksi tarkastella vain alustavasti alkuvuoden käyttötietojen perusteella. Käytön seurannan on mahdollistanut vuoden alussa kassajärjestelmään luotu eläkeläisten vuosikortti, joka on mahdollistanut aiempaa tarkemman ja luotettavamman seurannan sekä vähentänyt asioinnin kuormitusta uimahalleissa.

Kaupungin uimahalleissa oli ajalla 1.1.–26.3.2026 yhteensä 215 839 käyntikertaa, joista eläkeläisten osuus oli 32 286 käyntiä (15 prosenttia). Eläkeläisten käyntikerrat ovat kasvaneet noin 30 prosenttia edellisvuodesta. Käynneistä 45 prosenttia (14 656 käyntikertaa) toteutui maksuttomasti ja 55 prosenttia maksullisilla tuotteilla. Tilastojen perusteella maksuttomuus on osin korvannut aiempaa maksullista käyttöä, mikä näkyy eläkeläisuintilippujen myynnin laskuna 38 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Käyntikertojen kasvu on kohdistunut erityisesti maksuttomaan aikaan klo 11–15, kun taas aamu- ja iltavuorojen käyntimäärät ovat pysyneet lähes ennallaan. Käynnit painottuvat maksuttoman ajan alkuun (klo 11 noin 6 200 käyntiä, klo 12 noin 3 200, klo 13 noin 3 000 ja klo 14 noin 2 300), mikä on ajoittain johtanut ruuhkautumiseen erityisesti Yrjönkadun uimahallissa.

Keskeinen arviointikysymys on, kuinka moni kohderyhmään kuuluva maksuttomuuden seurauksena aloittaa tai lisää säännöllistä liikkumistaan suhteessa siitä aiheutuviin tulonmenetyksiin ja palvelujärjestelmään kohdistuviin paineisiin. Aiemman tiedon perusteella maksuttomuus ei yksinään tuo uusia liikkujia, vaan voi myös lisätä eroja ikääntyneiden välillä. Tätä tukevat myös vuoden 2025 liikunta- ja liikkumiskyselyn tulokset, joiden mukaan liikkumattomuuden keskeiset syyt liittyvät terveydentilaan, elämäntilanteeseen ja osaamisen kokemukseen, kun taas taloudelliset tekijät olivat keskeinen este vain noin 10 prosentilla vastaajista. Tutkimusnäyttö viittaa siten siihen, että liikkumisen lisääminen edellyttää hinnan ohella erityisesti ohjausta, yksilöllistä tukea ja saavutettavuutta parantavia toimenpiteitä.

Tätä taustaa vasten tarkasteltuna maksuttoman uinnin käyttö on toistaiseksi jäänyt varsin rajalliseksi: palvelua on hyödyntänyt arviolta noin 3 000 ikääntynyttä (noin kolme prosenttia kohderyhmästä), ja käyttö on ollut pääosin satunnaista. Lähes 60 prosenttia asiakkaista on käynyt enintään 1–3 kertaa ja noin 40 prosenttia vain kerran tarkastelujaksolla.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala varautuu vuoden jälkeen toteuttamaan tarkemman asiakaskyselyn, jolla voidaan arvioida maksuttomuuden vaikutuksia liikkumisen lisääntymiseen ja hyvinvointiin. Samalla voidaan selvittää edun käyttäjien kotikuntatietoa, jota nykyinen toimintatapa ei tuota.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.